Siirry sisältöön

Kaikki jutut

  • Hellekesän kukkakatsausta

    Suklaakosmos (Cosmos atrosanguineus) on tyylikkään tummanpunainen, samettiterälehtinen kesäkukka, jonka tuoksu on herkullisen suklaavivahteinen. Pitkät kukkavarret antavat kasville ilmavan ulkomuodon. Suklaakosmos sopiikin vaikkapa koristeheinien lomaan niittymäiseen, aurinkoiseen kukkaistutukseen. Terälehtien sävy on poikkeuksellinen kesäkukkien joukossa, ehkäpä jotkut daalialajikkeet ovat yhtä tummaa sävyä. Koristeheinistä, tai oikeastaan koristesaroista, ilahduttavimpia on pronssisara Carex ’Frosted curls’. Se on kuin tehty ruukkuihin

  • Urbaani mansikkapaikka

    Osuinpa kävelylenkilläni mansikkapaikalle keskellä kaupunkia. Helsinkiläiskerrostalojen sisäpihalle oli istutettu luonnonkivilohkareen viereen reheväksi kasvustoksi rönsyillyttä ahomansikkaa (Fragaria vesca). Myöhemmin kesällä siellä kukkii mm. punahattuja. Koristeheinät täydentävät niittyvaikutelmaa. Miten hienoja kasveja vaikkapa maanpeittotehtäviin kotoisten luonnonlajiemme joukosta löytyykin! Ahomansikka esimerkiksi on kestävä kasvi, jota värittävät ensin valkeat kukat ja sitten punainen sato. Syksymmällä lehdistössä näkyy ruskan sävyjä. Hyvässä

  • Puutarhan uusi elämä

    Rintamamiestalo puutarhoineen sai uuden elämän, kun porvoolaiset Beatrice Klaucke-Virtala ja Joni Virtala päättivät toteuttaa unelmansa kodista maaseudun rauhassa. Pitkään vailla vakituista asujaa ollut talo vajaan neljäntuhannen neliön kokoisella tontilla löytyi Loviisan Koskenkylästä.

  • Kuusamantuoksua

    Kesäkuinen kasvihetki: Illan laskeutuessa kasvitarhan puolivarjoisalta puolelta kantautuu voimistuvaa sulotuoksua. Tyyni ja lämmin sää edesauttaa varsinaisen parfyymipilven kehkeytymistä muun kasvillisuuden lomaan. Tuoksuköynnöskuusamahan (Lonicera caprifolium) se siellä, täydessä kukassa. Kyseessä on perinneköynnös, jollaisen muistan tuoksuneen mummonikin istutuksissa. Se viihtyy varjoisesta valoisaan, monenlaisessa maassa, parhaiten toki kalkitussa ja perusmuhevassa puutarhamullassa. Tuoksuköynnöskuusama voi kasvaa suureksikin köynnöstöksi, jota kannattaa

  • Rädda blåklockan

    Sommar, en slingrande grusväg med ängsblommor på vägrenen och en nykommen lupin. Om lupinen får stå kvar och sprida sina frön lägger den meter efter meter under sig och blåklockan finns till slut bara kvar i minnet. Blåklockan vill ha en näringsfattig och solig växtplats och trivs tillsammans med andra smalbladiga ängsväxter. Den burdusa lupinen

  • Sött, salt, syrligt och kryddigt

    I den frodiga försommargrönskan döljer sig många dofter och aromer. Endel av dem kan vi ta tillvara och använda i matlagningen. Just nu är det dags att plocka granskott till granskottssirapen, libbsticka till köttsoppan och många andra kryddor till vinterns örtsalt. De små ljusgröna granskotten är syrliga och kan ätas färska rakt från trädet. De

  • Keltamo ja jalokiurunkannus kukassa nyt

    Näihin aikoihin luonnontilaisemmissa osissa eteläsuomalaisia puistoja ja hautausmaita sekä puutarhojen laitamilla ja joutomailla näkyy vehmaita keltakukkakasvustoja. Sekä keltamo että jalokiurunkannus ovat merkkejä yleensä vanhasta puutarhavaikutuksesta ja asutuksesta. Molemmat kukoistavat sekä vahvojen juurten että siemenleviämisen turvin. Jalokiurunkannus (Corydalis nobilis) on kotoisin Keski-Aasiasta Ob-joen seudulta. Carl von Linne aikanaan toivoi saavansa Ruotsiin särkyneensydämen siemeniä, mutta yllätykseksi niistä

  • Pihan keväiset esikot

    Esikot kuuluvat puutarhan kevääseen siinä kuin sipulikukatkin. Esikot sopivat pihassa kaikkialle: lehtipuiden alle pensasryhmien reunamille niitylle ruusutarhaan perennapenkkiin kivikkotarhaan sekä terassin tai kuistin ruukkuihin.

  • Rensa efter regn

    Regnet friskar upp luften och ger ytterligare växtkraft till allt grönt, även till ogräsen. Den som hinner rensa ogräs på våren och försommaren då växtkraften är som störst har mindre att rensa resten av sommaren. Rotogräsens framfart bromsas och de ettåriga ogräsen hinner inte sprida sina frön. Rotogräs är lättast att få upp då marken

  • Kevätesikko ja etelänkevät

    Kevätesikot (Primula veris) ovat tulleet kukkaan. Tässä niitä kasvaa luonnostaan, olen lisäillyt niille kaveriksi narsisseja, keltavuokkoa, jouluruusuja ja varjoliljoja. On toinenkin kevätesikko, joka on ollut kukassa jo viikkokausia. Etelänkevätesikko nimittäin. Nimestään huolimatta se ei ole kevätesikkolaji, vaan aivan oma lajinsa, Primula elatior. Sille onkin otettu käyttöön toinen nimi, joka aiheuttaa varmaan jatkossa vähemmän sekaannuksia (tai

  • Hanamin aikaan ihaillaan puunkukkia

    Hanami on Japanista peräisin oleva nimitys varsinkin kirsikka- ja luumupuiden kukinnan ihailemiselle. Se on kukkapuualueilla kävelyn ja kirsikkateemaisten piknikkien merkkaama kansallisesti tunnistettu juhla-aika. Meillä Suomessa hanamikukinnasta vastaa etenkin ihana rusokirsikka (Prunus sargentii), mutta ajatusta voisi hyvin laajentaa kattamaan muidenkin kevätkukkivien puiden ihastelun. Vaahtera esimerkiksi on parhaillaan etelässä pirteän limensävyinen maiseman värittäjä. Raidoista ja pajuista kirjoitinkin