Kaikki jutut

Kun nyt avomaalta saadaan mansikkaa 0,5 – 2 kiloa neliöltä, on kasvihuoneessa tapahtuvassa ympärivuotisessa viljelyssä mahdollisuus päästä jopa 30 – 40 kilon neliösatoihin. Viljely rytmitetään nopea kiertoiseksi, jossa kuukausi menee taimen hyötämiseen kukkaan, toinen kuukausi sadon valmistumiseen ja kolmas kuukausi sadon korjuuseen. Samanaikaisesti kasvihuoneessa on sekä kahta kehitysvaihetta edustavia istutuksia, visio tutkija TIMO HYTÖNEN Anjalassa

Vuoden 2003 vihannes on mieto ja pehmeänmakuinen kesäkurpitsa. Se tunnetaan myös nimellä zucchini. Kesäkurpitsa on erittäin monikäyttöinen kasvis ja sopii hyvin suomalaisten ruokapöytiin. Silti syömme sitä vuodessa vain noin puolisen kiloa, eli yhden ison kesäkurpitsan henkeä kohti. Edellisen kerran kesäkurpitsa oli vuoden vihanneksena vuonna 1980. Vuoden Vihanneksen valitsevat vuosittain puutarha-alan keskusjärjestö Puutarhaliitto ja Kotimaiset Kasvikset

Kasvikunnasta peräisin olevia flavonoideja sisältävä mausteseos vaikuttaatehokkaalta keinolta laskea perunalastujen akryyliamidipitoisuutta.Helsingin yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan Flavomare-mausteseoksellakäsiteltyjen perunalastujen akryyliamidipitoisuus on jopa puolet pienempikuin tavanomaisissa perunalastuissa. Mausteseosta valmistaa helsinkiläinenelintarvike- ja luontaistuotealan yritys Selako Oy. Tutkimuksessa käytettiin Rosamunda-lajikkeesta valmistettujaperunalastuja, joista koeryhmä käsiteltiin Flavomare-mausteella jakontrolliryhmä jätettiin käsittelemättömäksi. Valmistusprosessin aikanamolempien perunalasturyhmien akryyliamidipitoisuudet nousivat, muttamausteseoksella käsitellyissä perunalastuissa pitoisuudet jäivät noinpuolta alhaisemmiksi

Vaikka joulutähden eli poinsettian emotaimet kasvavat Keniassa ja Kanariansaarilla, niin Suomessa myytävien joulutähtien varsinainen viljely tapahtuu lähes sataprosenttisesti kotimaassa. – Emotaimista otetut pistokkaat toimitetaan Suomeen ja juurrutetaan Schetelig-konserniin kuuluvalla Ansari-yhtymän puutarhalla Luumäellä. Schetelig toimittaakin Suomen runsaasta kahdesta miljoonasta joulutähden taimesta tai puolivalmisteesta puolet. Sieltä ne toimitetaan jatkokasvatettaviksi suomalaisiin puutarhoihin ja leviävät tuhansiin myyntipisteisiin kautta Suomen,

”Tutkimus, tuotekehitys, turvevarat, pohjoinen ulottuvuus ja markkinointi” ovat suomalaisen puutarhatuotannon menestymisen kulmakivet, listasi professori RISTO TAHVONEN maanantaina 2.12. 2002 Puutarha-alan strategia-seminaarissa Helsingissä. – Hollantilaiset vierailevat Suomessa ja ovat ihmeissään saavutuksista, jotka olemme saaneet niin ympärivuotisen valotuotannon tutkimuksesta kuin käytännön viljelyksillä. Risto Tahvonen hämmästytti 70 hengen seminaariyleisöä tuomalla upeita kotimaisia omenoita. – Tässä on maistiaisia niille,

Valmiiksi pestyissä ja pilkotuissa kasviksissa saattaa piillä uusiruokamyrkytysriski, varoittaa eläinlääketieteen lisensiaatti SANNAHELLSTRÖM Helsingin yliopistosta. – Eliminoimme riskin niin raaka-aineiden kuin oman työmmekin laadulla, vastaa JUSSI AARNIMETSÄ pilkottuja vihanneksia ravintoloille myyvästä Evisol Oy:stä. Hellströmin mukaan kokonaiset, ehjät vihannekset ovat hyvin suojassaerilaisilta pilaaja- ja taudinaiheuttajabakteereilta kuorensa ansiosta.Lisääntynyt käsittely sen sijaan lisää bakteeritartunnan vaaraa, sillä setuhoaa vihanneksia suojaavan

Toimitusvarmuutta peräänkuulutti toimitusjohtaja JUHA LEHTO Vihannes-Laitilasta Juurespäivillä Hyvinkäällä marraskuun 26. päivänä. – Kun Laitilassa on munamarkkinat, on mahdotonta saada riittävä määrä nippusipulia markkinoille. Ei Rovaniemen Citymarketin kauppiasta kiinnosta, että sipulinippujen määrä alitus johtuu siitä, että työväki on munamarkkinoilla, vaan hän on kiinnostunut siitä, että tilattu määrä nippusipulia tulee sovittuna aikana. Vihannes-Laitila on 65 viljelijän yritys.

Juuresten kysyntä moninkertaistuu joulun kynnyksellä. Perinteisiä jouluherkkuja valmistetaan kodeissa ja niitä tarjotaan valmiina myös kaupoissa. Joulun kasvisherkuista erilaiset juureksista valmistetut laatikot ovat kaikkein suosituimpia. Valmiit juuressoseet helpottavat ja nopeuttavat juureslaatikoiden valmistusta, vaikka helppoa se on käsittelemättömistäkin juureksista. Vaihtelua joulupöytään saadaan valmistamalla joitain aivan uusia jouluruokia. Rosollit ja juuresterriinit elävät uutta nousukautta ja niiden avulla luodaan

Victoria on uusi kiinteä perunalajike. Malloltaan se on voimakkaan keltainen. Keitettäessä se säilyy ehjänä ja kauniin värisenä. Lajikkeen raakatummuminen on erittäin vähäistä. – Eipä olekaan ihme, että se on muutamassa vuodessa noussut jo yhdeksänneksi yleisimmäksi lajikkeeksi Euroopassa, toteaa toimitusjohtaja EERO PISILÄ Pohjoisen Kantaperuna Oy:stä. Pohjoisen Kantaperuna Oy oli liki ainoa perunayritys Ruoka 2002 -messuilla Helsingissä

Kotimaiset Kasvikset ry on nimennyt Närpiössä toimivan Wickmanin taimistontaimitarhatuotannon Vuoden laatutuottajaksi. Huomionosoitus julkistettiintänään Taimistoviljelijät ry:n järjestämillä koulutuspäivillä Espoossa.Ensimmäistä kertaa taimitarhatuotannon alalla myönnetty tunnustusannettiin närpiöläiselle Wickmanin taimistolle. Viime vuonna 50 vuottatäyttänyt yritys on tunnettu laajasta taimivalikoimastaan jamonipuolisesta markkinoinnista. – Asikkainamme ovat vähittäisasiakkaidenlisäksi viherrakentajat, taimimyymälät ja muut taimitarhat. Joitakintuotteita on viety säännöllisesti myös muihin Pohjoismaihin sekäYhdysvaltoihin ja

Valtakunnallisen Innosuomi-palkinnon voittanut Oy Aurinkolehto Ltd tuottaakoivunmahlaa Tohmajärvellä. Palkinto myönnettiin innovaatiosta, jonkaansiosta mahla säilyy ilman pastörointia erittäin hyvälaatuisena japitkään. Yrittäjäpariskunta SUSANNA ja ARTO MAARANEN eivät paljasta, mikämenetelmä on kyseessä. – Olemme tehneet tutkimus- ja kehitystyötä pitkään,eikä ideaa ole patentoitu, joten haluamme pitää etulyöntiaseman.Teknologia on liikesalaisuus, jota emme edes raota, he sanovat. Maarasten idea ei perustu

Etelä-Karjalan Maaseutukeskus järjesti elokuun 2002 puolivälissä suomalais-venäläiselle viljelijä- ja tutkijaryhmälle opintomatkan Keski-Ruotsiin ja Norjaan. Matkalla tutustuttiin länsinaapurien marjanviljelyyn ja -tutkimukseen. Mansikan viljelystä esiin nousivat erityisesti lajike- ja kasvinsuojelukysymykset. Länsinaapureissamme mansikan viljely on kehittynyt samaan suuntaan kuin meilläkin: tilakohtaiset pinta-alat ovat kasvaneet, pienten sivutoimiviljelmien määrä on vähentynyt. Suurilla yksiköillä suunnataan myös vientiin, lähinnä eteläisiin naapurimaihin. Suurillakin