Kukkiva keltakurjenmiekka (Iris pseudacorus) tarjoaa eksotiikkaa suomalaisessa luonnossa.
Kosteikkoalueilla voi hämmästellä suuriksi kentiksi levinneitä kurjenmiekkaniittyjä, jotka hehkuvat kukinta-aikaan rehevän keltavihreinä. Myös ojissa piilee usein kurjenmiekkayllätys, joka laajentuu ja kukkii aina vain runsaammin vuosi vuodelta. Kasvi kestää merenrannoilla laimeaa murtovettäkin.
Puutarhassa keltakurjenmiekka solahtaa lammen partaalle matalaan veteen, mutta menestyy myös kosteutta pidättävässä ja ravinteikkaassa kukkapenkissä.
Kirjoitan monipuolisesti kasvimaailmasta. Vuodenaikojen inspiroimat aiheet ovat peräisin niin puutarhastani saaristossa kuin vaikkapa kotimaan kasvikohteista sekä ulkomaisista puutarhatapahtumista. Biologitaustaisena freelancer-toimittajana on kiinnostavaa käsitellä esimerkiksi sitä, millaisilla tavoilla puutarhanhoitokin voi ylläpitää luontoyhteyttämme. Pidän paljon muun muassa niityistä, hyötykasveista, kasveihin liittyvästä perinnetiedosta, kukkapuista ja syysväreistä.
Koko puutarhavuosi samoissa kansissa – ajankohtaiset vinkit, tärkeät puutarhatyöt ja omat suunnitelmat kuukaudesta toiseen.
Pihakalenteri on 224-sivuinen, A5-kokoinen pihatarhurin apu, jossa on kierreselkä ja paljon tilaa muistiinpanoille ja piirroksille.
Pihakalenterin ennakkohinta 15.11. asti on 21 €.
Ihanat kevätkurjenmiekat ja muut pikkuiset keväiset iirikset! Näitä kannattaa istuttaa, ja näiden vuoksi kannattaa sinnitellä rutikuiva kesäkin. Viime kesän jälkeen näiden kukinta on nimittäin nyt ennätysmäistä. ’Clairette’ on istutettu toissa syksynä, viime kesänä näitä kukki useita, mutta tänä keväänä jokaisesta kukan paikasta tulee ainakin kaksi kukkaa, enemmänkin. Tuntuu hienolta. Tämä on hyvä alku kasvukaudelle, jota…
Ihana toukokuinen hetki on käsillä kun pihallani oleva alue kirjopikarililjoja (Fritillaria meleagris) on parhaillaan kukassa. Niiden ympärillä käy kova liikenne kun kimalaiset vierailevat kukissa innokkaasti. Luontaisesti kirjopikarililjoja kasvaa monessa maassa Euroopassa ja myös Etelä-Venäjän Uralilla saakka. Suomessa Ahvenanmaalle kirjopikarililjat ovat levinneet Ruotsista ja luonnonesiintymät ovatkin rauhoitettuja. Myös puutarhasta kirjopikarilija voi karata luontoon, sillä se siementää…
Oletko koskaan nähnyt kastanjapuuta kukassa? Siis sitä kastanjapuuta, jonka paahdetuilla terhoilla herkutellaan talvisaikaan Suomessakin. Jalokastanja (Castanea sativa) on eri puu kuin Etelä-Suomessa hyvin viihtyvä hevoskastanja (Aeusculus hippocastanum), ja eron huomaa etenkin kukista. Kun hevoskastanja kukkii keväällä valkoisin tai vaaleanpunaisin kukkatertuin, ovat jalokastanjan kukat kullankeltaisia pitkulaisia norkkoja. Ja onhan toki terhoissakin eroa. Jalokastanjan pähkinäiset hedelmät ovat…
Kuvissa kukoistaa historiallinen ’Kaksi mummoa’ -pelargonia, josta tiedetään vain sen olevan peräisin Tampereen seudulta (Pelargoniyhdistys). Nimi korostaa hauskasti pelakuiden tarinaa. Nehän välittävät vanhan ajan kukkailoa isoäideiltä – niin omilta kuin tuntemattomiltakin – myös meille nykyaikaan. ’Kahden mummon’ punasävy on moninainen. Yksittäinen kukka on kevyesti kerrattu ja kauniisti maljanmuotoinen. Lehdistön perinteinen ”pelargoninvihreä” ilman kovin voimakasta kuviointia…
Syksyn kukkasipulit ja -mukulat saapuvat kauppoihin. Hankimme uusia tulppaaneja, narsisseja, kevätsahrameita, kevättähtiä, koristelaukkoja, mitä kaikkea. Entäpä jos etsivä silmä kääntyisi vaihteeksi epätavallisempiin sipuleihin, jopa sellaisiin, joita joutuu metsästämään monesta paikasta ja useana vuonna. Nettikaupat Suomessa ja EU:n alueella ovat ulottuvillamme.
Hyönteismyönteisesti ekologisen puutarhan suunnitteluun löytyy inspiraatiota ja apua Suomen luonnonsuojeluliiton uudesta Pölyttäjäkasvioppaasta.
Töölönlahden Kesäpuisto Finlandia-talon vierellä Helsingissä on mainio kiintoisten kasvien bongaamispaikka myöhäissyksyyn saakka.
Ruukkupuutarha menestyy pihan hankalassakin kohdassa. Lisäksi ruukut antavat vapauden siirrellä ja sommitella kasviyhdistelmiä eri tasoille ja vaihtaa väriteemaa vuodenaikojen mukaan.
Keväällä tervehdimme ilolla joka ikistä versoa, joka nousee syksyllä maahan upotetuista sipuleista. Jokaiselle pihalle löytyy sopivia lajeja!
Puustoinen pihamaa varpuineen ja kukkineen on usein hyvä sellaisenaan. Mutta jos kaipaat pihalle lisää vaihtelua ja moninaisuutta, kotimaiset luonnonkasvit ovat ykkösvalinta. Suosi kasveja, jotka sopivat pihan luontotyyppiin: lehdon kasveja lehtipuupihalle, havumetsän kasveja mäntypihalle. Onko paikka valoisa vai varjoinen, maa kuivaa vai tuoretta? Toisaalta monet hienot luonnonkasvit viihtyvät melkein missä vain.
