Sain kerran lahjaksi sormustinkukan. Se tuli naapurin puolelta ja asettui minun luokseni. Toivotin sen tietenkin tervetulleeksi, ja se valitsi itselleen sopivan paikan myös seuraavana vuonna.
Siitä lähtien olen ollut sormustinkukkien lumoissa. Sanotaan, että luonnosta löytyvät kaikki maailman värit ja muodot ja että ihminen niitä vain kopioi. Ja siltä tosiaan tuntuu, kun katselee kukkia ja kasveja lähemmin. Kukapa olisi esimerkiksi keksinyt lisätä kukan sisään täpliä! Tai värjätä sen näin komean pinkiksi. Saati kasvattaa kukalle partakarvat…
Hyvä on kuitenkin muistaa, että sormustinkukka on myrkyllinen kasvi. Katsoa siis saa, mutta ei haukata.
Unelmieni puutarhassa yhdistyvät hyötytarha ja kauniit kukkaistutukset. Innostun unohtuneista ja harvinaisista hyötykasveista ja nautin siitä, että saan vihannekset ja yrtit keittiööni omalta kasvimaalta. Luonteeltani olen utelias kulkija. Matkoillani vierailen erilaisissa puistoissa ja puutarhoissa. Jokainen niistä on ainutlaatuinen ja jokaisella on tarina kerrottavanaan. Niistä voi myös poimia uusia ideoita, joita toteuttaa tykönään.
Uusi piha- ja puutarhavuosi kutsuu odotuksineen ja suunnitelmineen!
Pihakalenterin seurassa kunkin viikon, kuukauden ja vuodenajan asiantuntevat vinkit, olennaiset ohjeet ja ihanat kasvi-ideat kulkevat mukana.
224-sivuisessakalenterissa on runsaasti tilaa omille muistiinpanoille.
Vanhoihin narsisseihin on helppo hurahtaa samalla tavalla kuin vanhoihin ruusuihin, pioneihin tai kurjenmiekkoihin. Vanhan ajan narsisseissa viehättävät paitsi kukkien sirous, myös jalostajien tarinat sekä historian havina.
En liene ainoa, joka on matkoillaan ihastunut sinisarjoihin (Agapanthus). Voiko tuollaista sineä ollakaan? Ja kun ne vielä kasvavat ryppäissä, ovat ne vastustamattoman kauniita. Sinisarjoja on toki kasvatettu Suomessakin, mutta lähinnä ruukkukasveina. Ne viihtyvät aurinkoisilla ja suojaisilla paikoilla ja kukkivat upeasti heinä-elokuussa. Ongelmia tuo talvehtiminen. Meidän talvemme ovat tälle eteläafrikkalaiselle kaunottarelle liian kylmät. Talven ajaksi niille
Ruusut kukkivat parhaillaan Nummelan Päivölässä koepellolla, jossa ruusujen koeviljely ja risteytys aloitettiin ensin Helsingin yliopiston toimesta 1990-luvulla. Nyt työtä jatkavat talkoohengessä Pirkko Kahila ja Peter Joy, jotka olivat alusta asti projektissa mukana. Pellolta on jo saatu kauppoihin muutama hyvä kotimainen lajike: ’Sointu’, ’Tove Jansson’, ’Sävel’, Lumo’ ja ’Ilo’. Pääsin tutustumaan ruusujen kukintaan sen parhaimpaan kulta-aikaan. Puistoruusu
Helsingin kasvitieteellisessä puutarhassa on meneillään vuotuinen Tulppaanien lumo -näyttely 24.3 saakka. Nettikauppa Villi niitty, joka myös myy vanhojen sipulikukkien sipuleita ja mukuloita, on hyötänyt sipulit kukkaan juuri näyttelyä varten. Esillä on historiallisia lajikkeita 1500-luvulta alkaen ja villilajeja, joita harvemmin meillä tavataan. Usein puhutaan kasvitieteellisestä tulppaaneista, kun oikeasti tarkoitetaan villilajeja. Harhaanjohtava nimitys lienee tullut vieraista kielistä,
