Siirry sisältöön

Saila Routio

Opiskelin puutarhasuunnittelijaksi ja maisema-arkkitehdiksi, mutta veri veti kirjoittamisen pariin. Asun enimmäkseen Korppoossa, jossa kunnostan vanhaa talonrötisköä ja sen lähes umpeenkasvanutta pihaa hitaasti, rauhassa, kiinnostuksella paikan menneisyyttä kohtaan. Harrastan verkkaista löytöretkeilyä ja kasvien keräilyä; hurahduksen kohteina ovat ainakin varjohiipat, narsissit, vuokot ja koiranhampaat. Vastapainoksi kaupungissa käydessäni olen parvekepuutarhuri.

  • Parvekkeen talvikoristelu

    Kun pakkasten vuoksi ei parvekkeella ole kasveja (paitsi yksi maksaruoho isossa, vanhaan villatakkiin käärityssä ruukussa), saa sinne laitettua kaikkea muuta silmäniloksi. Somaksi sisustettua parveketta on kiva katsella sisältä ikkunan läpi. Jouluksi parvekkeen pöytä sai ylleen punaisen metsän ja muutaman joulukoristeen. Ne saavat olla paikoillaan loppiaiseen. Sitten pitenevä päivä alkaa jo tuoda kevättä puutarhaihmisen mieleen. Kaunis

  • Kaikenlaista hätäsuojaa

    Yhtäkkiä on täysi talvi, pakkasta yötä päivää ihan reippaasti, eikä lumesta tietoakaan täällä lounaissaaristossa. Osan kasveista suojaisin muutenkin talveksi, mutta osa täytyy suojata siksi, että lunta ei ole. Köynnösruusuille on kätevintä kietoa vanha, reikäinen villapaita tyven ylle. Hihat saa näppärästi sidottua solmuun, jolla suoja pysyy paikoillaan. Tärkeintä on suojata ruusun tyvi, sillä jos se paleltuu

  • Orjanruusun toinen esitys

    Olen jo joitakin vuosia hehkuttanut orjanruusun (Rosa dumalis) kauneutta kaikille kiinnostuneille ja varmaan monille niillekin, joita ei kiinnosta. Se on luonnonkasviksi tavattoman koristeellinen. Kävin juuri äsken nappaamassa siitä ylläolevan kuvan. Taustalla hehkuu japaninkirsikka (Prunus Sato-Zakura -Ryhmä). Orjanruusu kasvaa luonnossamme, ainakin täällä lounaissaaristossa se on suorastaan yleinen. Pihallani kasvaa useita yksilöitä, joista osan olen karsinut pois.

  • Konttaaminen kannattaa – Reippaasti sipuleita maahan

    Kevät valmistellaan nyt! Syksyllä istutetuista kukkasipuleista saadaan väri-iloa maaliskuulta keskikesään. Sipulien maahan upottaminen sopii myös kärsimättömälle, sillä syyssahramit ja syysmyrkkyliljat kukkivat pian istuttamisen jälkeen.

  • Kevätesikko ja etelänkevät

    Kevätesikot (Primula veris) ovat tulleet kukkaan. Tässä niitä kasvaa luonnostaan, olen lisäillyt niille kaveriksi narsisseja, keltavuokkoa, jouluruusuja ja varjoliljoja. On toinenkin kevätesikko, joka on ollut kukassa jo viikkokausia. Etelänkevätesikko nimittäin. Nimestään huolimatta se ei ole kevätesikkolaji, vaan aivan oma lajinsa, Primula elatior. Sille onkin otettu käyttöön toinen nimi, joka aiheuttaa varmaan jatkossa vähemmän sekaannuksia (tai

  • Keisarit kukoistuksessa

    Yllättävän komeina (näin varhaiseksi kukaksi) ovat keisarinpikarililjat jo tulossa kukkaan. Nimi on osuva, jotain majesteettista näissä on. Hieman kronkeleitakin ovat, ehkä nimi kuvastaa sitäkin? Monella pihalla keisarinpikarililja, myös keisarinkruununa tunnettu, tekee kyllä lehtivarsia joka vuosi, mutta kukkia ei kuulu. On niitäkin tapauksia, joissa edes lehtivarsia ei tule, sillä sipuli on mädäntynyt. Sipuli on iso mötikkä,

  • Kevät pamahti käyntiin

    Tiedän, että suurin osa Suomesta on lumen vallassa, eikä tarkoitukseni ole aiheuttaa kateutta, vaan herättää toivoa. Täällä Korppoossa alkoi viikko sitten plussakeli ja sumut sekä tihkusateet alkoivat sulattaa vain kymmenen senttimetrin lumikerrosta nopeasti. Meille ei sen enempää lunta ollut kertynyt talven mittaan. Aurinkoa ei näkynyt koko viikkoon, mutta tänään näkyi koko viikon edestä! Sama keväinen

  • Oma PIHA painetun lehden lukijamäärä kulkee omaa polkuaan

    Oma PIHA -lehti tavoitti vuonna 2020 huomattavasti enemmän lukijoita kuin edellisvuotena, kertoo vastikään julkaistu KMT 2020 -tutkimus. Kun suurimmalla osalla aikakauslehdistä paperilehden lukijamäärä laskee, on Oma PIHA -lehden lukijamäärä noussut 12,6 prosenttia edellisvuodesta. Painetun Oma PIHA  -lehden kukin numero on tavoittanut keskimäärin 143 000 lukijaa vuonna 2020, kun vastaava luku edellisvuonna oli 127 000.   Harva

  • Lasitetun parvekkeen joulu

    Luin vastikään jostakin, että lasitettujen parvekkeiden ja terassien suosio kasvaa vain eikä loppua näy. Se ei ole mikään ihme, voin todeta 12 vuoden kokemuksella. Vaikka kaupunkiasunto on minulle vain kakkoskoti, onnistuu viihtyisyyttä lisäävien kasvien hengissä pitäminen pienin toimenpitein. Suurin syy suosiolle on kuulemma se, että lasitetun parvekkeen voi kalustaa kuin huoneeksi. Sehän on niin totta!

  • Iloinen lintuyllätys

    Pihapuuhissa kohtasin iloisen yllätyksen: parven urpiaisia! Nämä pienet pohjoiset vieraat lehahtivat sirkuttavana parvena pois, kun lähestyin, mutta palasivat pelottomina pian takaisin – pelottomuus on kuulemma pohjoisen lintujen erikoisuus, sillä ne eivät ole lainkaan tottuneet ihmisiin, eivätkä siten osaa edes pelätä ihmisen metkuja. Palasin kohta sisältä kameran kanssa ja pian linnutkin olivat kerääntyneet takaisin samaan paikkaan.

  • Salkoruusut ihastuksen kohteena

    Kylvin nukkasalkoruusua kolmisen vuotta sitten, kun ihastuin siihen yhdessä julkisessa istutuksessa. Taimia sai odottaa kukkaan, sillä istutin ne melko huonoon maahan ja niistä onkin elossa enää yksi. Sekin riittää, sillä nyt se on kukassa! Eikö ole hurmaava väri. Nukkasalkoruusu on monivuotinen, joten toivon tästä pitkäaikaista iloa. Peurat valitettavasti herkuttelevat salkoruusuilla, siksi kukkani on suojakartion sisällä