Siirry sisältöön

Pihalla nyt – ajankohtaisia vinkkejä ja ideoita piha-arkeen

Pihalla nyt: ajankohtaiset vinkit, blogitekstit ja lukijoiden omat tarinat. Seuraa kauden kasveja ja projekteja.

  • Liljakukot keisarinkruunujen ja idänliljojen kimpussa

    Oma Piha-lehden numerossa 1/2010 kerroin sanoin ja kuvin naapurin rouvan komeista idänliljoista. Tänä kesänä ilmeisesti vain muutama nuppu avautuu kauniiksi ja isokokoiseksi kukaksi, koska liljakukot vahingoittivat nuppuja pahoin. Samoin kävi jo aiemmin kesällä kukkineille keisarinkruunuille eli ruskoliljoille. Tämä on ensimmäinen kesä, kun sekä liljakukot että lehtokotilot ilmestyivät sankoin joukoin naapurin kukkamaahan. Pääasiassa Etelä- ja Keski-Suomessa

  • Kekkilä osti kompostorit ja kuivakäymälät Lassila & Tikanojalta

    Puutarha-alan pohjoismainen markkinajohtaja Kekkilä Oy on ostanut Lassila & Tikanojan kompostoreihin ja kuivakäymälöihin keskittyvän Eco-tuote -liiketoiminnan. Kauppa täydentää Kekkilän kestävään kehitykseen pohjautuvaa liiketoimintastrategiaa. Kaupan myötä Kekkilän toiminta laajenee myös Venäjän kasvaville puutarha- ja vapaa-ajan asumisen markkinoille. Kekkilä on viime vuosina laajentanut voimakkaasti kotipuutarhureille suunnattujen luonnonmukaisten multa- ja lannoitetuotteiden valikoimaansa. Yrityksen liikevaihdosta suurin osa tulee kuluttajamarkkinoille

  • Kauneutta luonnonkasveista

    Kävinpä tutustumassa sukusijoihin Vesijärvellä. Siellä tuli vastaan tuttu yhdistelmä, joka kasvaa kotipihallanikin. Rantakukka (Lythrum salicaria) ja ranta-alpi (Lysimachia vulgaris) kasvavat järvenrantojen lisäksi ojanpohjilla, sellaisesta paikasta niiden pistokkaat olen omaan pihaani siirtänyt. Lajit ovat tuttuja myös vähäsuolaisen Itämeremme rannoilta. Tällaiset ovat erinomaisia lajeja niihin mutaisiin ongelmapaikkoihin kotipihalla, missä vesi seisoo syksyisin ja talvisin. Nämä lajit kestävät

  • Viinrypäletutkimusta Suonenjoella

    Marjanviljelyn koetilalla Suonenjoella on tutkimuksen kohteena mm. viinirypäleen tuotanto. Testeissä on parikymmentä lajikettä sekä tunnelissa että avomaalla. Kenttämestari Jari Känninen kertoo, että tavoitteena ei ole viinintuotanto vaan viinirypäleiden tuotantoa, jolla voitaisiin saada lisää myytävää valikoimaan marjatiloille. Artikkeli on luettavissa Puutarha-Sanomien numerosta 6/2012. Voit tilata Puutarha-Sanomat oikeassa palkissa olevasta linkistä. Voit myös lukea lehteä digitaalisena näköispainoksena.

  • Vaaralliset vieraslajit ovat nyt kukassa

    Suomen luonnonsuojeluliitto kannustaa kansalaisia ilmoittamaan luonnossa havaitsemansa jättiputket ja muut haitalliset vieraskasvilajit. Suomen vieraskasvilajeista ovat tällä hetkellä komeimmassa kukintovaiheessaan jättiputket, jättipalsami ja kurtturuusu. Ne ovat nyt kaikkien helpommin tunnistettavissa. Vieraslajit ovat eläin-, kasvi- ja muita eliölajeja, jotka ovat levinneet uudelle alueelle ylittämällä ihmisen avulla lajille muuten mahdottoman leviämisesteen, kuten valtameren tai vuoriston. Pieni osa vieraslajeista

  • Hempeyspommi

    Pinkki, kerrottu kesäbegonia, tuttavallisemmin annansilmä, olisi minusta vahvoilla kesän hempein kasvi -kisassa. Ja myös silloin, kun etsitään helppohoitoisimpia kesäkukkia. Kerrottuina annansilmiä ei tule usein vastaan, enimmäkseen vain rotevampia ruusubegonioita. Näissä pienissä kukissa on kuitenkin aivan omanlaisensa charmi. Niiden tiheiksi rulliksi taipuneita terälehtiä katsoessa mieleen tulee kyllä myös ruusu: jokin 1700- tai 1800-luvuilta peräisin oleva superkerrottu

  • Koloradonkuoriaisten tarkkailu nyt tärkeää

    Koloradonkuoriaisesiintymiä on alkukesän aikana löytynyt viisi. Säätilan lämmettyä maassa talvehtineet aikuiset kuoriaiset ovat nousemassa perunakasvustoihin ruokailemaan ja lisääntymään. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira korostaa, että perunan ammatti- ja kotitarveviljelijöiden tulisi nyt omatoimisesti tarkkailla kuoriaisia perunakasvustoista. Lämpimillä kasvupaikoilla voi esiintyä jo koloradonkuoriaisen toukkia, jolloin pesäkkeet on helpompi havaita. Maasta nousevien kuoriaisten määrä on esiintymispesäkkeessä todennäköisesti runsas, jos kyse on

  • Kurjenkelloja ja luontotapahtumia

    Luonnossa kukkivat parhaillaan komeat kurjenkellot, joita kävimme poimimassa kimpun ulkomaljakkoon. Kurjenkello kasvaa alkuperäisenä rehevissä metsissä, mistä se on levittäytynyt myös avonaisille paikoille, kuten niityille ja tienvierille. Jopa metrin korkuisena ja suurikukkaisena se sopii sellaisenaan kauneimpien puutarhakukkienkin seuraan. Kukat ovat sekä muodoltaan että väriltään kuin jättiläiskokoisia kissankellon kukkia. Kasvi on kuitenkin rakenteeltaan kissankelloa tanakampi, usein vain

  • Pikkupihasta pirteyttä ja voimaa

    Heinolalaisen Sirkka Laurilan rivitalonpihan koko on vain 45 neliötä, mutta hän on saanut sovitettu sinne monipuolisen kasviston ja suomalaista, itämaista ja kreikkalaista tunnelmaa. Piha esitellään Oma PIHA -lehden juhannuksen alla (nro 4/2012) ilmestyneessä numerossa. – Puutarha on minulle henki ja elämä, kun minulla on aikaa kaksikymmentä neljä kautta seitsemän. Katson kaikki puutarhaohjelmat ja etsin netistä

  • Kotimaista harsomansikkaa juhannukseksi

    Rutin mansikkatilalla on poimittu harsomansikkaa kesäkuun 10. päivästä alkaen. Isäntä Terho Aalto kertoo, että ’Jonsok’ -lajikkeen sato harsoilta joudutetuilta lohkoilta on jo huipussaan. – Myös ’Solprinsistä’ saadaan jo hyviä määriä ja senkin pääsato on hilkkua vaille. Rutin mansikkatila sijaitsee tien numero 12 varrella Iitissä. Tilalla viljellään mansikkaa runsaan viiden hehtaarin alalla. Tarja ja Terho Aalto

  • Annalan jalosyreeni on ensimmäinen puutarhan tunnuskasvi

    Annalan puutarhassa Helsingin Vanhassakaupungissa kasvaa useita vanhoja jalosyreenipensaita. Yksi niistä on valittu puutarhan tunnuskasviksi, joka edustaa historiallisen puutarhan alkuperäistä tai vanhaa kasvillisuutta. Tunnuskasvi-statuksen myöntää Suomen kansallinen kasvigeenivaraohjelma. Kasvigeenivaratutkijat Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:ssä ovat kehittäneet tunnuskasvikonseptin, jonka avulla halutaan nostaa esiin historiallisten puutarhojen vanhoja kasvikantoja ja lisätä ymmärrystä vanhojen kasvien arvosta. Tunnuskasvikonseptin luominen on osa

  • Oman kasvissadon myynti on helpottunut

    Elintarvikelainsäädännön muutokset helpottavat itse viljeltyjen kasvisten myyntiä. Kotitarveviljelijä voi myydä omia tuotteitaan esimerkiksi paikalliselle vähittäismyymälälle ilman viranomaisille tehtävää ilmoitusta. Myöskään maatilojen vähäisestä kasvisten, marjojen ja hedelmien suoramyynnistä ei enää tarvitse tehdä erillistä elintarvikehuoneistoilmoitusta. Ylitarkastaja Pirjo Korpela maa- ja metsätalousministeriöstä kertoo, että kotitarveviljelijä voi myydä itse tuottamiaan kasviksia, marjoja ja hedelmiä kotona tai torilla. – Tuotteita