Siirry sisältöön

Kasvuvyöhyke IV

Mäkiseutujen ja lakeuksien vyöhyke, Kokkolasta Joensuuhun

  • Punarinta ja katajanmarjat

    Asettelimme muutamia päiviä sitten runsasmarjaisia katajanoksia terassillamme oleviin ruukkuihin ja kukkalaatikkoihin, kuten tapanamme on ollut syksyisin jo monen vuoden ajan. Aiemmin emme ole kuitenkaan havainneet, että pihapiirissämme lennähtelevät punarinnat olisivat olleet kiinnostuneita siniposkisista katajanmarjoista. Lintukirjassa tosin mainitaan, että kesäaikaisten hyönteisten ja muiden pikkueläinten lisäksi punarinta syö muulloin myös marjoja. Mutta että katajanmarjoja, sitä en olisi

  • Hortensiat punertuvat

    Syyshortensian (Hydrangea paniculata ´Grandiflora´) kukilla ehtii olla syksyn aikana monta värivaihetta. Kermanvalkeat, yksittäiset pikkukukat alkavat vähitellen saada punerrusta, joka parhaimmillaan värjää koko pensaan kukintotertut pinkeiksi. Kauniita ovat myös parkkiintuneen ruskeiksi kuivuvat kukinnot, joita usein jää koristamaan pensaita talven ajaksi. Tämän viehättävän ja yllättävän monisävyisen peruslajikkeen lisäksi nykyisin on tarjolla muitakin värikäskukkaisia syyshortensialajikkeita, limenvärisestä tummanpinkkiin saakka.

  • Yllätys – tarhajouluruusu kukassa!

    Koin tänään melkoisen ihanan yllätyksen löytäessäni vaivihkaa kukkaan puhjenneen tarhajouluruusun Double Ellen Picotee. Istutin keväällä kolme tainta eri lajikkeita ja juuri muutama viikko sitten näitä hieman kastellessani ajattelin, että pitkä on malttamattoman odotus ensi kevääseen, jos ylipäätään selviävät tulevasta talvesta. Aiemmin minulla ei ole ollut tarhajouluruusuja, joten tämä on ensimmäinen kerta niitä kokeillessa. Eipä onneksi

  • Ihana puutarhan syysaika alkaa!

    Niin kesätunnelmat vaihtuivat taas syyskuuksi. Puutarhassa on vielä kovin vihreää, muutamien pensaiden orastavaa syysväritystä lukuunottamatta. Taannoinen myrsky riuhtoi männyistä kilotolkulla neulasia, mutta mikä mukava tunne tulikaan kun sai lakaistua pihan käytävät niistä puhtaiksi. Kävyt keräsin talteen jouluaskartelua varten. Ainoa pieni tuho jonka myrsky teki, oli paviljongin katon hajottaminen, mutta suurta vahinkoa siitä ei koitunut, sillä

  • Oranssia torstaita

    Oranssikeltanon (Pilosella aurantiaca) kukissa on upea, meikäläisessä luonnossa harvemmin nähty syvänoranssi sävy. Vähäravinteisilla niittypaikoilla viihtyvä kasvi leviää itsekseen pihalla, sekä rönsyillä että voikukkamaisilla haituvasiemenillä, jotka lentelevät tuulen mukana. Tuloksena on auringossa hehkuva keltanomatto.

  • Juhannusmorsian

    Jännityksellä odotin ehtiikö juhannusruusun vaaleanpunakukkainen sukulainen ’Juhannusmorsian’ kukkaan juhannukseksi. Tänään juhannuspäivänä ensimmäiset tuoksuvat nuput olivat auenneet juuri ajallaan! Kauneimmillaan kyseinen ruusu onkin juuri kukkaan puhjettuaan, sillä vaaleanpunainen sävy haalistuu hieman valkoisemmaksi ajan myötä. Vaikka juhannusruusu kuuluu ehdottomasti juhannukseen, olen erityisen ihastunut tähän hempeään ja yhtä helppohoitoiseen ruusuun. Se kuuluu juhannusruusun kanssa samaan Spinosissima-ryhmään, eli toisin

  • Tuoksuvatukka kukkii

    Rivitalomme pihalla oleva pensasmainen tuoksuvatukka (Rubus odoratus) aloitti kukintansa viikkoa ennen juhannusta. Reippaat sadekuurot sitä vähän koettelivat, mutta nyt se loistaa vaaleanpunaisin, vähän ryppyisiksi jäänein kukin, mutta sehän on tyypillistä tuoksuvatukan kukille. Tämän päivän (22.6.) lämpöisessä, melkeinpä helteisessä auringonpaisteessa kimalaisia oli runsaasti hakemassa mettä ”valevatukan” isoista ja tuoksuvista kukista. Pari metriä korkeaksi kasvava ja tyvivesoista

  • Köynnöshortensian kesävärejä

    Köynnöshortensiat värittävät paraikaa maisemaa uusien lehtiensä limenvihreällä ja avautuvien kukintojen vaaleudella. Kukinnot näyttävät tässä vaiheessa pitsiverkolta vasten runsasta lehdistöä. Köynnöshortensia on komea kasvi, se venyy ravinteikkaassa maassa aina 10 metrin korkeuteen. Hortensioiden tapaan tämä köynnöskasvi kaipaa hapanta maata. Syksyllä lehdistö muuttuu keltasävyiseksi. Yksittäiset, kauniisti ruskettuvat kukat jäävät koristamaan kasvia talveen saakka.

  • Juhannusruusun kukintaa

    Juhannusruusua (Rosa pimpinellifolia) on viljelty Suomessa jo 1800-luvun alusta lähtien. Tämä tiheäpiikkinen, erittäin helppohoitoinen ja terve pensas tunnetaan kestävyydestään ja tuoksuvasta kukinnastaan. Jopa kaksi metriä korkeaksi kasvava juhannusruusu leviää nopeasti kasvattamalla runsaasti juurivesoja. Juhannusruusu on vaatimaton kasvualustan ravinteiden ja kosteuden suhteen. Kukinta on runsasta sekä auringossa että puolivarjossa. Etelä-Suomessa kukinta kestää pari viikkoa ja ajoittuu

  • Ihanat unikot

    Ensimmäinen unikko avautui eilen! Tätä olin niin kovasti odottanut, vaikka unikko on kyllä kaunis nuppuvaiheessakin. Idänunikko (Papaver orientale liebsteron) yksi ”isoäidinaikaisista” perinneperennoista. Se on todella kaunis kukka, joka kukkii suhteellisen lyhyen aikaa kesä-heinäkuun vaihteessa. Kukinto on hyvin näyttävä, kukan oranssiväri suorastaan hehkuu. Unikot ovat suosittuja puutarhakasveja upeiden kukkiensa ansiosta. Suomessa ei unikoita kasva luonnonvaraisina. Idänunikko

  • Akileijojen aika

    Isoäitien ajoista kasvatettu akileija (Aquilegia) on viehko alkukesän perenna. Vanhemmilla lajikkeilla kukkien värit vaihtelevat kuvan kaunottaren hennosta vaaleanpunasta siniseen ja tummaan liilaan. Englanniksi akileijaa kutsutaan nimellä columbine, sillä ylösalaisin käännettynä kukan muoto muistuttaa yhteen kerääntynyttä kyyhkysparvea. Toinen nimi granny´s bonnet taas viittaa entisajan hattumuotiin. Siemeninä säilyneet akileijat voivat putkahtaa uudelleen esiin esimerkiksi maata muokattaessa. Kasvi

  • Karhunlaukka on alkukesän herkku

      Karhunlaukka (Allium ursinum) maustaa monenlaisia ruokia omaleimaisella, voimakkaalla sipulinmaullaan. Kyseessä on alkukesäinen mauste, sillä karhunlaukkakasvusto kuihtuu pian kukinnan jälkeen. Monivuotinen karhunlaukka viihtyy varjoisassa, hyvämultaisessa paikassa. Yksikin taimi leviää ajan myötä kiiltävänvihreäksi, noin 30 cm korkeaksi kasvustoksi. Kasvi lisääntyy myös siementaimilla. Näihin aikoihin laukkamattoa alkavat koristaa valkoiset, tähtimäiset kukat. Luonnossa kasvi on harvinainen ja rauhoitettu,

Tunnetko kasvuvyöhykkeet?

Suomi jaetaan kahdeksaan kasvuvyöhykkeeseen, joiden pohjana ovat puuvartisten kasvien menestymisvyöhykkeet. Vyöhykejako perustuu kasvukauden pituuteen, tehoisan lämpötilan summaan sekä talven pituuteen ja kylmyyteen.

Kasvuvyöhyke kertoo, millaiset ovat kasvuolot keskimäärin ja mitä vyöhykkeellä voi viljellä.

Lisätietoa kasvuvyöhykkeistä