Siirry sisältöön

Osuinpa kävelylenkilläni mansikkapaikalle keskellä kaupunkia. Helsinkiläiskerrostalojen sisäpihalle oli istutettu luonnonkivilohkareen viereen reheväksi kasvustoksi rönsyillyttä ahomansikkaa (Fragaria vesca). Myöhemmin kesällä siellä kukkii mm. punahattuja. Koristeheinät täydentävät niittyvaikutelmaa.

Miten hienoja kasveja vaikkapa maanpeittotehtäviin kotoisten luonnonlajiemme joukosta löytyykin! Ahomansikka esimerkiksi on kestävä kasvi, jota värittävät ensin valkeat kukat ja sitten punainen sato. Syksymmällä lehdistössä näkyy ruskan sävyjä. Hyvässä puutarhamaassa kasville on tunnusomaista tietynlainen töpäkkä rehevyys.

Urbaanissa kivikylässä kontrastia syntyy, kun mieleen palautuvat luonnonniityt ja auringonlämmittämien metsämansikoiden maku, vaikka ollaankin pääosin ihmisarkkitehtien muokkaamassa ympäristössä. Ahomansikka on kuitenkin aina kasvanut ihmisten asuinsijoilla. Onpa se viime aikoina vähentynytkin, kun perinteinen pienimuotoinen maatalous ei pidä enää yllä sopivan valoisia kasvupaikkoja. Olisiko tässäkin yksi syy vartavasten istuttaa ahomansikkaa?

Autotiettömältä paikalta kaupunkiahomansikoita voisi poimiakin. Luonnonkasvien suosimisessa tärkeää on myös, jos näin mahdollisimman monelle lapselle jäisi niistä jo varhain muistijälkiä vastaisuuden varalle.

Mainos – sisältö jatkuu alla

Pihakalenteri 2027

Pihakalenteri on täällä taas!

Koko puutarhavuosi samoissa kansissa – ajankohtaiset vinkit, tärkeät puutarhatyöt ja omat suunnitelmat kuukaudesta toiseen.

Pihakalenteri on 224-sivuinen, A5-kokoinen pihatarhurin apu, jossa on kierreselkä ja paljon tilaa muistiinpanoille ja piirroksille.

Pihakalenterin ennakkohinta 15.11. asti on 21 €.

Mainos päättyy

Kommentoi artikkelia

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *