Kaikki jutut

Ruotsalainen kasvisten menekinedistämis- ja tiedotusorganisaatio Frukt &Grönt lopettaa toimintansa. Yhdistys on tehnyt Ruotsissa vastaavanalaistatyötä kuin Kotimaiset Kasvikset ry Suomessa eli pyrkinyt edistämään väestönkasvisten käyttöä ja terveellisiä ruokatottumuksia. Frukt & Grönt on olluttoiminnassa vuodesta 1996 lähtien. Lopettamispäätöksen taustalla ovat taloudelliset vaikeudet. Yhdistyksentoimintaa ovat rahoittaneet ruotsalaisia hedelmä- javihannestukkukauppiaita edustava organisaatio SFG ja viljelijätahojaedustava organisaatio GRO. SFG:n rahahanat

Kotimaiset Kasvikset ry on nimennyt Paraisilla sijaitsevan Bjursänginmarjatilan marjatuotannon Vuoden laatutuottajaksi. ELISIF VENNELÄN omistamamarjatila tunnetaan yhtenä marjatuotannon uranuurtajista. Tilallaaloitettiin mansikan myynti itsepoimintana jo noin 30 vuotta sitten, jasiitä lähtien tuotevalikoimaa ja palveluja on kehitetty monipuolisemmiksi.Yrityksessä viljellään marjoja sekä tuoremarkkinoille ettäelintarviketeollisuuden raaka-aineeksi. Bjursängin marjatilan päätuote on mansikka, jonka viljelyala on noin 15hehtaaria. Tilalla viljellään myös herukkaa,

Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liiton vuosikokous on uusinut aiemmin tekemänsä esityksen elintarvikkeiden arvonlisäveron alentamisesta muiden EU-maiden tasolle. Marjanviljelijät muistuttavat, että arvonlisävero on yksi niistä tekijöistä, joka nostaa meillä tuotettujen marjojen kuluttajahintaa. – Korkea arvonlisävero haittaa merkittävästi marjanviljelyn kannattavuutta Suomessa, totesi Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liiton puheenjohtaja Alpo Ellä liiton vuosikokouksessa 11.3. – Pelkästään siitä, että esimerkiksi Saksassa

Lyhyt, keskimittainen tai pitkä käyttäjä – silti sama lapio ja aina ergonominen työasento! Fiskars kehitti helposti säädettävän teleskooppivarren puutarhan kaivuutöissä ja maanmuokkauksessa tarvittaviin välineisiin: pistolapioon, suorateräiseen lapioon ja talikkoon. Fiskarsin suunnittelijoiden Aaro Huttusen ja Olavi Lindénin kehittämä teleskooppilapioiden sarja voitti kansainvälisessä iF-muotoilukilpailussa kultamitalin. Kilpailu on yksi Euroopan arvostetuimmista, johon tänä vuonna osallistui n. 1500 tuotetta

Kevääseen ja etenkin pääsiäiseen liittyvät erottamattomasti villavat pajunkissat, jotka ovat kasvin norkkokukintoja. Ne eivät kuitenkaan ole vielä aloittaneet kukintaansa, vaikka ovatkin tulleet esiin silmusuomujen peitosta. Hopeinen villapeite, pajunkissojen tunnusmerkki, on kukinnoille välttämätön suoja kevättalven pakkasia vastaan. Paju, raita, halava – pajulajeja on yksistään Suomessa parikymmentä, puhumattakaan puutarhakäyttöön jalostetuista risteymistä. Kukapa ei tuntisi vaikkapa koristekasveina käytettyjä

Finfood Luomun organisoima Aurinkokiertue haastaa erityisesti lapset,nuoret ja heidän perheensä pohtimaan ruokavalintojaan ja niiden vaikutuksiaympäristöön. Aurinkoista kampanjaa vietetään viikoilla 13-15,yhteistyökumppaneina ovat Luonto-Liitto ja Suomen 4H-Liitto. Kiertueellevoi osallistua kaupoissa, kouluissa, päiväkodeissa ja kauppakeskuksissa. Kiertuepassina toimii Aurinkopassi, jolla kuluttajia opastetaanluonnonystävän ostoksille.- Ruokakaupassa kärryyn kannattaa valitahuhti-toukokuussa luomutuotteita, joiden pakkauksista passiin voi kerätäAurinkomerkkejä, neuvoo markkinointipäällikkö PÄIVI RÖNNI Finfood Luomusta.Palautettujen

– EU:n komission maatalousosaston esitys, että geenimanipuloidunmateriaalin luomutuotannosta erillään pitämisestä aiheutuvistakustannuksista vastaa luomutuotanto itse, on pöyristyttävä, toteaaLuomuliiton puheenjohtaja ESA PARTANEN. -Tähän saakka on periaatteenaollut, että saastunnan aiheuttaja kustantaa varotoimet ja korvaamahdolliset vahingot. Partanen ihmettelee, miksi gm-asiassa aiheuttajamaksaa -periaate on käännetty ylösalaisin. Luomuliitto toivoo Suomen EU-edustajilta selkeää kantaa valmisteltavanaolevaan geenimanipuloidun materiaalin levittämistä koskevaan säännöstöön japeriaatteisiin myös

Honkajokinen Erkki Isokaski on aloittanut vihannestuotannon 1970-luvun puolivälissä. Nyt viljelyala on 30 hehtaaria. Viljelyssä on lanttu, porkkanaa ja yrityksessä tuotetaan jatkojalosteita. Työssä on koko perhe mukana ja yrityksen jatkajana on poika, Jukka-Pekka Isokaski. Isokaski kiitti yhdistystä sanoen juurestentuottajain porukan olevan kannusta ja että hyviä ystäviä ja tuttavia on tullut eri puolilta Suomea. Toinen viirin saajista

Maakuntien Parhaat -merkin 10-vuotisjuhlaseminaarissa palkitaan kolmelaatutyössä kunnostautunutta yritystä. Maakuntien Parhaat -parhaimmistoKolatun Vuohijuustola, Ilorannan täysihoitola sekä Design Anu Pylsy ovatkasvattaneet liikevaihtoa huomattavasti laatumerkin myötä. ProAgria Maaseutukeskusten Liiton myöntämä Maakuntien Parhaat -merkki ontuonut laatuajattelun pienyritysten toimintaan. ”Toiminnan ja palvelunlaadun kehittyminen parantavat kilpailukykyä ja kannattavuutta.Asiantuntijaraadin ja neuvojien valvoma laatumerkki kannustaa yrittäjiäkehittämään laatutyötä”, kertoo Maaseudun Parhaat -merkin ”äiti” ProAgriaMaaseutukeskusten

Viininkulutus kasvaa maailmanlaajuisesti noin prosentin verran vuodessa,mutta viinipullon hinta nousee vastaavasti kahden prosentin vuosivauhtia.Englantilaisen viinin ja alkoholijuomien markkinointitutkimuslaitoksenIWSR:n tutkimustuloksia esitellyt JEAN FRANCOIS LEY Bordeauxinkansainvälisiltä Vinexpo-messuilta sanoi, että tuottajamaat tähyävät nyterityisesti ei-tuottajamaiden, muun muassa Pohjoismaiden suuntaan. Leyn mukaan ei-tuottajamaat kuluttavat kaikesta maailman viinistä 10,4prosenttia, mutta niissä kulutus tulee kasvamaan kolmanneksella vuoteen2006 mennessä. -Suomessa viininkulutus on kasvanut

Kotimaiset Kasvikset ry on nimennyt PEKKA ja SIRKKA-LIISA JUNNILAN Turustaavomaan vihannesviljelyn Vuoden laatutuottajiksi. Yhdistyksenlaadunvalvonnan mukaan Junniloiden pakkaamien kaalierien laatu on olluttasaisen hyvä. Kaikki viime vuosina läpikäydyt näytteet ovat täyttäneetensimmäisen laatuluokan laatuvaatimukset. Tuotteiden hyvän laadun lisäksi Junnilat saavat tunnustusta täsmällisestäja luotettavasta toiminnasta. Tuotteet ostava tukkuliike tuntee Junnilathuolellisina ja ammattitaitoisina yrittäjinä, joiden toiminta onesimerkillistä. Junnilat viljelevät kaalia

Entisten kauppapuutarhojen maaperä on voinut pilaantua erilaistentorjunta-aineiden käytön seurauksena. Kasvihuoneviljelyssä on ajan mittaanollut käytössä lukuisia eri torjunta-ainevalmisteita, joista osa onsittemmin kielletty. Torjunta-aineet ovat sisältäneet noin 120 erilaistatehoainetta, joista osa on nopeasti tai kohtalaisen nopeasti hajoavia,mutta osa on hyvin pysyviä ja ne voivat kertyä maahan. Maaperä on voinutpilaantua myös lämmitysöljyn käytön ja varastoinnin takia. Uudenmaan ympäristökeskus