Tai oikeastaan veneet on lastattu samettikukilla, mutta purjeina veneille vauhtia antavat kukinnoiltaan aivan ihastuttavan väriset miinanköynnökset. Hangon itäsatamassa, missä kesäisin pidetään myös suosittuja tori- ja markkinapäiviä, on tyylikkäiden myyntikojujen edessä puusta rakennettuja ja vaaleansiniseksi maalattuja ”purjeveneitä”, jotka on täytetty värikkäillä kukilla. Purjeita esittävässä ohuessa metalliverkossa kiipeilevä miinanköynnös on Suomessakin melko vanha koristekasvi. Kiipeilläkseen se vaatii aina tuen, joten sitä kasvatetaan yleensä aurinkoisilla seinustoilla ja parvekkeilla. Miinanköynnös (toiselta nimeltään vaulo) saattaa kasvaa useiden metrien pituiseksi runsasravinteisessa, kosteutta pidättävässä puutarhamaassa. Toispuoleisten terttujen torvimaiset kukat ovat aluksi punaiset, mutta muuttuvat vähitellen oranssin kautta keltaisiksi. Kasvin kukinta-aika on heinäkuusta pakkasiin saakka.
Eero asui nuorena pohjoisessa Perämeren rannalla, missä suhde luontoon kehittyi vahvaksi. Sitten metsästysaseet vaihtuivat kameroihin. Myöhemmin omakotitalon pihan hoito Hankoniemellä herätti palavan innostuksen puutarha-asioihin. Eero tallensi kamerallaan ja maalaamalla pihapiirin ja luonnon näkymiä elämänsä loppuun saakka (2017).
Oma PIHA on lehti sinulle, joka nautit pihasta, puutarhasta tai parvekkeesta.
Löydät lehden sivuilta sekä harvinaisuuksia että perinteisiä pihakasveja – vinkkejä uuden tontin omistajalle ja konkaripuutarhurille.
Oma PIHA -lehden järjestämän Suomen Paras Piha 2017 -kisan voitti paraislainen saaripiha, Lola ja Ove Winqvistin piha Kuggössä. Käynti Kuggön saarella oli mukava kokemus, asunhan itsekin Turun saaristossa. Päivä alkoi laivamatkalla omasta saaresta mantereen puolelle ja toisella laivalla Kuggön saarelle. Laiva- ja lossimatkat ovat toki mukavia, etenkin kesällä, mutta saaristossa matkustamiseen kuluu aikaa. Lähden kotoa
Maanantaiaamuna (5.10.) kolme metsäkaurista käveli rauhallisesti rivitalomme edessä olevaa, kohtalaisen vilkkaasti liikennöityä Tennbergintietä. Talomme kohdalle saavuttuaan ne päättivät tulla tarkistamaan, mitä niiltä on pihaltamme vielä syömättä. Lappohjan kylän pihoilla riesana ovat olleet lähinnä metsäkauriit, joita muutamia vuosia sitten kylän keskustassa syötettiinkin! Sen sijaan ”valkohäntiä” ei ole kovin usein näkynyt kylällä, mutta lähimetsissä kylläkin. Vuonna 1934
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran mukaan juhannussalko, maistonki, on laivan mastoa muistuttava korkea tanko, joka koristellaan lehvillä, seppeleillä ja köynnöksillä. Ruotsissa juhannussalosta tuli 1800-luvulla kokon sijaan juhannuksen keskeinen symboli. Suomen ruotsinkielinen väestö Ahvenanmaalla, Länsi- ja Etelä-Suomen rannikolla ja saaristossa sekä lähin suomenkielinen naapurusto omaksui saman tavan. Tosin jo 1700-luvulla länsisuomalaisissa herraskartanoissa oli pystytetty salkoja. Nykyään juhannussalko on
Vaikka ulkona on satanut – ja suorastaan välillä pyryttänyt – lunta täällä Pirkanmaalla ja viime yönä mittari näytti yli -14c pakkasta, lohtua tuo keittiön ikkunan edessä oleva ”minikasvattamo” sekä ajatus siitä että viikonlopulle on jo luvattu taas asteita reippaasti plussan puolella. En tosin pistänyt pientä lumisadetta pahakseni, sillä jos tuo lähes keväinen ja kuiva sää
