Kaikki jutut

Maa- ja kotitalousnaiset tempaisevat tänä vuonna valtakunnallisellaKaveriksi kasviksia -kampanjalla. Tavoitteena on lisätä kasvistenmonipuolista käyttöä ja etsiä uudenlaisia kasvisten käyttötapoja ja-mahdollisuuksia. -Kasvisten käytön lisääminen on terveytemme kannaltatärkeää. Kasviksia ja hedelmiä tulisikin nauttia joka päivä ja jokaaterialla, vähintään puoli kiloa päivässä. Kasviksista saa iloa, pirteyttäja väriä, korostavat Maa- ja kotitalousnaiset. Kasviskampanjaa vauhdittamaan valitaan jokaisesta maaseutukeskuksestaKasviskaveri. Hämeen Kasviskaveriksi

Tappajaetanan nimellä tunnettu espanjansiruetana on leviämässä Etelä-Suomen puutarhoihin. Sitä tavataan yleisesti Etelä-Ruotsissa ja Maarianhaminassa. Nimensä se on saanut siitä, että se syö lajitovereitaan, mutta ainoastaan kuolleita ja sairaita yksilöitä, kertoi tarkastaja BENGT LINDQVIST Pihapiirimessuilla Lahdessa perjantaina . – Espanjansiruetana on iso, 15 senttimetrin mittainen. Somerolla se on kasvatettu kotioloissa jopa 25 senttimetrin mittaiseksi. Lindqvistin mukaan

Nyt puutarhasesonkiin virittäytyminen on kuumimmillaan, ja perjantaina 19.4. avataan samanaikaisesti kaksi puutarhanäyttelyä: toinen Lahdessa ja toinen Tampereella. Kävijöitä riittää molempiin, mutta näytteilleasettaja joutuu tekemään valinnan kumpaan lähtee. Valtakunnallinen Pihapiiri 2002 -puutarhanäyttely ja samaan aikaan Lahden Messukeskuksessa järjestettävä Omat rahat ja omaisuus -koko kansan sijoitusmessut käynnistyvät huomenna perjantaina 19.4. klo 10. Havukasveja, puun taimia, kukkivia ruukkukasveja,

Tomaatti, peruna ja muut tutut kasvikset saattavat tulevaisuudessa ollalähes maidon veroisia kalsiumin lähteitä. Yhdysvaltalaisen lastenravitsemuksen tutkimuskeskuksen kasvifysiologit ovat nimittäin keksineetkeinon, jolla kasvisten kalsiumpitoisuus voitaisiin saada nousemaanhuomattavasti tavanomaista suuremmaksi. Tutkijat havaitsivat, että CAX1-nimisen proteiinin aktivoiminen pienenruohokasvin soluissa kasvatti kalsiumpitoisuutta kasvin lehdissä jajuurissa 30 – 100 prosentilla. Tutkijaryhmä pitää onnistumistaanruohokasvilla tehdyissä kokeissa rohkaisevana ja uskoo, että havainto

”Parsan tie suomalaiseen ammattiviljelyyn on kestänyt 3000 vuotta. Parsakausi on alkanut Keski-Euroopassa, ja kotimaisen parsan makuun päästään toukokuun lopulla. Parsan kasvatus ei ole hätähousujen puuhaa. Kasvi on monivuotinen ja hyvissäkin kasvuoloissa satoa päästään korjaamaan vasta kolmantena kasvuvuonna, jonka jälkeen sitä voidaan korjata kasvupaikasta riippuen 10-15 vuotta, jopa 35-vuotiaita kasvustoja on tiedossa. Parsa, Asparagus officinalis L.

Ahvenmaalaisen tutkimusaseman kasvihuoneessa viljellään perunoita Vappuasilmällä pitäen. Perunat kasvavat turveruukuissa ilman lannoitteita jakasvinsuojeluainetta. – Perunoista tulee oikein kauniita ja hyviä, sanooULLA BOMAN. Ainoa mitä perunoille annetaan on vesi. Perunat kasvavatkuitukatteen alla. Neliömetrille sijoitetut neljä ruukkua voivat tuottaakahdesta jopa kahteen ja puoleen kiloon uutta perunaa. Rakennuspuhallin pitää huolen, ettei lämpötila laske yöllä pakkasenpuolelle. Ulla Bomann uskoo,

Haave, että omalta pihalta voidaan poimia vuotuiset mustikat on toteutunut. Tällä hetkellä on olemassa sopivia pensasmustikkalajikkeita marjanviljelyyn sekä myös koristepuolelle ns. monikäyttökasveiksi, lupasi tutkija Aaro Lehmushovi Turun puutarhamessuilla. Pensasmustikan jalostustyö eteni 1990-luvulla pitkin harppauksin ja johti läpimurtoon 1990-luvun lopulla. Varsinaisia marjaviljelmiä – lajikkeilla AINO ja ALVAR – on nyt perustettuna lähes 40 ha ja vuosittain

Pirjaa, Vuokkoa, Samoa, Sandraa, Hetaa, Jaspia, Pekkaa ja Konstaa, suositti professori Risto Tahvonen omenalajikkeiksi niin kotipuutarhaan kuin ammattiviljelmillekin. Kääpiöivät perusrungot ovat mullistaneet omenanviljelyn. Professori Tahvonen esitelmöi Turussa Puutarhan Kevät -näyttelyn yhteydessä omenasta ja Maatalouden tutkimuslaitoksen uusista lajikkeista, joita on saatavilla kaupoista. Hänen mukaansa kotimaista omenaa voi olla tarjolla elokuusta jouluun.– Jalostuslinjalla on lisäksi yksi lajike,

”Raisio Yhtymä Oyj ja Camelina Oy sopivat perjantaina kaupallisestayhteistyöstä Camelina-öljykasvin eli ruistankion (Camelina sativa)hyödyntämiseksi elintarviketeollisuudessa. Raision mukaan Camelina-yhteistyö tarjoaatuotekehitykselle uuden, merkittävän lisämahdollisuuden kehittää terveyttäedistäviä ja terveysvaikutteisia elintarvikkeita ja niiden ainesosia. Viestintä- ja sijoittajasuhdejohtaja TARU NARVANMAA kertoo, että Raisiohyödyntää ruistankiota sekä vilja- että rasvapohjaisissa tuotteissa. Tämätarkemmin salaisuuden verhoa ei tässä vaiheessa raoteta. Ruistankiollahöystettyjä tuotteita voidaan odotella

Turun Messu- ja Kongressikeskuksessa vietetään 11.-14. huhtikuuta puutarhan juhlaa.Puutarhan Kevät 2002 -messut ovat Suomen tämän vuoden suurimmat puutarha-alan messut ja massiivisuus näkyy mm. kukkivien kukkien määrässä. Kymmenet tuhannet kukat on esikasvatettu syksystä lähtien niin, että messuaikana ne ovat täydessä lumovoimassaan. Kukkien näkyvimpänä edustajana on ruusu, josta on esillä useita lajikkeita. Myös sipulikukat ja koristepuut näkyvät

Pellava on hyvä esimerkki monikäyttöisestä kasvista, jonka viljelyyn jatuotekehitykseen tulisi panostaa. Pohjoiset kasvuolot suosivatterveysvaikutuksiltaan korkeatasoisen pellavan tuotantoa, kertoi MTT MARJOKESKITALO öljypellavan terveysvaikutuksia ja uusia innovaatioitakäsitelleessä seminaarissa Kauhajoella. Öljypellavan soveltuvuudesta Etelä-Pohjanmaalle puhunut Keskitalomuistutti, että pellavan terveysvaikutteisiin ominaisuuksiin voidaanvaikuttaa viljelyteknisesti. Pellavan siemen sisältää useita terveyteenedullisesti vaikuttavia komponentteja; rasvahapot, musiini eli pellavalimaja fenoliset yhdisteet kuten lignaanit. Suomessa on

Raikkaat uuden sadon kasvihuonekurkut ovat varmoja merkkejä keväästä. Kotimaiset Kasvikset ry onkin nimennyt ensi viikon kurkkuviikoksi. Jokainenaurinkoinen kevätpäivä saa aikaan kurkkukasvustossa reippaan kasvupyrähdyksen. Tästä syystä tarjonta vähittäiskaupoissa lisääntyy. Kevät myös alentaamukavasti kurkun hintaa. Kurkut ovat tomaattien ja porkkanan ohella suomalaisten suosituimpia kasviksia. Syömme kasvihuonekurkkuja noin 9,5 kiloa vuodessa. Valtaosasuomalaisten syömistä kurkuista on kotimaisia, mutta loka-huhtikuun