Kaikki jutut

Rönsytaimilisäys on yleisin mansikan lisäysmenetelmä. Yleinen käytäntö viljelmillä on lisätä mansikan taimia itse varmennetuista emotaimista tai niiden jälkeläisistä. Tervetaimien käyttäminen emotaimina on järkevää, koska tällöin saadaan mahdollisimman tervettä ja tuholaisista vapaata taimimateriaalia. Mansikkaviljelmän perustaminen rönsytaimilla, perinteisillä tavoilla, juurrutettaessa taimet erillisessä taimipenkissä tai kennossa tai annettaessa niiden juurtua vapaasti riviväleihin, ovat kuitenkin hyvin työläitä. Pistämällä pistokkaat

Vuonna 2002 heinäkuun loppuun mennessä Pälkäneellä Hämeen tutkimusasemalla oli > + 5 asteen tehoisa lämpösumma ylittänyt jo maagisen 1000 asteen rajan. – Harvoin, jos koskaan nähtynä ilmiönä hämmästeltiin tutkimusasemapäivillä 30.7. tutkimusaseman luumujen aikaista värittymistä. Myös muut hedelmäkasvit ovat aikaisessa, mutta tavallisesti esimerkiksi Sinikka-luumu alkaa kypsyä vasta syyskuun alkupuolella. Myös keltaluumuissa oli jo selviä merkkejä värimuutoksista.

Elokuun nimikkokasveiksi valitut jaloangervo ja koristeomenapuut tuovatväriä ja tunnelmaa pihalle kesän kääntyessä pikkuhiljaa syksyksi.Koristeomenapuiden oksat notkuvat nyt hedelmien painosta. Puiden lempeässävarjossa kukkivat hunajaisesti tuoksuvat jaloangervot. Kuukauden kasvit valitsee Taimistoviljelijät ry. Jokaiselle kasvukaudenkuukaudelle toukokuusta syyskuuhun nimetään oma perenna tai perennasuku sekäpuuvartinen kasvi. Valinnalla halutaan nostaa esiin meillä hyvin kestäviä jakussakin kuussa ajankohtaisia kasveja. Koristeomenapuissa hehkuu punainen,

Mansikan uutta satoa on jo muutaman vuoden ajan saanut maistella myösloppukesästä. Uuden sadon tuotanto lisääntyy vuosi vuodelta, silläkotimaisella mansikalla on kysyntää varsinaisen mansikkasesonginjälkeenkin. Myöhäistä satoa tuotetaan istuttamalla juhannuksen tienoillapakkasvarastossa säilytettyjä taimia, joissa on kukka-aiheet valmiina.Nämä taimet alkavat tuottaa satoa noin puolentoista kuukauden päästäistutuksesta. Viljelyssä on samoja lajikkeita kuin pääsatokaudellakin,erityisesti Honeoye ja Polka. Pieniä määriä viljellään

Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen tähdentää syyskuussa Euroopan komission kanssa aloitettavien neuvotteluiden Etelä-Suomen vakavien vaikeuksien tuen jatkosta olevan Suomen maataloudelle äärimmäisen tärkeät. – Rajan syveneminen pohjoisen ja etelän maataloustuotannon välillä olisi kestämätön. Tilanne, jossa etelä olisi kansallisten tukien ulkopuolella on vältettävä, painotti Koskinen Farmari-maatalousnäyttelyn avajaisissa Hä-meenlinnassa torstaina 1.8. pitämässään puheessa. – Euroopan unionin maatalouspolitiikan välitarkasteluun

Kuminan puintiin on päästy kuivassa ja lämpimässä säässä. -Ensimmäiseterät kuminaa ovat tulleet sopimusviljelijöiltä vastaanottoon jo eilen,sanoo toimitusjohtaja JYRKI LEPPÄLÄ hausjärveläisestä Trans Farm Oy:stä.Yritys on Iittalan Kalvolassa sijaitsevan Arctic Taste Oy:n lisäksi ainoasuomalainen kuminan viljelyttäjä ja tukkuri. -Satotaso ja laatu ovat tänä kesänä keskimääräiset. Kumina vaihteleevuosittain hyvin paljon kasvupaikkansa perusteella. Tuottajalle maksettavakuminan hinta määräytyy öljypitoisuuden perusteella.

Biolan on edelläkävijä luomuviljelyyn soveltuvissa kasvihuoneiden kasvualustoissa. Johtoasema edellyttää kuitenkin jatkuvaa testausta ja tutkimustoimintaa. – Meillä on ollut koekasvihuone käytössä vuoden, ja se on kehitetty käytännön tarpeista, kertoo Riikka Kerttula Biolanilta. – Kasvualustakokeita on runsaasti. Nyt on meneillään on lannoitekoe ´Espero`-tomaatilla ja kesäkukkamultakoe. Lisäksi Biolan teettää tilaustutkimusta MTT:llä. – Tomaattia ennen testattiin luomukurkun kasvualustaa, josta

Jo perinteeksi muotoutuneilla Kauhajoen Ruokamessuilla tulee tänä vuonnatusina vuosia täyteen. Elo-syyskuun vaihteessa järjestettävien messujenteemana on tänä vuonna Lähiruoka – laatua sinulle. – Tämä teema tuo esillekotimaisen elintarviketuotannon vahvuudet, sanooElintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja KALEVI HEMILÄ, joka onlupautunut pitämään Ruokamessujen avajaispuheen perjantaina 30. elokuuta. Hemilän mielestä koko suomalainen elintarviketeollisuus tuottaakäytännössä lähiruokaa Suomen markkinoille. – Perinteet, makutottumuksetja erikoistuotteet ovat meillä

Perinteiset Lepaan puutarhatekniikkapäivät ovat jälleen elokuun 15.-17. päivinä. Yli 150 näytteilleasettajaa esittelee tuotteitaan ja palveluitaan puutarhaoppilaitoksen vehmaassa ympäristössä. Puutarha-alan ammattilaiset etsivät näyttelystä uusinta tietoa. – Lepaa on ollut jo 40 vuotta ammattilaisten kohtauspaikkana ja aina elokuussa. Koko alan uusin tieto seuraavalle kasvukaudelle löytyy täältä, kertoo näyttelypäällikkö Jyrki Jalkanen Kauppapuutarhaliitosta. – Lepaalla voit seurata useita eri

”Koloradonkuoriainen on kasvinsuojelulainsäädännön tarkoittama hävitettävä kasvintuhooja. Sitä esiintyy 24.7.2002 tilanteen mukaan jo 85 perunaviljelmällä, joista 65 on Etelä-Karjalassa. Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen (KTTK) kasvinsuojelu-osasto arvioi, että koloradonkuoriaista esiintyy yleisesti Etelä-Karjalassa myös ammattiviljelmillä, joiden tarkastaminen suurten alojen vuoksi on hidasta. Kasvinsuojeluviranomaiset jatkavat edelleen kasvustojen tarkastamista. Koloradonkuoriaisen tehokkaan hävittämisen varmistamiseksi KTTK:n kasvinsuojelu-osasto suosittelee, että torjuntaruiskutus tehtäisiin Etelä-Karjalan maaseutukeskuksen alueella

Elämäntyyli heijastuu myös mansikoiden kulutukseen. Tämä kävi ilmi, kunMaa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) taloustutkimusselvitti pääkaupunkiseudulla mansikan osto- ja kulutustapoja.Tutkimuksessa oli mukana yli 600 suur-Helsingin alueella asuvaa 18 -75-vuotiasta henkilöä. Mansikan osto- ja kulutuatapojen lisäksitutkimuksessa selvitettiin kuluttajien asenteita ruokaan, ympäristöön javapaa-ajan viettoon. Tutkimuksen perusteella tutkijat SATU TILLGRÈN ja TERRI KUPIAINENtunnistivat viisi erilaista kuluttajaryhmää: perinteiset,kokeilunhaluiset, säilöjät, välinpitämättömät

Mustaherukasta odotetaan tulevan tänä vuonna pula, sillä hallat veivät kukinnot keväällä. Professori Risto TAHVONEN MTT:n puutarhatutkimuksesta on katsoo, että herukan viljely tulee maassamme laittaa uusiksi. Pian on tulossa uusia pystykasvuisia lajikkeita, jotka mahdollistavat tehokkaan viljelytekniikan tihkukasteluineen ja kastelulannoituksineen. Mustaherukan satoa tuottava ala on n. 1200 hehtaaria ja satoa saatiin vuonna 2000 vain 1563 tonnia eli