Kaikki jutut

” Mansikan alhaisiin satotasoihin Suomessa on ollut yhtenä syynä hallitsematon kastelutekniikka. Kun kasvit saavat on riittävästi ja tasaisesti vettä, ne kasvattavat voimakkaan lehdistön sekä valmistavat runsaan sadon. Tihkukastelu mahdollistaa ravinteiden tarkan annostelun kasveille kasteluveden mukana. Ravinteita pystytään antamaan kasvukaudella sen mukaan, mitä kasvi eri kehitysvaiheissaan tarvitsee. Kastelulannoitetta suositellaan annettavaksi jokaisella kastelukerralla. Tällöin kasvukaudenaikainen lannoitus voidaan

Yhdysvaltojen maatalousministeriön maataloustutkimuslaitoksen(Agricultural Research Service, ARS) tutkimusten mukaan vesimelonisisältää lykopeenia yhtä paljon tai jopa enemmän kuin raaka tomaatti.Vesimelonin lykopeenipitoisuuteen vaikuttavat lajike jakasvatusolosuhteet. Keskimäärin vesimelonissa on kuitenkin noin 40prosenttia enemmän lykopeenia kuin raa¤assa tomaatissa. ARS:n tutkimustenmukaan vesimelonin lykopeeni imeytyy hyvin ihmiselimistöön. Kuopion yliopistossa kesäkuussa 2001 julkistetusta tutkimuksesta ilmenee,että tomaatin ja tomaattivalmisteiden syönti vähentää muun muassa riskiäsairastua

”OECD:n ennusteiden mukaan vuonna 2050 noin puolella maapallon väestöstä on pulaa puhtaasta juomavedestä. Yhä useammin on todennäköisesti pulaa myös maatalouskäyttöön soveltuvasta vedestä. Suomessa on totuttu ajattelemaan, että meillä ei tarvitse rajoittaa maatalouden vedenkäyttöä. Päinvastainen tilanne on useilla maapallon tehoviljellyillä alueilla, joilla puhtaan kasteluveden saatavuus ja sen käytön rajoitukset rajoittavat tehoviljelyn harjoittamista. Joukkotiedotusvälineet ovat viime vuosien

”Perinteisten ruokien ohella veden kielelle herauttavat erilaiset wokkiruoat, joiden makunautinto perustuu siihen, että erityyppisiä kasviksia kypsennetään kevyesti ja ne maustetaan hyvin omien makumieltymysten mukaan. Wokkiruoat ovat lisäksi kevyitä ja edistävät terveyttä! Wokkikokki epäonnistuu harvoin ja ruoka kypsyy myös nopeasti, koska kasvikset pilkotaan ennen kypsennystä siivuiksi, paloiksi tai suikaleiksi. Vaihtamalla mausteita ja kasvisraaka-aineita ruoat saadaan maistumaan

Hyvinkäällä sijaitseva Uudenmaan maaseutuopisto yhteistyökumppaneineen onjälleen tänä kesänä kasvattamassa avomaavihanneksia näytemaalla. Tarjollaon tietoa viljelijöille sekä tarvike- ja laitetoimittajille. Kasvamassa on160 eri vihanneslajiketta ja näytemaahan voi tutustua koko kasvukaudenajan. Näytemaa kuuluu Avomaan vihannesviljelyn kehittämishankkeeseen (Avike).Sen kohderyhmänä ovat avomaavihannesviljelijät sekä alan tarvike- jalaitetoimittajat. Käytännön viljelijälle näytemaa tarjoaa viiveettä javaivattomasti viljelyketjun sekä koko yritystoiminnan kannalta oleellistatietoa. Laite- ja

Seitsemän perunanviljelijää Hämeestä viljelee tänä kesänäPuhti-luomuperunaa 40 hehtaarin alalla. Tavoitteena on nostaa syksymmällämiljoona kiloa luontaisella voimalla kasvanutta luomuperunaalaatutietoisten kuluttajien kattiloihin. Kasvuvoimana luomupotullekäytetään karjanlantaa. Hämeen TE-keskuksen tukema useavuotinen luomuperunahanke johti vuonna 2000Puhti-luomuosuuskunnan perustamiseen. -Tarve lähti viljelijöiden taholta.Hankkeen tavoitteena oli tuotteistaa hämäläinen luomuperuna.Tulevaisuudessa mukaan toivotaan myös muita luomutuotteita ja niidenjatkojalostajia. Esimerkiksi juurekset sopisivat hyvinPuhti-tuoteperheeseen, sanoo luomuperunahanketta vetänyt

Halla on purrut mustikan kukintoja Etelä- ja Keski-Suomen kuivissakangasmetsissä ja alavilla kasvupaikoilla. Toukokuun loppuun mennessätarkastetuista metsiköistä noin kolmanneksessa halla pudotti satonäkymäterittäin runsaasta tai runsaasta keskinkertaiseksi tai melko heikoksi.Tämä selviää Metsäntutkimuslaitos Metlan valtakunnallisen luonnonmarjojenja kauppasienten satotutkimuksesta. Alueilla, joita halla ei ole vaivannut tai joilla mustikat eivät olleetvielä ehtineet kukkaan ennen toukokuun hallaöitä, sadosta tulee Metlanennusteen mukaan

Mansikan ja perunan alkuperän ilmoittamisessa ei havaittu hälyttäviäongelmia viime kesänä suoritetussa tehovalvonnassa. Sen sijaan etenkääntorimyyjillä ei ollut tarvittavia alkuperän osoittavia asiakirjojamukanaan. Tarkastajat olisivat lain suomilla valtuuksilla voineet asettaajopa puolet mansikoista ja kolmanneksen perunoista myyntikieltoonepäselväksi jääneen alkuperän takia. Elintarvikevalvonnanvaltakunnallisessa tehoiskussa kesällä 2001 valvottiin mansikan jaruokaperunan alkuperän ilmoittamista. EU:n asetuksen mukaan mansikan alkuperän ilmoittaminen myynnin yhteydessäon pakollista.

Kesäkuun alku tuo kotimaisen avomaalla kasvatetun varhaisperunan ja mansikan toripöydille ja myymälöihin. Kasvukausi on kymmenkunta päivää edelle normaalia ajoitusta. Aikaisen sadon eteen on tehty työtä: harsot ja hallasadetukset ovat olleet aikaisen sadon vakuutena. Erikoiskonsulentti TUIJA TANSKA Puutarhaliitosta kertoo, että Vakka-Suomesta on ensimmäiset harsomansikat tulossa markkinoille. Anjalankoskelainen JUHA HERRALA on päässyt maistelemaan ensimmäisiä harsomansikoita.- Nyt päästään

Monet kuluttajat haluavat ruuan lisäksi myös viiniltäänluonnonmukaisuutta, ja luomuviini onkin tehnyt hyvin kauppaansa viimevuosina. Mutta kuinka moni luomuviinin ystävä tietää, että pullon sisällöntekee luomuksi rypäleiden viljelytekniikka eikä viinin valmistusprosessi? Alkon hyllyillä on tällä hetkellä 11 luomuviintä ja valikoima kasvaa kokoajan, kertoo ostopäällikkö KATJA ANGERVO Alkon osto-osastolta. Suomessamyytävät luomuviinit ovat pääasiallisesti EU:n sisällä tuotettuja, mukanaAlkon valikoimassa

Maanviljelijä ja valtiotieteen maisteri JARI KOSKINEN (kok.) on valittuhallituksen uudeksi maa- ja metsätalousministeriksi neljä kuukauttaministerin salkkua hoitaneen RAIMO TAMMILEHDON (sit.) tilalle. Myös ympäristöministeri vaihtuu vihreidein jätettyä hallituksen. 41-vuotias Jari Koskinen on kotoisin Hauholta, jossa hän viljelee ylisadan hehtaarin viljanviljelytilaansa. Koskinen istuu eduskunnassa toistakauttaan. Hän on jäsenenä maa- ja metsätalousvaliokunnassa sekä suuressavaliokunnassa ja varajäsenenä valtiovarainvaliokunnassa. Vihreiden

Ruotsin maatalousyliopiston Balsgårgd-instituutin tutkijat Skånessa ovatsaaneet neljä miljoonaa kruunua tutkimusrahaa käytettäväksi entistäterveellisempien ja ympäristöystävällisempien omenoiden kehittämiseen. Kahdessa kolmivuotisessa projektissa on pyrkimyksenä kehittää omenoita,jotka vaativat nykyistä vähemmän torjunta-aineita ja joilla on enemmänhaluttuja terveysvaikutuksia. Tutkijoiden toivomuslistalla on muun muassaomenalajikkeita, jotka sisältävät runsaasti flavonoideja ja ravintokuituasekä vähemmän allergisoivia proteiineja. Molempien tutkimusprojektien on määrä alkaa heinäkuun alussa.Kehitettävien omenoiden toivotaan