Olen istuttanut karhunvatukan köynnöstelemään pihlajaa pitkin. Vahvoissa kukkaversoissa näkyy parhaillaan vihreitä raakileita, jotka saavat kypsyessään upean mustanpuhuvan värityksen. Marjoissa piisaakin monin tavoin terveyttä edistäviä antioksidantteja.
Loch Ness – lajiketta oleva kasvi antaa vuosi vuodelta suuremman sadon. Se pitää vahvahkosta maasta, joka ennen kaikkea pidättää sopivasti kosteutta.
Kirjoitan monipuolisesti kasvimaailmasta. Vuodenaikojen inspiroimat aiheet ovat peräisin niin puutarhastani saaristossa kuin vaikkapa kotimaan kasvikohteista sekä ulkomaisista puutarhatapahtumista. Biologitaustaisena freelancer-toimittajana on kiinnostavaa käsitellä esimerkiksi sitä, millaisilla tavoilla puutarhanhoitokin voi ylläpitää luontoyhteyttämme. Pidän paljon muun muassa niityistä, hyötykasveista, kasveihin liittyvästä perinnetiedosta, kukkapuista ja syysväreistä.
Oma PIHA on ihan tavallisen kotipuutarhurin paras kaveri. Aitoa ja inhimillistä Oma PIHAa tekevät näkemykselliset viherpeukalot rennolla otteella.
Lehden sivuilta löydät niin kotimaisia pihatarinoita, uusia unelmia kuin käytännönläheisiä ohjeitakin.
Mahdollisimman luonnonmukaisen hyötytarhan perustaminen on arjen ekoteko. Tasapainoisessa puutarhassa ravinteet kiertävät, komposti tuottaa multaa ja satokasvit voivat hyvin. Kotitarveviljely on nykyisessä maailmantilanteessa ajankohtaisempaa kuin koskaan.
Tämän muutenkin hedelmäisen syksyn kohokohtana mieleen palautuu ’Sinikka’ -luumupuun suursato. Lajikkeen miellyttävän soikeat luumut ovat melko pienikokoisia, runsaslukuisia ja herkullisia. Ruokavirasto kuvailee vuonna 1988 kauppoihin saapuneen ’Sinikan’ alkuperää näin: Se löydettiin keskisuomalaisella Leivonmäellä sijainneesta hedelmätarhasta, ja on englantilaisen, ehkä esimerkiksi kriikunalla pölyttyneen ’Czar’ -punaluumulajikkeen siementaimi. Jos puutarhassa ei ole tilaa kokonaiselle hedelmätarhalle, voisi luumupuuksi
Keväällä kasvihuoneessa tuoksuvat multa ja nuoret tomaatintaimet. Kasvin elämän seuraaminen siemenestä satoon on koukuttavan palkitsevaa. Aikaisimmat kylvöt pitkää esikasvatusta vaativille kasveille tehdään jo tammi–maaliskuussa kodin ikkunalaudalle tai kasvivalojen alle, sillä harvalla on käytössään talvikuukausina lämmitettävää kasvihuonetta. Kylväessä on hyvä tutustua siementen itämisaikoihin ja taimien kasvatusaikaan. Lisäksi tarkkaillaan kevään etenemistä, jotta osataan ajoittaa kylvöt oikeaan hetkeen. Asuinpaikan kasvuvyöhyke vaikuttaa luonnollisesti asiaan – siemenpussien yleisohjeet
Jos syksyllä ei tullut nostettua maa-artisokkasatoa, päästään heti maan sulettua herkuttelemaan miedon makuisilla mukuloilla. Siellä ne ovat odotelleet, maan povessa. Kunhan kukaan pikku varas ei vaan ole käynyt niitä kähveltämässä. Maa-artisokka on helppo juures. Sen kun laittaa mukulat maahan kuten perunat konsanaan ja antaa kasvaa. Jos mukulat nousevat pintaan, ne peitellään. Syksyllä pitkiksi venähtäneet varret
Välillä tulee eteen vuosi, jolloin kylmä kevät junnaa paikallaan. Vesiheinä tukahduttaa porkkanakylvöksen, kurkunsiemenet eivät idä ja tomaattien taimet venyvät sisällä kohti kattoa.
Tämä herkullinen leipä on mitä mainioin ruokatuliainen ja tarjottava juhlapöydässä. Omenasoseen ansiosta leipä on mehevää ja säilyy pitkään. Mallasleipä sopii ihanasti kinkun ja kalojen kaveriksi.
Hyvänheikinsavikka, mustajuuri ja maatiaiskehäkukka edustavat ihmisten kanssa pitkään kasvanutta hyötylajistoa Ragvaldsin idyllisellä museotilalla Kirkkonummella.
Innokkaan viljelijän sadonkorjuu alkaa keväällä ja loppuu vasta syystalvella. Viimeiset juurikkaat nostetaan lokakuussa, mutta lehtikaalin viimeisen sadon keräämisen voi jättää jopa jouluun.
Lähde käymään tämän värikkään kuvakavalkadin myötä raumalaisen Seminaarin koulupuutarhan kasvierikoisuuksien parissa!
Nykyään useimmista asuintaloista puuttuu sopivan viileä varastotila, maakellarista puhumattakaan. Niinpä viljelijän on etsittävä muita tapoja kesän sadon säilyttämiseen käyttökelpoisena seuraavaan satokauteen.
