Siirry sisältöön

Kotimainen mansikka ei ehdi juhannuskakkuun

Jaa artikkeli

Alkukesän viileys on viivästyttänyt erityisesti mansikan kehitystä. Haminan Onkamaalla mansikkaa viljelevä Juha Poikela ei lupaa mansikoita juhannukseksi. Harson alta voi löytää kuitenkin jo ensimmäisiä raakileita. Ilman harsoa olevat mansikkamaat vasta aloittelevat kukintaa Etelä-Suomessa. Kukinnasta satoon menee normaalisti neljä viikkoa.

– Mansikan sadon ajoittumisen ennustaminen on hyvin vaikeaa, itse asiassa joka vuosi on mennyt pieleen. Yksi helleviikko voi muuttaa nopeasti tilanteen., varoittelee Poikela.

– Kukinta näyttää vähäisemmältä kuin muina vuosina. Usein kukkia onkin liikaa, ja marjoista tulee pieniä. Toisaalta nyt kukat eivät ole suuria, ja pieneen kukkaan ei voi tulla suurta marjaa, pohtii Juha Poikela.

Viime syksynä talvi tuli nopeasti, ja kukka-aiheita ei ehtinyt riittävästi muodostua. Lämmin ja pitkä syksy on otollisin kukka-aiheiden muodostumiselle.

Juha Poikela kertoo, että Bounty-lajikkeen kasvuun lähtö ollut erityisen hidasta ja lajikkeella on esiintynyt talvivaurioita monin paikoin.

Helena ja Juha Poikelan Lahden tilalla on 5 hehtaaria mansikkaa ja 2 hehtaaria vadelmaa. – Muutama vuosi sitten luovuimme sikataloudesta ja päätimme keskittyä yksinomaan marjoihin. Myymme mansikoista puolet tuoreena ja puolet pakastamme. Valmistamme marjoista myös mehuja, joten vuoden jokaisena viikkona touhuamme marjojen parissa, toteaa Juha Poikela.

Suonenjoella mansikkaan heinäkuun puolivälissä

Jarmo Röppänen Suonenjoelta kertoo, että juhannukseksi ei saada Suonenjoelta avomaan mansikkaa. – Harsoilla joudutetut lohkot aloittavat sadon heinäkuun alussa. Ilman harsoa olevilla lohkoilla ei kukinta ole vielä alkanut. Se merkitsee sitä, että vasta heinäkuun puolivälissä alkaa mansikan pääsesonki.

Mainos – sisältö jatkuu alla

Tilaa lehtemme!

Oma PIHA on ihan tavallisen kotipuutarhurin paras kaveri. Aitoa ja inhimillistä Oma PIHAa tekevät näkemykselliset viherpeukalot rennolla otteella.

Lehden sivuilta löydät niin kotimaisia pihatarinoita, uusia unelmia kuin käytännönläheisiä ohjeitakin.

Tilaa Oma PIHA
Mainos päättyy

Kommentoi artikkelia

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Saako olla lisää

  • Mansikkapunkin torjuntaan sadonkorjuun jälkeen

    ”Mansikkapunkki on mansikan pahin tuhoeläin, jonka runsas esiintyminen voi muodostua todelliseksi ongelmaksi ja aiheuttaa kasvuston kitumista sekä huomattavia sadon menetyksiä. Viime talvena mansikkapunkit talvehtivat hyvin koko Suomessa ja punkkeja on esiintynyt kasvustoissa tänä kesänä runsaasti. Mansikkapunkkien hallinnassa on tärkeää yleinen viljelyhygienia, jatkuva kasvuston tarkkailu, terveen taimimateriaalin käyttö sekä viljelykierron nopeuttaminen. Mansikkapunkin imennän oireita on silminnähtävissä

  • Karnevaalit kuumimpaan mansikka-aikaan

    Suonenjoen Mansikkakarnevaalit järjestetään tänä vuonna 14. – 16. heinäkuuta, silloin mansikkasato on parhaimmillaan. Mansikkakarnevaalit ovat yksi Suomen vanhimmista kesätapahtumista. Ensimmäiset karnevaalit järjestettiin vuonna 1970, joten nyt Mansikkakarnevaalit järjestetään jo 36. kerran. Mansikkakarnevaalit ovat säilyttäneet ja vahvistaneet asemansa kaikenikäisten kohtauspaikkana. Paikkakunnan ihmisten lisäksi Mansikkakarnevaalit ovat alusta alkaen koonneet mansikanpoimijoita, lomavieraita, kesäasukkaita ja muita karnevaalivieraita ympäri Suomea

  • Suonenjoen Mansikkakarnevaalit viikonloppuna

    Suonenjoen Mansikkakarnevaalit on yksi Suomen vanhimmista kesätapahtumista. Ensimmäiset karnevaalit järjestettiin vuonna 1970. Vuoden 2004 Mansikkakarnevaalit on järjestyksessään 34. tapahtuma. Mansikkakarnevaalien järjestämisessä on pidetty vain kaksi välivuotta, vuosina 1984 ja 2003. Paikkakunnan ihmisten lisäksi Mansikkakarnevaalit ovat alusta alkaen koonneet mansikanpoimijoita, lomavieraita, kesäasukkaita ja muita karnevaalivieraita ympäri Suomea Suonenjoelle. Viime vuosina on ulkomaalaisten vieraiden osuus lisääntynyt poimijatyövoiman

  • Ahomansikka on vuoden 2017 maatiaiskasvi

    Maatiainen yhdistys on valinnut vuoden maatiaiskasviksi entisaikojen lapsuuden kesistä muistuttavan ahomansikan (Fragaria vesca). Mansikat kuuluvat ruusukasvien Rosaceae-heimoon. Vaikka ahomansikkaa ei löydy puutarhamansikoiden esi-isien joukosta, on sitä risteytetty puutarhamansikan kanssa, jolloin jälkeläiseksi saadaan saaranmansikka, lajikkeinaan ainakin ’Rebecka’ ja ’ Sara’. Ahomansikkaa (Fragaria vesca) kasvaa koko Euroopassa äärevimpiä eteläisiä ja pohjoisia alueita lukuun ottamatta. Suomessa ahomansikka harvinaistuu

Uusimmat jutut

  • Toukotyöt kiivaimmillaan ammattitarhoilla ja kotipuutarhassa

    Toukotyöt ovat kiivaimmillaan niin kotipihoilla kuin ammattiviljelmilläkin. Monet viljelytavat leviävät ammattipuutarhoista kotipuutarhoihin. Myös kotipuutarhurit voivat olla kokeilevampia ja löytää uusia ammattituotantoon sopivia kasveja ja konsteja. Artikkeli on julkaistu Oma PIHA -lehden numerossa 3/2018. Varhaistuotantoon tähtäävät ammattipuutarhurit ovat viljelytoimissaan kotipuutarhureita kuukauden tai kaksi aikaisemmassa. Uutisista tuttuja ovat Rymättylän perunanviljelijät, jotka istuttavat siemenmukulat maaliskuussa heti, kun routa

  • Kukkanäyttely Thaimaassa

    Vuotuinen Nai Lert Flower and Garden Art Fair on Aasian Chelsea Flower Show. Tapahtuma järjestetään Bangkokin Nai Lert Parkissa 2.–4. helmikuuta. Kaikille puutarhanhoidosta, kukista ja taiteesta kiinnostuneille suunnatussa näyttelyssä on esillä kukka- ja puutarhasuunnittelun parhaimmistoa. Tämänkertainen tapahtuma on osa Amazing Thailand -teemavuotta, joka pyrkii piristämään Thaimaan matkailua entisestään. Thaimaa tunnetaan erittäin runsaasta ja monipuolisesta kasvistostaan,

  • Kotipuutarhureille biohiilipitoista multaa

    Biolan Istutusmulta on Vuoden Puutarhatuote 2018.  Istutusmulta on innovatiivinen, laadukas ja sopii suomalaiselle kotipuutarhurille. Vuoden puutarhatuotteen valitsee Suomen Puutarhakauppiaat ry. ‒ Tänä vuonna halusimme painottaa valinnassa biohiiltä ja sen merkitystä kasvualustassa sekä tuotteen ekologisuutta. Valintaan vaikuttivat myös luonnonmukaisuus ja kotimaisuus. Finaaliin päätyneet tuotteet olivat kaikki biohiilipohjaisia. Kilpailu oli tasainen, mutta Biolan Istutusmulta antaa ehdottomasti helpoimmin

  • Pääkirjoitus nro:sta 6/2017: Kukkivat sankarihaudat

    Suomen 100-vuotisjuhlia on vietetty monin tapahtumin pitkin vuotta, ja juhlavuosi huipentuu itsenäisyyspäivään. Itsenäisen Suomen historia on menestystarina huolimatta vaikeasta alusta, jolloin kansalaiset sotivat keskenään. Vain parikymmentä vuotta itsenäistymisen jälkeen maamme joutui raskaaseen koettelemukseen, kun Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen. Talvisota ja sitä seurannut Jatkosota vaativat 95 000 uhria. Vertailun vuoksi amerikkalaisten ja sen liittolaisten tappiot Irakin ja Afganistanin

  • Valkuaiskasveja voi viljellä kotipihalla

    Puutarhasta proteiinia -tietokortit kertovat yleisimpien valkuaiskasvien kotitarveviljelystä, sadonkorjuusta, käyttötavoista ruuanlaitossa sekä säilönnästä. Valkuaiskasvit, kuten herne, tarhapavut ja härkäpavut, ovat lähes aina kuuluneet kasvimaalle juuresten ja lehtivihannesten rinnalle. Kasvimaaviljelyn kasvavan suosion myötä ravitsevien valkuaiskasvien osuutta viljelykasveina kannattaa korostaa. Puutarhasta proteiinia -tietokorttisarja on tarkoitettu kotipuutarhureille, jotka ovat kiinnostuneita lisäämään kasvisproteiinien määrää lautasellaan. Kotipuutarhassa voi viljellä monia valkuaiskasveja,

  • Helsingin Kevätpuutarha jokakeväiseksi

    Helsingin Kevätmessuihin tutustui tänä vuonna 46 000 vierailijaa. Suurmessut koostuivat viidestä osamessusta, joista yksi oli Kevätpuutarha. Muut osat olivat Oma Koti, OmaMökki, Sisusta! ja Lähiruoka & Luomu. Kevätmessut järjestettiin 6.–9.4.2017 Messukeskuksessa Helsingissä. Kevätmessujen puutarhaosia on parittomina vuosina ollut Kevätpuutarha ja parillisina Oma Piha -messut. Jatkossa joka kevät puutarhanäyttelyn nimi tulee olemaan Kevätpuutarha. Kevätpuutarhan kumppanina on Puutarhaliitto.

Kaikki jutut