Kun nuori perhe etsi tonttia, jolle rakentaa, oli tärkeimpänä kriteerinä mahdollisuus tehdä puutarha. Toiveiden paikka löytyi Tammisaaren tuntumasta.
Isolla merenrantatontilla on tilaa toteuttaa mieleen putkahtavia ideoita. Parasta karuihin olosuhteisiin perustetulla pihalla on oma rauha ja kuntoilusta käyvä puutarhatyö.
Yleisöäänestyksen selväksi voittajaksi nousi piha, joka voisi olla hyvin toisen näköinen. Karu paikka kallion laella ei lannistanut Lola ja Ove Winqvistiä, kun he halusivat kaunistaa talonsa ympäristön.
Mänttä-Vilppulassa sijaitseva järvenrantapiha on valtavan monipuolinen. Näkymä on säilynyt levollisena kookkaiden kasviryhmien ja oivaltavasti piilotettujen tilojen ansiosta.
Anja ja Mikko Kourusen piha on rakennettu tavanomaiselle tontille. Piha osoittaa sen, että kauniin pihan luominen ei ole ympäristöstä kiinni, vaan siihen tarvitaan kiinnostusta, ahkeruutta ja pitkäjänteisyyttä. Piha oli Paras Piha -kilpailun finalisti vuonna 2016. Kouruset rakensivat omakotitalon vuonna 1977 Kuopion pohjoispuolelle Siilinjärvelle. Osoitteena on Suruttomankierto, ja Anja ja Mikko eivät jääneet suremaan 750
Halosten piha sijaitsee Suomen päälaella. Lyhyestä kesästä huolimatta pihalla kukoistavat kesäkukat ja perennat. Taitelijasielut koristavat pihaansa myös itse tehdyillä esineillä. TEKSTI Jouko Tikkanen, KUVAT Jouko Tikkanen ja Liisi Myllykangas Sirpa ja Klemet Halosen piha on erikoisuus Utsjoella, sillä lyhyen kesän aikaan harva piha puhkeaa kukkaloistoon kuten Halosten piha. Piha sijaitsee Tenojen rantakivikossa, jossa tunturikoivut hallitsevat
Anneli löysi puutarhaharrastuksen seitsemisen vuotta sitten. Hän levittää puutarhan luomaa hyvää blogeissa ja avaamalla puutarhansa kiinnostuneille. TEKSTI ja KUVAT Jouko Tikkanen Anneli ja Kari Airola asuvat tyypillisessä 70-luvun omakotitalossa Joensuussa. Tontti on kooltaan 800 neliötä ja se on alkuaan ollut suomaastoa. – Olen rakentanut puutarhaa mieheni kanssa seitsemän vuotta. Työaikaan ei ollut aikaa eikä mielenkiintoakaan
Kouvolan Korialla sijaitseva vihersuunnittelijan oma piha nousi viime vuoden pihakilpailussa viiden finalistin joukkoon. Pihasta on tehty ammattitaidolla selkeä kokonaisuus, joka pysyy siistinä vähällä uurastuksella. Pihanlaitto on ollut Maritta Vuorisen harrastuksena jo parikymmentä vuotta. Kolmikymmenvuotisen virkauran jälkeen puutarhasta tuli Maritalle unelma-ammatti, kun hän ryhtyi kaksi vuotta sitten yrittäjäksi. Maritta oli puolustusvoimissa hankintapäällikkönä, mutta kolme vuotta aiemmin
Maija-Liisan ja Taiston piha on kahdessa tasossa. Pihassa yhdistyvät Taiston kädentaidot ja Maija-Liisan viehtymys yhä uusien kasvien viljelyyn. He elävät puolet vuodesta liki omavaraistaloudessa. Piha nousi vuoden 2015 Paras Piha -kilpailussa finaaliin. Maija-Liisa Kallio ja Taisto Laakso muuttivat vuosituhannen vaihteessa rivitalosta 1,4 hehtaarin tontilla olevaan omakotitaloon. Se löytyi Savontien varrelta, yhdeksän kilometriä Lahden keskustasta Heinolaa
Oravan piha on rakennettu perheen tarpeisiin. Luonnonkivet ja kukkaryhmät hallitsevat etupihalla näkymää, takapihalla on hyvin hoidettu hyötytarha. Lassi-pojalle on pelikenttä sekä sählyyn että jalkapalloon. Piha on selkeä, avara ja siisti. Katri ja Jyrki Oravan piha sijaitsee Oulun Kellossa, parikymmentä kilometriä kaupungin keskustasta pohjoiseen. Perintömaasta lohkaistu pihatontti on vanhaa peltoa, mutta silti tälle 6300 neliön tontille
Tuija Kyllösen piha on rakennettu kalliorinteeseen, mikä tekee siitä vaikuttavan. Piha osoittautuikin vuoden 2014 Paras Piha -kilpailun nettiäänestyksessä hyvin suosituksi. Tuija Kyllösen piha sijaitsee uudella Sammalmetsän asuntoalueella Pyhtään Heinlahdessa, lähellä Suomenlahden rantaa. Talon paikka on louhittu kallion kylkeen ja piha on nouseva kalliorinne, joka päättyy kangasmetsään. Piha alkaa laajasta patiosta, joka rakennettiin yhtä aikaa talon
Vuokko ja Hannu Korkeamäen navetta muuntui neljännesvuosisata sitten käsityöpajaksi. Maalaistalon pihapiiri on muutettu kymmenen viime vuoden aikana elämykselliseksi puutarhaksi, jonne myös taide sopii. Vuokko ja Hannu Korkeamäen juuret ovat syvällä Pohjanmaan lakeudella. He jatkavat Latva-Erkkilän tilan pitoa jo yhdeksännessä sukupolvessa, sillä tila on ollut saman suvun omistuksessa vuodesta 1675. Ruotsin vallan aikaisesta tilan historiasta
