Viime syksynä multakasaan kipatut persiansinililjat (Scilla mischtschenkoana) alkavat nyt kukkia. Tämä on toden totta noin kuukautta aikaisempi kuin lähes saman näköinen posliinihyasintti (Puschkinia scilloides)! Jälkimmäiseen verrattuna tällä on myös tummemman vihreät, leveämmät, kiiltävät lehdet. Persiansinililja oli Oma PIHA -lehden asiakaslahja uusille ja vanhoille kestotilaajille viime syksynä.
Talven tulo yllätti puutarhurin ja jouduin syyskiireissäni nakkaamaan pienet sipulit yhteen ja samaan kuoppaan, sillä ei ollut aikaa kaivaa useita. Sekin kuoppa tuli tehtyä helpoimpaan mahdolliseen kohtaan eli talon edustalla olevaan multakasaan. Ainakin siinä on kuohkea multa, ja kohopenkki-olosuhteetkin ovat kohdillaan, eli sipulit eivät ole joutuneet kärsimään talvimärkyydestä. Pysyvä kasvupaikka se ei voi olla, sillä käytän multakasaa – piakkoin tarvitsen sitä esimerkiksi siemenkylvöihin. Näitä ylitiheästi pukkaavia pikku sipuleita voisi samalla varovasti yrittää nostaa ja siirtää ruukkuihin moneen kohtaan puutarhan oleskelupaikkoja. Näin aurinkoisilla säillä tulee nimittäin jo oleskeltua!
Opiskelin puutarhasuunnittelijaksi ja maisema-arkkitehdiksi, mutta veri veti kirjoittamisen pariin. Asun enimmäkseen Korppoossa, jossa kunnostan vanhaa talonrötisköä ja sen lähes umpeenkasvanutta pihaa hitaasti, rauhassa, kiinnostuksella paikan menneisyyttä kohtaan. Harrastan verkkaista löytöretkeilyä ja kasvien keräilyä; hurahduksen kohteina ovat ainakin varjohiipat, narsissit, vuokot ja koiranhampaat. Vastapainoksi kaupungissa käydessäni olen parvekepuutarhuri. Lue Sailan juttuja
Koko puutarhavuosi samoissa kansissa – ajankohtaiset vinkit, tärkeät puutarhatyöt ja omat suunnitelmat kuukaudesta toiseen.
Pihakalenteri on 224-sivuinen, A5-kokoinen pihatarhurin apu, jossa on kierreselkä ja paljon tilaa muistiinpanoille ja piirroksille.
Pihakalenterin ennakkohinta 15.11. asti on 21 €.
Rintamamiestalo puutarhoineen sai uuden elämän, kun porvoolaiset Beatrice Klaucke-Virtala ja Joni Virtala päättivät toteuttaa unelmansa kodista maaseudun rauhassa. Pitkään vailla vakituista asujaa ollut talo vajaan neljäntuhannen neliön kokoisella tontilla löytyi Loviisan Koskenkylästä.
Atsaleat kuuluvat alppiruusujen kanssa Rhododendron-sukuun, joka on kasvikunnan suurimpia sukuja. Sen lähes tuhannesta lajista atsaleoita on noin 160 lajia, joista suurin osa on kesävihantia, eli nämä kasvit pudottavat lehtensä talven ajaksi. Keväällä lehdet eivät ehdi puhjeta, kun atsaleat ovat jo peittyneet koristeelliseen kukintaan. Kesävihannat atsalealajit on kotoisin pääasiassa Pohjois-Amerikan vuoristoalueilta. Sikäläisessä ilmastossa niiden on havaittu…
Oletko koskaan nähnyt kiivin kukkivan? Ei sitä helposti huomaakaan, sillä kukat ovat pienet ja piilottelevat lehtien alla. Ovatko ne erityisen kauniit, on mielipidekysymys, mutta mielenkiintoiset ne ainakin ovat. Tämä on emitaimen kukka, pölytystä varten se tarvitsee hedetaimen rinnalleen. Yksi ukko riittää seitsemälle akalle, kertoi taimikauppias. Ja sitten ei muuta kuin hedelmiä odottamaan!
Tämä on puhdas kokeilu, sanoin itselleni ostaessani hetken mielijohteesta pari munakoison tainta. Oli kesäkuu ja helteistä, istutin taimet avomaalle mahdollisimman aurinkoiseen, lämpimään ja suojaiseen paikkaan. Mutta sitten tuli heinäkuu, kolea ja sateinen. Olen kuitenkin seurannut mielenkiinnolla munakoisojeni selviytymistä. Ei niille ole käynyt kuinkaan, päinvastoin, ne ovat jopa kukkineet. Jos jotakin aivan ihmeellistä tapahtuisi, tulisi lämmin…
Töölönlahden Kesäpuisto Finlandia-talon vierellä Helsingissä on mainio kiintoisten kasvien bongaamispaikka myöhäissyksyyn saakka.
Ruukkupuutarha menestyy pihan hankalassakin kohdassa. Lisäksi ruukut antavat vapauden siirrellä ja sommitella kasviyhdistelmiä eri tasoille ja vaihtaa väriteemaa vuodenaikojen mukaan.
Keväällä tervehdimme ilolla joka ikistä versoa, joka nousee syksyllä maahan upotetuista sipuleista. Jokaiselle pihalle löytyy sopivia lajeja!
Puustoinen pihamaa varpuineen ja kukkineen on usein hyvä sellaisenaan. Mutta jos kaipaat pihalle lisää vaihtelua ja moninaisuutta, kotimaiset luonnonkasvit ovat ykkösvalinta. Suosi kasveja, jotka sopivat pihan luontotyyppiin: lehdon kasveja lehtipuupihalle, havumetsän kasveja mäntypihalle. Onko paikka valoisa vai varjoinen, maa kuivaa vai tuoretta? Toisaalta monet hienot luonnonkasvit viihtyvät melkein missä vain.
Jokaisella pihalla kasvaa ainakin yksi sellainen kasvilaji, joka on saapunut paikalle omasta aloitteestaan tai sattuman kaupalla ja joka ei ole sen koommin poistunut pihalta – ja josta on lopulta tullut omistajansa uskollinen ystävä.
Harmaat, ainavihannat kasvustot ja ihanasti tuoksuvat, lempeänsävyiset kukat rinteessä. Tai pienet kirkkaanpunaiset kukat pihakedolla ja suuret moniväriset kukinnot kukkapenkissä. Neilikat ansaitsevat paikan puutarhasta.
