Kaikki jutut

Haave, että omalta pihalta voidaan poimia vuotuiset mustikat on toteutunut. Tällä hetkellä on olemassa sopivia pensasmustikkalajikkeita marjanviljelyyn sekä myös koristepuolelle ns. monikäyttökasveiksi, lupasi tutkija Aaro Lehmushovi Turun puutarhamessuilla. Pensasmustikan jalostustyö eteni 1990-luvulla pitkin harppauksin ja johti läpimurtoon 1990-luvun lopulla. Varsinaisia marjaviljelmiä – lajikkeilla AINO ja ALVAR – on nyt perustettuna lähes 40 ha ja vuosittain

Pirjaa, Vuokkoa, Samoa, Sandraa, Hetaa, Jaspia, Pekkaa ja Konstaa, suositti professori Risto Tahvonen omenalajikkeiksi niin kotipuutarhaan kuin ammattiviljelmillekin. Kääpiöivät perusrungot ovat mullistaneet omenanviljelyn. Professori Tahvonen esitelmöi Turussa Puutarhan Kevät -näyttelyn yhteydessä omenasta ja Maatalouden tutkimuslaitoksen uusista lajikkeista, joita on saatavilla kaupoista. Hänen mukaansa kotimaista omenaa voi olla tarjolla elokuusta jouluun.– Jalostuslinjalla on lisäksi yksi lajike,

”Raisio Yhtymä Oyj ja Camelina Oy sopivat perjantaina kaupallisestayhteistyöstä Camelina-öljykasvin eli ruistankion (Camelina sativa)hyödyntämiseksi elintarviketeollisuudessa. Raision mukaan Camelina-yhteistyö tarjoaatuotekehitykselle uuden, merkittävän lisämahdollisuuden kehittää terveyttäedistäviä ja terveysvaikutteisia elintarvikkeita ja niiden ainesosia. Viestintä- ja sijoittajasuhdejohtaja TARU NARVANMAA kertoo, että Raisiohyödyntää ruistankiota sekä vilja- että rasvapohjaisissa tuotteissa. Tämätarkemmin salaisuuden verhoa ei tässä vaiheessa raoteta. Ruistankiollahöystettyjä tuotteita voidaan odotella

Turun Messu- ja Kongressikeskuksessa vietetään 11.-14. huhtikuuta puutarhan juhlaa.Puutarhan Kevät 2002 -messut ovat Suomen tämän vuoden suurimmat puutarha-alan messut ja massiivisuus näkyy mm. kukkivien kukkien määrässä. Kymmenet tuhannet kukat on esikasvatettu syksystä lähtien niin, että messuaikana ne ovat täydessä lumovoimassaan. Kukkien näkyvimpänä edustajana on ruusu, josta on esillä useita lajikkeita. Myös sipulikukat ja koristepuut näkyvät

Pellava on hyvä esimerkki monikäyttöisestä kasvista, jonka viljelyyn jatuotekehitykseen tulisi panostaa. Pohjoiset kasvuolot suosivatterveysvaikutuksiltaan korkeatasoisen pellavan tuotantoa, kertoi MTT MARJOKESKITALO öljypellavan terveysvaikutuksia ja uusia innovaatioitakäsitelleessä seminaarissa Kauhajoella. Öljypellavan soveltuvuudesta Etelä-Pohjanmaalle puhunut Keskitalomuistutti, että pellavan terveysvaikutteisiin ominaisuuksiin voidaanvaikuttaa viljelyteknisesti. Pellavan siemen sisältää useita terveyteenedullisesti vaikuttavia komponentteja; rasvahapot, musiini eli pellavalimaja fenoliset yhdisteet kuten lignaanit. Suomessa on

Raikkaat uuden sadon kasvihuonekurkut ovat varmoja merkkejä keväästä. Kotimaiset Kasvikset ry onkin nimennyt ensi viikon kurkkuviikoksi. Jokainenaurinkoinen kevätpäivä saa aikaan kurkkukasvustossa reippaan kasvupyrähdyksen. Tästä syystä tarjonta vähittäiskaupoissa lisääntyy. Kevät myös alentaamukavasti kurkun hintaa. Kurkut ovat tomaattien ja porkkanan ohella suomalaisten suosituimpia kasviksia. Syömme kasvihuonekurkkuja noin 9,5 kiloa vuodessa. Valtaosasuomalaisten syömistä kurkuista on kotimaisia, mutta loka-huhtikuun

”Haluatko poimia ruusukimpun omalta pihalta? Istuta silloin näyttäviä ryhmäruusuja. Ne kaipaavat muutamia hoitotoimia, mutta palkitsevat hoitajansa vuolaalla kukinnalla ja saavat ansaittua huomiota heinäkuusta syksyn ensipakkasiin. Ryhmäruusuilla tarkoitetaan jalonnettuja kaunottaria, joiden hoidossa olennaisinta on varjella jalonnuskohtaa. Sen tulisi aina jäädä vähintään 10 cm maan pinnan alapuolelle. Jos kestävän juuriston ja aran ruusulajikkeen jalonnuskohta jää maan pinnalle

Huhti-toukokuussa on aika istuttaa tutut, pulleat juurakot. Perinnöksi saadusta tai edullisesti hankitusta juurakosta kasvaa kesän kuluessa suuri pensas, joka kukkii heinäkuulta ensimmäisiin pakkasiin. Guatemalasta ja Meksikosta kotoisin olevat daaliat levisivät Eurooppaan 1700-luvulla ja nykyisin viljelyssä on noin 25 000 lajiketta. Terälehtien kirjo kattaa lähes kaikki värit puhdasta sinistä lukuun ottamatta ja kukkien runsaat muodot vaihtelevat

”Mikkeliläinen Lumeco Oy tuo huhtikuussa markkinoille Seitan-kasviproteiinivalmisteen. Runsaasti proteiinia sisältävää, kansainvälisesti tunnettuaSeitan-vehnägluteenituotetta ei ole aikaisemmin valmistettu Suomessa. Seitan on japanilainen nimitys mausteliemessä keitetylle vehnägluteenille, jokasisältää paljon proteiinia. Japanilaisessa ruokavaliossa se on korvannut lihan ja kalan padoissa, keitoissa ja pihveinä. Lumecon Seitan-tuotteiden raaka-aineena käytetään saksalaista luomuvehnää, josta gluteeni on erotettu. Mausteet saadaan oman maakunnanluomuviljelijöiltä. Seitanin tuotekehittelystä

Jotta tulevaisuudessakin metsissä riittäisi sienestäjiä ja marjastajia,lapsiperheitä pitäisi innostaa näiden luonnonläheisten harrastusten pariin.Vaikka nykypäivän nuoret suhtautuvat myönteisesti luonnonmarjojen jasienten käyttöön, poiminta ei ole aivan yhtä mieluisaa. Näihin tuloksiinpäädyttiin kahdessa Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksessa tehdyssäopinnäytetyössä. Pro gradujen yhteenvedossa todetaan, että luonnonmarjoista ja sienistätuotteita tekevien yritysten tulisi kehittää nykyistä pidemmällejalostettuja ja helpommin kotiruokailussa käyttöönotettavia tuotteita.Nuorten mielestä ruuan pitää olla

Pohjoismaissa luomutuotteista hedelmien kysyntä kasvaa kaikkein nopeimmin. Organic Monitorin tekemä tutkimus osoittaa, että tuoreiden luomuhedelmienmarkkinat ovat kasvaneet yli 40 prosenttia vuodessa sitten vuoden 1997. Markkinoiden arvo oli viime vuonna 40 miljoonaa euroa. Luomuhedelmien markkinat ovat Pohjoismaista suurimmat Tanskassa. Luomuhedelmien valikoima on ollut suhteellisen laaja aina 1990-luvun puolivälistälähtien. Silti luomun osuus kaikkien hedelmien markkinoista oli viime

Suomessa pitäisi saada aikaan EU:n tukijärjestelmä metsämarjojenpoimintaan. Tukitarve olisi vuosittain noin 3 miljoonaa euroa, arvioiMetsämarja- ja sienialan erityistoimet -työryhmä. Työryhmä ehdottaa myös useita muita toimia, jotka liittyvät muun muassarahoitusjärjestelmiin, jalostuksen ja markkinoinnin tukeen,varastointitukeen, metsämarjojen talteenoton ja käytön edistämiseen sekäverotukseen. Työryhmä luovutti muistionsa maa- ja metsätalousministeriRAIMO TAMMILEHDOLLE keskiviikkona. Poimijoita ei ole tarpeeksi Metsämarjojen poimintahinta on selvästi