Lokakuun alku on ollut poikkeuksellisen kylmä – jopa parinkymmenen pakkasasteen lukemia on mitattu ja Piikkiössäkin on pakkasta ollut jo 15 astetta. Tämä tietää varsin huonoja satoennusteita ensi vuodeksi marja- ja hedelmäkasveille, arvelee vanhempi tutkija SAILA KARHU MTT:n puutarhatuotannosta Piikkiöstä.
Mansikan kukka-aiheen tiedetään paleltuvan jo kahdeksassa pakkasasteessa. – Kukka-aiheen kehitysvaihe ratkaisee, missä lämpötilassa se paleltuu. Nyt kukka-aiheet eivät ole vielä niin arkoja kuin ehkä myöhemmin, arvelee Saila Karhu.
– Pienikin lumikerros tai harso pitävät juurakon suojassa olevia kukka-aiheita ympäröivää ilmaa lämpimämpänä.
Kaiken kaikkiaan Saila Karhu on huolissaan kasvien pärjäämisestä. – Heikolta näyttää, kun syksy oli pitkään erittäin lämmin, lehdet olivat puissa ja yht´äkkiä tulivat pakkaset. Kasvit eivät ehtineet tuleentua, vararavinnot eivät päässeet varsiin ja juuriin. Tämä on kasveille kovan stressin paikka.
– Syksyn kuivuus voi pahentaa pakkasvaurioita. Ihmiset muistelevat, että Talvisotaa edeltävä syksy oli kuiva. Tuhot olivat silloin suuret, mutta oli talvikin hyvin kylmä.
– Olen erityisesti huolissani tänä kesänä istutetuista omenapuiden taimista. Niillä vararavinnot ovat vähäiset. Ratkaisevaa on kuitenkin tulevan talven sää.
Ensi kesän mansikkasato jää heikoksi, sillä kukkia ei ole ehtinyt paljon muodostua. Vaikka päivänpituuden puolesta kukintainduktion olisi pitänyt tapahtua, niin kuuma sää viivytti sitä. Perään tullut kylmä kausi esti kukintainduktion tapahtumista, selittää Karhu.
Piikkiössä lisävaikeutena on ollut lumikuorma oksilla. – Kun puissa olivat lehdet, jäi suojalumi oksille ja katkoi niitä.
Ilmatieteen laitos: kylmintä 40 vuoteen
Vain Lapissa lokakuun kylmyys on ollut lähellä pitkän ajan keskiarvoja. Lämpötilat laskivat keskimääräisten arvojen alapuolelle heti lokakuun alkupäivinä. Pakkasöitä on ollut useita myös maan eteläosassa.
Kaikkein kylmintä on ollut viimeisten viiden päivän aikana. Toistaiseksi kylmintä oli laajasti lauantain ja sunnuntain vastaisina öinä. Tähän mennessä koko maan alin lämpötila -20,1 astetta mitattiin Oulun läänin Pyhäjärvellä lauantaiyönä. Viikonlopun öinä myös maan länsi- ja eteläosissa on ollut monin paikoin jopa alle -15 asteen lämpötiloja.
Viime viikonloppuna havaittiin ajankohdan paikkakuntakohtaisia kylmyysennätyksiä viimeisten 40 vuoden mittausten ajalta. Alle -15 astetta mitattiin maan lounaisosassa muun muassa seuraavilla paikkakunnilla: Vihti, Hyvinkää, Lahti, Lammi ja Niinisalo. Kylmintä oli Karvian Alkkiassa mitattu -18,6 astetta. Maan keski- ja itäosassa mitattiin myös vuoden 1992 lokakuussa vastaavia pakkaslukemia.
Lokakuun 1. – 20. päivän keskilämpötila vuonna 2002 on kaikkein alin maan etelä- ja keskiosassa sekä Oulun läänissä, kun tilastoja on tarkasteltu 1900-luvun alusta lähtien. Vuosien 1971-2000 keskiarvoon verrattuna nyt on ollut 4 – 6 astetta keskiarvoa kylmempää. Ajalla 1. – 20. lokakuuta keskilämpötila oli rannikoilla ja maan eteläosassa vain hieman nollan yläpuolella, muualla maassa keskilämpötila oli pakkasen puolella.
Ilmatieteen laitoksen noin 100 vuoden mittaustilastossa kaikkein kylmin lokakuu koko maassa on ollut vuonna 1992. Tuolloin etenkin loppukuu oli erityisen kylmä. Maan etelä- ja keskiosassa myös vuosina 1976, 1941 ja 1939 lokakuut olivat erittäin kylmiä. Maan pohjoisosassa vuoden 1992 lokakuun jälkeen toiseksi kylmin oli vuoden 1968 lokakuu.
Uusi piha- ja puutarhavuosi kutsuu odotuksineen ja suunnitelmineen!
Pihakalenterin seurassa kunkin viikon, kuukauden ja vuodenajan asiantuntevat vinkit, olennaiset ohjeet ja ihanat kasvi-ideat kulkevat mukana.
224-sivuisessakalenterissa on runsaasti tilaa omille muistiinpanoille.
Talvi keikkuen tulevi. Välillä pakastaa ja luntakin sataa, mutta enimmäkseen loka- ja marraskuu ovat varsin leutoja. Maa pysyy sulana tai sulaa aina uudelleen, ja puutarhassa pääsee askaroimaan kaikenlaista. Kunpa vain olisi enemmän valoa!
Toukokuun kasveiksi valitut kylmänkukat ja lamohietakirsikka viihtyvät auringon paahteessa ja pärjäävät vähällä vedellä. Maata tehokkaasti peittävä lamohietakirsikka nautiskelee kevätauringosta hiekkaisilla rinteillä ja puhkeaa valkoisiin kukkiin toukokuun puolivälissä. Kylmänkukat availevat sinisiä nuppujaan kivikoissa heti lumien sulettua. Lamohietakirsikka kiipeilee rinteillä Lamohietakirsikka (Prunus pumila var. depressa) on maanpeittopensas, joka leviää nopeasti kuivilla ja aurinkoisilla paikoilla. Se menestyy vettä
Parikkalan Patsaspuisto lukeutuu Suomen suosituimpiin nähtävyyksiin. Kävijöitä on vuosittain kymmeniä tuhansia. Viidensadan betonipatsaan ja satojen kasvilajien puisto muodostui 50 vuoden aikana Veijo Rönkkösen (1944–2010) elämäntyönä. Suomalaisen nykykansantaiteen eli ITE-taiteen mittavin ja vaikuttavin teoskokonaisuus on myös kansainvälisesti tunnettu ja arvostettu. Rönkkösen ensimmäiset patsaat ovat 1960-luvulta ja viimeisimmät 2010-luvulta. Tänäkin kesänä Patsaspuistossa kävi entiseen malliin kymmeniä tuhansia
Alppikärhön (Clematis alpina) liilansininen kukinta ilahduttaa, myös lokakuun viimeisinä päivinä! Hopeanhohtoiset siemenystöt hauskuuttavat vieressä pörheällä ”beatlestukka”-muodollaan. Räntää on viuhunut nyt etelässäkin ympärillä, mutta herkkämuotoiset nuokkukukat vain värittävät maisemaa kesän paletilla. Alppikärhö voi hyvinkin kukkia syksyn korvalla hieman uudelleen, saati sitten ennen tätä nopeiden, viileämpien säämuutosten aikaa vallinneen historiallisen lämpimän syyskuun vuoksi. Näkyykö sielläpäin Suomea vielä
