Kaikki jutut

Finravinto 2002 -tutkimuksen mukaan suomalaiset saavat vitamiineja suositusten mukaisesti, kertoo Kansanterveys-lehti. Vain folaatin saannissa oli selviä puutteita. Myös D-vitamiinia saatiin melko niukasti. Folaatin saanti jäi sekä miehillä että naisilla alle 36 mikrogramman päivittäisen suosituksen megajoulea kohti. Folaatti on B-ryhmän vitamiini, jonka saanti on erityisen tärkeää raskautta suunnitteleville tai raskaana oleville naisille. Saannin korjaamiseksi tulisi syödä

Huhtikuun alku on hyvä hetki ottaa kasvihuone käyttöön. Pahimmat pakkaset ovat jo menneet ja huone lämpiää auringonpaisteessa kesäisiin hellelukemiin. Luonnonvalo on riittävä kasvulle helmikuulta alkaen ja ammattilaistarhurit ovatkin keränneet kurkkusatoa jo kuukauden päivät ja ensimmäiset kotimaiset tomaatit ovat kypsyneet maaliskuun lopulla. Varhaissadon tuottamisessa kuluu runsaasti lämmitysöljyä. Huhtikuussa sääolot ovat kuitenkin muuttuneet niin, että harrastajainkin kannattaa

Viranomaiset kannustavat suomalaisia aitojen ja alkuperäistenelintarvikkeiden EU-nimisuojan hakuun. Meillä on monia mielenkiintoisiaherkkuja, joiden markkinat voisivat olla kansainvälisiä, rohkaistaan maa-ja metsätalousministeriöstä.- Mämmin valmistajia on houkuteltu hakemaan suojausta, mutta kaupallista merkitystä ei ole nähty, kertoo ylitarkastaja SIRPA KARJALAINEN maa- jametsätalousministeriöstä. Suomen listalla ovat tällä hetkellä sahti, kalakukko, karjalanpiirakka jaLapin puikulaperuna. Kolme ensimmäistä tuotetta on suojattu reseptiikansuhteen. Lapin

Hapankaalimehun avulla voidaan parantaa elintarvikkeiden säilyvyyttä. Mehunsisältämät yhdisteet ja syntynyt nisiini hidastivat tai estivät eräidenpilaajabakteerien sekä tietyn hiivan kasvua, ilmenee Helsingin yliopistossatehdystä väitöstutkimuksesta. Nisiini on bakteriosiini eli bakteerinaineenvaihduntatuote, joka hidastaa tai estää esimerkiksi ruokamyrkytyksiäaiheuttavien bakteerien kasvua. Kyseisiä yhdisteitä ja nisiiniä voitaisiinkin käyttää luonnon ominasäilöntäaineina ja siten vähentää lisäaineiden käyttöä elintarvikkeissa. DI MARJA TOLONEN tutki väitöskirjassaan

Viljellyt sienet maistuvat välimerellisinä pikkupurtavina, antipastina ja tapaksina. Sienimakuja ei tarvitse etsiä purkista, sillä tuoreita sieniä on saatavilla ympäri vuoden. Toistaiseksi suomalaiset syövät viljeltyjä sieniä vuodessa vain parin rasiallisen verran, noin 350 grammaa henkeä kohti. Kotimaisten sienten osuus tästä on yli 90 %. Tutun vaalean herkkusienen lisäksi Suomessa viljellään ruskeaa herkkusientä, osterivinokasta, portobelloa ja siitaketta.

Yhdysvalloissa tehty tutkimus osoittaa, että steroleista on hyötyä myösrasvattomissa tuotteissa. Kolesteroli laskee esimerkiksi appelsiinimehuunlisätyn kasvisterolin avulla. Aiemmin steroleita on lisätty lähinnäravintorasvoihin ja maitotuotteisiin. Yhdysvaltalaistutkijat pitävät täydennettyä appelsiinimehua oivana aseena kolesterolin vastaisessa taistelussa. Mehua juodaan runsaasti ja se on rasvaton vaihtoehto, josta saadaan samalla C-vitamiinia ja flavonoideja. Mehun LDL-kolesterolia laskevaa vaikutusta tutkittiin henkilöillä, joidenveren kolesteroliarvo oli

Sienivarastojasi pääset täydentämään ympäri vuoden poimimalla lähikaupastasi ostoskärryysi tuoreita viljelysieniä. Kauppojen perusvalikoimaan kuuluvat varmasti jo tuoreet herkkusienet. Sen lisäksi Suomessa viljellään ruskeaa herkkusientä, osterivinokasta, portobelloa ja siitaketta. Maaliskuun ensimmäisellä viikolla, viikko 10, vietetään sieniviikkoa. Sienet osana ruokailua Sienet ovat olleet aterian pääruoka-aine siinä kuin liha ja kalakin Keski- ja Itä-Euroopassa, Japanissa ja Kiinassa. Viljellyt sienet

Ympäri maailmaa hedelmämehujen ja nektareiden kulutus on viime vuosinakasvanut tasaisesti. Potkua trendille tuo mielikuva kyseisten tuotteidenmyönteisestä vaikutuksesta terveydelle. Virvoitusjuomateollisuutta analysoivan Canadean mukaanterveellisyysmielikuva säilyy myyntivalttina vielä jonkin aikaa.Mehuteollisuus ei kuitenkaan ole jäänyt lepäämään laakereilleen vaankehittää jatkuvasti uusia tapoja, joilla säilyttää kulutus- ja myyntiluvutkasvu-uralla. Tuotteita tarjotaan yhä eriytyneimmille markkinoille, mikämerkitsee uusia tuoteinnovaatioita sekä uudenlaisia pakkauksia japakkauskokoja. Yhdysvalloissa

EU-tutkimuksessa on kehitetty uusia tapoja hyödyntää tomaattijätettä.Vuosittain Euroopassa hävitetään noin 3 miljoonaa tonniatomaattivalmisteiden sivutuotteita. Lähinnä tomaatin kuorista ja siemenistäkoostuva sakka on kuitenkin hyvä ravintoaineiden lähde. Euroopassa viljellään 8,5 miljoonaa tonnia tomaatteja vuodessa. Noin 80prosentista tehdään valmisteita, kuten ketsuppia, pastakastiketta jasäilykkeitä, loput myydään sellaisenaan kuluttajille. Viime toukokuussa aloitettu EU TOM(ato) -projekti on kehittänyt uusiatapoja tomaattijätteen käsittelyyn.

Lasten ruokatottumuksia yritetään saada terveellisemmiksi Englannissa. Maanterveysministeriö jakaa köyhimmille pienten lasten vanhemmille kuponkeja,joilla on mahdollisuus saada ilmaiseksi hedelmiä ja vihanneksia.Vähävaraisilla perheillä on tähän asti ollut mahdollista saadamaitotuotteisiin oikeuttavia kuponkeja, mutta nyt järjestelmää aiotaanlaajentaa myös kasviksiin. Lasten ruokatottumusten keventäminen on tärkeää maassa, jossa on arvioitujopa 2-4 -vuotiaista lapsista jopa 9 prosentin olevan ylipainoisia.Ministeriön tarkoitus on rohkaista

Torjunta-ainejäämien esiintyminen kasviperäisissä elintarvikkeissa oli vuonna 2002 samaa tasoa kuin aiemmin. Määräystenvastaisten tuotteiden osuus tutkituista oli 4 prosenttia. Enimmäispitoisuuksien ylityksiä oli eniten maahantuoduissa vihanneksissa, pähkinöissä, hedelmissä ja marjoissa sekä teessä. Elintarvikeviraston vuonna 2000 tekemän tutkimuksen mukaan torjunta-aineiden saanti on vähentynyt 30 prosenttia kymmenen vuotta aiemmin tehtyyn tutkimukseen verrattuna. Keskimääräiseksi päivittäiseksi saanniksi vihanneksista, hedelmistä ja viljasta