Kaikki jutut

Mansikkalajikkeisto on viimeisten kymmenen vuoden aikana muuttunut selvästi.Vielä 90-luvun alussa markkinoiden ykkönen oli Senga Sengana, joka olimeillä eniten viljelty lajike parin vuosikymmenen ajan. Nyt ykköspaikkapitävät Jonsok ja markkinoita nopeasti viime vuosina vallannut Polka. Tänäkesänä jo kolmannes viljellyistä mansikoista on Polkaa, toinen kolmannesJonsokia. JARMO RÖPPÄNEN Marja-Suomen Taimituotanto Oy:stä Suonenjoelta kertoo, että Polkan osuus taimikaupasta on puolet,

”Kotimaisuudesta kertova Hyvää Suomesta -joutsenlippu ja Puhtaasti Kotimainen-sirkkalehtilippu eivät ole mikä tahansapakkausmerkkejä, vaan niiden käyttöä valvotaan tarkasti. Auditointikoulutuksensaaneet tarkastajat kiertävät yrityksissä ja valvovat, että joutsenlipun sääntöjä noudatetaan. Kasvisten merkin laatu valvotaan pistokokein tukkuliikkeissä. Joutsenlipun tarkastajienkoulutuksessa perehdytään muun muassa arviointiprosessiin ja erilaisiin laatustandardeihin. Koulutusta antaa esimerkiksi Laatukeskus. – Suomalaisissa elintarvikeyrityksissä ei esiinny systemaattisia puutoksiajousenlipun käytössä, kertoo

Kuiva alkukesä ei ole ollut perunarutolle otollinen, mutta nyt runsaamminsateita saaneilla alueilla on syytä aloittaa ruttotarkkailu,Perunantutkimuslaitos muistuttaa. Varsinkin hitaasti kuivuvissapainanteissa saattaa olla edellisvuosien perunanviljelyn jäljiltä maassasäilyneitä perunaruton munaitiöitä. Kosteassa maassa perunaruton munaitiöt itävät ja tarttuvatperunanversoihin tai roiskuvat sateella perunan lehdille. Tällaisia kohtiakannattaa tarkkailla jo perunan taimettumisesta lähtien, sillämunaitiöistä alkanutta tartuntaa, kuten siemenmukulasta lähtenyttäkään, eivoi ennustaa

Avomaavihannesten kasvukausi on reilun viikon edellä normaaliintilanteeseen verrattuna. Niinpä juhannuksena kelpaa herkutella esimerkiksikotimaisella varhais- tai kiinankaalilla. Mansikkahome ja perunarutto eivät vielä ole harmeina. Varhaiskaalia on ollut tarjolla avomaalta jo reilun parin viikon verran.Juhannusviikolla tuotanto on jo täydessä vauhdissa, joten tarjonta riittääkattamaan kulutuksen, kertoo puutarha-asiamies MIKA VIRTANEN MTK:sta. Kiinankaalisatoa on korjattu jo kolmen viikon ajan ja

Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitto järjestää kesän aikanaleikkimielisen kilpailun, jossa haetaan Suomen suurinta mansikkaa ja senkasvattajaa. Kisaan voivat osallistua niin kotipuutarhurit kuinammattiviljelijät ympäri maan. Lopputuloksen ratkaisee mansikan paino. Kilpailuaikaa elokuun alkuun Suomen suurinta mansikkaa voi pelloiltaan etsiskellä elokuun 2. päiväänasti. Kisaan osallistuva mansikka on mitattava ja punnittava tarkallavaa¹alla kahden todistajan läsnäollessa. Järjestäjät suosittelevat myösmarjan valokuvaamista vaa¹alla

” Mansikan alhaisiin satotasoihin Suomessa on ollut yhtenä syynä hallitsematon kastelutekniikka. Kun kasvit saavat on riittävästi ja tasaisesti vettä, ne kasvattavat voimakkaan lehdistön sekä valmistavat runsaan sadon. Tihkukastelu mahdollistaa ravinteiden tarkan annostelun kasveille kasteluveden mukana. Ravinteita pystytään antamaan kasvukaudella sen mukaan, mitä kasvi eri kehitysvaiheissaan tarvitsee. Kastelulannoitetta suositellaan annettavaksi jokaisella kastelukerralla. Tällöin kasvukaudenaikainen lannoitus voidaan

Yhdysvaltojen maatalousministeriön maataloustutkimuslaitoksen(Agricultural Research Service, ARS) tutkimusten mukaan vesimelonisisältää lykopeenia yhtä paljon tai jopa enemmän kuin raaka tomaatti.Vesimelonin lykopeenipitoisuuteen vaikuttavat lajike jakasvatusolosuhteet. Keskimäärin vesimelonissa on kuitenkin noin 40prosenttia enemmän lykopeenia kuin raa¤assa tomaatissa. ARS:n tutkimustenmukaan vesimelonin lykopeeni imeytyy hyvin ihmiselimistöön. Kuopion yliopistossa kesäkuussa 2001 julkistetusta tutkimuksesta ilmenee,että tomaatin ja tomaattivalmisteiden syönti vähentää muun muassa riskiäsairastua

”OECD:n ennusteiden mukaan vuonna 2050 noin puolella maapallon väestöstä on pulaa puhtaasta juomavedestä. Yhä useammin on todennäköisesti pulaa myös maatalouskäyttöön soveltuvasta vedestä. Suomessa on totuttu ajattelemaan, että meillä ei tarvitse rajoittaa maatalouden vedenkäyttöä. Päinvastainen tilanne on useilla maapallon tehoviljellyillä alueilla, joilla puhtaan kasteluveden saatavuus ja sen käytön rajoitukset rajoittavat tehoviljelyn harjoittamista. Joukkotiedotusvälineet ovat viime vuosien

”Perinteisten ruokien ohella veden kielelle herauttavat erilaiset wokkiruoat, joiden makunautinto perustuu siihen, että erityyppisiä kasviksia kypsennetään kevyesti ja ne maustetaan hyvin omien makumieltymysten mukaan. Wokkiruoat ovat lisäksi kevyitä ja edistävät terveyttä! Wokkikokki epäonnistuu harvoin ja ruoka kypsyy myös nopeasti, koska kasvikset pilkotaan ennen kypsennystä siivuiksi, paloiksi tai suikaleiksi. Vaihtamalla mausteita ja kasvisraaka-aineita ruoat saadaan maistumaan

Hyvinkäällä sijaitseva Uudenmaan maaseutuopisto yhteistyökumppaneineen onjälleen tänä kesänä kasvattamassa avomaavihanneksia näytemaalla. Tarjollaon tietoa viljelijöille sekä tarvike- ja laitetoimittajille. Kasvamassa on160 eri vihanneslajiketta ja näytemaahan voi tutustua koko kasvukaudenajan. Näytemaa kuuluu Avomaan vihannesviljelyn kehittämishankkeeseen (Avike).Sen kohderyhmänä ovat avomaavihannesviljelijät sekä alan tarvike- jalaitetoimittajat. Käytännön viljelijälle näytemaa tarjoaa viiveettä javaivattomasti viljelyketjun sekä koko yritystoiminnan kannalta oleellistatietoa. Laite- ja

Seitsemän perunanviljelijää Hämeestä viljelee tänä kesänäPuhti-luomuperunaa 40 hehtaarin alalla. Tavoitteena on nostaa syksymmällämiljoona kiloa luontaisella voimalla kasvanutta luomuperunaalaatutietoisten kuluttajien kattiloihin. Kasvuvoimana luomupotullekäytetään karjanlantaa. Hämeen TE-keskuksen tukema useavuotinen luomuperunahanke johti vuonna 2000Puhti-luomuosuuskunnan perustamiseen. -Tarve lähti viljelijöiden taholta.Hankkeen tavoitteena oli tuotteistaa hämäläinen luomuperuna.Tulevaisuudessa mukaan toivotaan myös muita luomutuotteita ja niidenjatkojalostajia. Esimerkiksi juurekset sopisivat hyvinPuhti-tuoteperheeseen, sanoo luomuperunahanketta vetänyt

Halla on purrut mustikan kukintoja Etelä- ja Keski-Suomen kuivissakangasmetsissä ja alavilla kasvupaikoilla. Toukokuun loppuun mennessätarkastetuista metsiköistä noin kolmanneksessa halla pudotti satonäkymäterittäin runsaasta tai runsaasta keskinkertaiseksi tai melko heikoksi.Tämä selviää Metsäntutkimuslaitos Metlan valtakunnallisen luonnonmarjojenja kauppasienten satotutkimuksesta. Alueilla, joita halla ei ole vaivannut tai joilla mustikat eivät olleetvielä ehtineet kukkaan ennen toukokuun hallaöitä, sadosta tulee Metlanennusteen mukaan