Uutisarkisto

Suomalaisista 75 prosenttia pitää ruuan kotimaisuutta tärkeänä. Varsinkin50 – 74 -vuotiaille ruuan suomalaisuus on tärkeää, sitä vastoin alle30-vuotilaille ja pääkaupunkiseudulla asuville asialla ei ole niin suurtamerkitystä. Kotimaisuuden merkitys nuorten (15 – 19 -vuotiaat)ruokavalinnoissa on viime vuosina jopa vähentynyt. Toisaalta monen nuorenkanta kotimaisuuteen on selkiytymätön, erityisesti 15 – 19-vuotiaat mieheteivät ota asiaan kantaa. Suomalaisten asenteita on

Raisio yhtymän ja Camelina Oy:n yhteistyön tuloksena markkinoille tuleemargariini, joka sisältää Camelina-öljyä. Se sisältää runsaastiomega-3-sarjan rasvahappoja, joilla on todettu olevan terveyttä edistäviävaikutuksia. Öljy on erityisesti hyvä alfalinoleenihapon lähde. Raision ja Camelina Oy:n yhteistyö alkoi huhtikuussa 2002. Työn tuloksenasyyskuun alusta on markkinoilla ollut saatavilla Beneviva Omega3-kevytmargariini. Se on saanut myös Suomen Sydänliiton ja SuomenDiabetesliiton myöntämän Sydänmerkin

Vihannestarjonta on vaihtunut yltäkylläisyydestä niukkuuteen. Elokuun viileät säät ja sateet tyrehdyttivät tarjontaa ja viime viikon hallat tekivät monien hallanarkojen vihannesten tarjonnasta lopun. Myös kasvihuoneen suojassa kasvaneiden vihannesten tarjonta on ollut niukkaa, ja kauppa on joutunut turvautumaan tuontiin. Viime viikon yöpakkaset palelluttivat tillin, avomaan kurkun, kesäkurpitsanja kurpitsan lehdistön suuressa osassa maata. Niiden satokausi oli jopäättymässä, joten

Keltaisessa ja vihreässä katemuovissa kasvatettu basilika sisältää enemmänaromaattisia yhdisteitä ja fenolihappoja kuin valkoisen tai sinisenkatemuovin yllä kasvaneet basilikanlehdet. Yhdysvaltainmaatalousministeriön tutkimuslaitos ARS (Agricultural Research Service)totesi tutkimuksessaan, että perimmäinen syy eriväristen katemuovienvaikutukseen piilee niiden erilaisessa kyvyssä heijastaa valon sinisiä japunaisia aallonpituuksia kasvien lehdille. Fenolihapot ovat kasvienluonnollisia yhdisteitä, jotka antavat niille väriä, makua, tuoksua jatoimivat antioksidantteina. Punaisessa katteessa

Halloweenkurpitsan korjuu alkaa tyrväntöläisellä Markkasen tilalla viikonsisällä. Pyöreä, oranssi kurpitsa kuuluu kiinteästi pohjoisamerikkalaiseenHalloweenin eli Pyhäinpäivän viettoon ja on muutaman viime vuoden aikanasaanut jalansijaa Suomessakin. Kurpitsoista koverretaan lyhtyjätervehtimään tai karkottamaan pyhien miesten henkiä, jotka kansanperinteenmukaan nousevat Pyhäinpäivän aattona ihmisten keskelle. Kurpitsan lihastapuolestaan valmistuu herkkuja Pyhäinpäivän juhlapöytään, joka tänä vuonnakatetaan marraskuun 1. päivänä. Koristeeksi sopivia kurpitsoita tuodaan

MTT puutarhatuotannon jalostamat uudet omenalajikkeet saivat nimen perjantaina Piikkiössä. Viisi uutta uutta omenalajiketta korvaavat ja täydentävät niin ammattilaisten kuin harrastajienkin omenavalikoimaa. Punainen `Petteri´ ja `Jättimelba´ ovat kesä- ja aikaisia syyslajikkeita. `Tobias`on voimakkaan punainen loka-marraskuun herkku. `Talvikaneli´ täydentää kaneliomenien sarjaa myöhäisenä lajikkeena. `Talvikki´ on poikkeuksellisen suuri omena, joka varastossa kypsyy syötäväksi herkuksi, kuvailee professori RISTO TAHVONEN

Tämän vuoden omenasatoa on naposteltu jo muutaman viikon ajan, ja syksyn edetessä markkinoille saadaan lisää lajikkeita, kun kesäomenien lisäksi myös syksylajikkeet alkavat tuottaa satoa. Elo-syyskuun vaihteen yöhallat eivät sadon kypsymistä häirinneet. Omena sietää hyvin kylmää ja markkinoilla onkin nyt tarjolla runsaasti hyvälaatuista omenaa. Kesälajikkeista myynnissä on toistaiseksi ollut pääasiassa perinteikästä Valkeaa kuulasta ja syyslajikkeista pehmeänmakuista

Ensi viikonloppuna kannattaa suunnistaa Etelä- ja Keski-Suomessa metsään,sillä puolukkasato on kypsymässä. Kainuussa puolukoita kannattaa lähteäpoimimaan ensi viikolla ja Lapin läänin etelä- ja keskiosissa syyskuunlopulla. Viime viikkojen sateet ja kylmä sää ovat tosin jonkin verranhidastaneet marjojen kypsymistä. Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) vanhempitutkija KAUKO SALO arvioi tämän vuoden puolukkasadon olevan vähintäänkeskinkertainen. Salo vastaa Metlan valtakunnallisesta marja- jasienisatotutkimuksesta. Metlan tutkimuskin

Loistavalla floristiikalla tuotiin kulttuurihistoriaa esiin Kuopiossa kukkasidonnan SM-kilpailussa. Se koostui kolmesta osa-alueesta: kahdesta yllätystyöstä ja idea työstä. Tänä vuonna kilpailu oli korkeatasoinen. Pääteemana oli luoda floraalinen monumentti kirjailija Minna Canthille. Kilpailijat olivat valmistaneet ideatöitään omilla materiaaleilla jo alkukesästä lähtien, jolloin aihe julistettiin. Kukkasidonnan Suomen mestariksi valittiin Annika Gustafsson Helsingin piiristä. Palkintotyöt heijastivat 1800-luvulla vaikuttaneen radikaaliajattelija

Kauhajoen Ruokamessut katetaan tulevana viikonloppuna perinteiseenHämes-Havusen talonpoikaismiljööseen jo 13. kerran. Valtakunnallinenkotimaisten elintarvikkeiden näyttely- ja myyntitilaisuus on houkutellutpaikalle suuren joukon elintarvikealan yrittäjiä, palvelujen tarjoajia japaikallisia käsityön osaajia. Myyntipöydillä nähdään tänä vuonna muunmuassa viljakalkkunaa, villisikatuotteita, erilaisia marjasäilykkeitä,luomu- ja yrttituotteita, rapuja sekä vanhan ajan karamelleja. Kolmipäiväisten messujen virallisia avajaisia vietetään perjantaina 5.syyskuuta. Viikonlopun mittaan ohjelmassa on näyttelytarjonnan lisäksi

Syyskuun nimikkokasvien kukinta pitää kesän tuntua yllä myöhäiseen syksyyn asti. Piiskujen lämmin kirkkaankeltainen väri valaisee pihaa vielä silloin, kun suurin osa perennoista on jo lopettanut kukintansa. Varhaisimmat piiskut aloittavat kukintansa heinäkuussa, myöhäisimmät kukkivat vielä lokakuussakin. Pimenevinä iltoina myös mustilanhortensian valkoiset, sirot kukinnot erottuvat ja tuovat tunnelmaa hämärtyvään puutarhaan. Piiskut ovat perinteisiä vanhan ajan puutarhakasveja. Kanadanpiiskua,

Vihannessäilykkeiden merkittäviä valmistajia löytyy tänä päivänä Suomestaenää vain muutama. Ala on 1990-luvulla keskittynyt voimakkaasti, mikä onauttanut jäljelle jääneitä yrityksiä kasvattamaan ja tehostamaantuotantoaan, kertoo Saarioisten Säilyke Oy:n toimitusjohtaja ILKKA MÄKELÄ. Viimeisen kymmenen vuoden aikana kokonaistuotantomäärät ovat pysyneetsatokausivaihtelut pois lukien suhteellisen vakaina. Vuonna 1993 kotimaisenvihannessäilyketuotannon määrä Suomessa oli 17 000 tonnia ja vuonna 2002vastaava luku oli 17