Uutisarkisto

Herukasta odotetaan parin huonon vuoden jälkeen normaalia satoa. Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitosta arvioidaan, että mustaherukkaa saadaan tänä vuonna noin 3 miljoonaa kiloa. Pieni osuus tästä on mustaherukan värimuunnosta, eli viherherukkaa. Puna- ja valkoherukan sadon odotetaan olevan yhteensä noin 1,5 miljoonaa kiloa. Herukkakasvustot eivät monien muiden kasvien tavoin kärsineet ankarasta talvesta. Keväthallat sen sijaan koettelivat herukkapeltoja

Helteisen kesän jälkeen on mukava palata takaisin töihin ja opintoihin. Monipuolinen, kasviksia runsaasti sisältävä, ruoka auttaa jaksamaan syksyn aherruksessa. Kesän aikana kypsyneet kasvikset sisältävät runsaan annoksen erilaisia makuaineita ja jaksamisen kannalta tärkeitä vitamiineja ja muita suojaravintoaineita. Kasviksia on suositeltavaa syödä puoli kiloa päivässä. Viikoilla 34-35 (18. – 31.8.03) vietetään Kotimaiset Kasvikset ry:n Sadonkorjuuviikkoja. Kesän aikana

Tyrnin viljelyn suurin pullonkaula on marjan poiminnan hankaluus. Tyrnin poiminnan Suomenmestarin tittelistä kisataan ensimmäistä kertaa 13.9.2003 Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasemalla, Ruukissa. Tarkoituksena on poimia mahdollisimman paljon kauppakelpoista, ehjää ja roskatonta marjaa tyrnipensasta vioittamatta. Kilpailussa on sarjat sekä yksilö- että joukkuetasolla. Joukkuekilpailussa joukkueen koko on 3 henkeä. Kilpailu järjestetään Ruukin maaseutuoppilaitoksella pidettävien Luomu- ja tyrnimarkkinoiden yhteydessä. Kilpailupaikalla voidaan

Työtehoseuran Kotitalousosasto on tehnyt kotitalouksien ympärivuotiseen kompostointiin tarkoitettujen pienkompostorien vertailun. Lämpökompostorivertailussa arvioitiin kompostorien toimivuutta, rakennetta ja varustusta, esite- ja käyttöohjemateriaali sekä kompostorin käyttöominaisuutta. Testissä Biolanin Pikakompostori 220 arvioitiin toimivuudeltaan parhaaksi ja se on Kuluttaja-lehden mukaan markkinoiden paras lämpökompostori. Testiin valittiin kahdeksan eri tyyppistä ympärivuotiseen käyttöön tarkoitettua lämpökompostoria. Toimivuuskokeissa käytettiin jätettä, joka vastasi normaalin kotitalouden biojätettä.

Kekkilä-konsernin liikevaihto kasvoi ensimmäisellä vuosipuoliskolla läheskahdeksan prosenttia 37 miljoonaan euroon. Liikevoitto sen sijaan laski 11prosenttia 3,08 miljoonaan euroon, mikä johtui Ruotsin liiketoiminnantuloksen heikentymisestä. Liikevaihtoa kasvatti erityisesti kasvuturpeidenharrastajatuotteiden myynnin lisäys Suomessa ja Tanskassa. Ammattiviljelijätuotteiden myynti on pysynyt viime vuoden tasolla, mutta sejäi ensimmäisen vuosineljänneksen kasvuvauhdista. Viherrakentamistuotteidenmyynti on hieman jäljessä viime vuotta johtuen pitkään jatkuneesta kylmästäja sateisesta

Vadelman satokausi on käynnistymässä koko maassa. Poiminta on jo päässyt vauhtiin useimmilla tiloilla, ja ensi viikon alusta lähtien vadelmaa alkaa olla jo kunnolla markkinoilla. Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitosta kerrotaan, että satokausi alkaa noin viikon tavallista myöhemmin. Poimintakaudesta odotetaan mansikan tapaan lyhyehköä, sillä kehittymässä olevat vadelmaraakileet ovat melko tasakokoisia. Meneillään oleva hellejakso nopeuttaa kypsymistä ja pienentää

Elokuun nimikkokasveiksi on valittu nauhukset ja pensasmustikka. Keltakukkaiset nauhukset ovat loppukesän näyttävimpiä perennoja. Nauhukset houkuttelevat kukkiinsa runsaasti päiväperhosia. Pensasmustikka puolestaan alkaa tuottaa satoa. Sen marjat ovat nyt kypsymässä parhaimmilleen. Jos elokuun nimikkokasveja ei vielä pihasta löydy, niitä voi halutessaan istuttaa vaikka heti. Astiataimien istuttaminen käy vaivattomasti keväästä myöhäiseen syksyyn asti. Nauhusten, Ligularia, suku on moni-ilmeinen.

Pitkäksi venynyt helleaalto on vauhdittanut mansikan sadon kypsymistä ja onlopettamassa mansikkakauden lyhyeen ainakin Etelä- ja Väli-Suomessa.Pohjois-Suomessa mansikkakausi sen sijaan on parhaimmillaan. Kotimaista rasiamansikkaa on kuitenkin tarjolla syyskuulle saakka, sillä satokautta jatkavat tänä vuonna istutetut ns. satotaimet. Myös vadelma- ja herukkakausi on alkamassa. Helteetkypsyttivät mansikkasadon nopeasti, joten satokausi on jäämässä odotettualyhyemmäksi. Talvivaurioiden ja kuivuuden vuoksi mansikkasadon

Etelä-Karjalassa Lappeenrannassa on tehty tämän kesän ensimmäinen varmistettu koloradonkuoriaishavainto. Kotipuutarhuri löysi tiistai-iltana perunamaaltaan syötyjä lehtiä sekä koloradonkuoriaisen toukkia. Ilmoituksen saatuaan KTTK:n kasvintarkastajat kävivät paikalla varmistamassa havainnon. Tarkastuksessa perunamaasta löytyi muutama aikuinen koloradonkuoriainen, runsaasti eri-ikäisiä ja -kokoisia koloradonkuoriaisen toukkia sekä munaryhmiä. Esiintymä torjuttiin eikä tässä vaiheessa ole syytä epäillä, että toukkia olisi ehtinyt mennä maahan koteloitumaan.

Perunan ja sokerijuurikkaan ala pieneni myös tänä vuonna ja molempien ala jäi alle 29 000 hehtaarin. Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen Tiken satoennusteen mukaan molempien kasvien sato alenee viimevuodesta 17 prosenttia. Kuminan viljely on lisääntynyt arviolta 40prosenttia ja viljelyala kohonnut noin 7 000 hehtaariin. Pääosakuminasadosta menee vientiin muun muassa Saksaan, Yhdysvaltoihin jaIntiaan. Satoennusteen mukaan viljan kokonaissato

Leikattujen hedelmien ja vihannesten, itujen sekä pastöroimattomienhedelmä- ja vihannesmehujen mikrobiologinen laatu valmistus- javähittäismyyntipaikoissa on maassamme hyvä. Tämä käy ilmiElintarvikeviraston ja Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitoksentoteuttamasta tutkimusprojektista, jossa selvitettiin myös onko valmistus-ja vähittäismyyntipaikkojen omavalvonnassa noudatettu hygieniavaatimuksiaeli HACCP -periaatetta. Pakatuista leikatuista hedelmistä ja vihanneksista, iduista sekä mehuistaotettiin näytteet 13 valmistuspaikassa ja kolmessa myyntipisteessä Etelä-ja Itä-Suomessa. Otetuista 33 näytteestä yhdessäkään

Perhoset tuovat lisäväriä ja elävyyttä puutarhaan. Istuttamalla sopivia kasveja perhoset viihtyvät pihassa keväästä syksyyn asti. Hyvät houkutuskasvit saavat myös harvinaiset vaeltajat pysähtymään ruokailutauolle. Pysyvyyttä perhospuutarhaan saadaan istuttamalla monivuotisia kasveja koko kesän kukkiviksi ryhmiksi. Pensaista ehdottomasti parhaimpia perhoskasveja ovat pihasyreeni ja kuusamat. Suuressa syreeni-istutuksessa on niin paljon kukkia, että esimerkiksi vaeltavat kiitäjät voivat jäädä päiväkausiksi ruokailemaan.