Kaikki jutut

Kotimainen tavallinen metsäkuusi (Picea abies) on säilyttänyt asemansa yleisimpänä joulupuuna suomalaiskodeissa. Suomessa kasvatettu kuusi on myös ekologinen vaihtoehto verrattuna kaukaa kuljetettuun, jopa hormoneilla käsiteltyyn tuontikuuseen tai luonnonvaroja haaskaten valmistettuun ja Kaukoidästä kuljetettuun muovikuuseen. Suomalainen kuusi on myös tuore ja tuoksuva, korkeintaan neljä viikkoa ennen joulua kaadettu, kertoo puheenjohtaja Heini Katajisto Joulupuuseurasta. – Kotimaisista joulupuumetsistä toki

Suomalaiset juhlivat jouluaan perinteisin kukin. Parinkymmenen vuoden aikana kukkavalikoima on säilynyt pääosin samana, vain kasvien keskinäiset valtasuhteet ovat muuttuneet. Hyasintti on edelleen määrällisesti yleisin joulukukka, mutta nykyisin se on lähes samalla viivalla joulutähden kanssa. Ritarinkukka sen sijaan on parissakymmenessä vuodessa kirinyt jumbosijalta kolmanneksi, eikä kasvulle ole näkyvissä rajaa. Ritarinkukan 1980-luvun muutamien kymmenien tuhansien viljelymääristä on

Viheraluerakentajat ry on valinnut uudeksi puheenjohtajaksi vuoden 2008 alusta alkaen puutarhuri, toimitusjohtaja Henrik Bosin Kangasalta. Bos on toisen polven viherrakennusyrittäjä. Hän omistaa Pikon Taimisto Oy –nimisen yrityksen, joka tekee ympäristörakentamista julkisyhteisöille, rakennusliikkeille ja yksityisille ihmisille pääasiassa Tampereen ympäristössä. Viheraluerakentajat ry on yksityisten ympäristö- ja kivirakentamisyritysten perustama yhdistys, jonka jäsenmäärä on tuplaantunut muutamassa vuodessa.Jäseniä on nyt

Suositun Pihakalenterin postitukset ovat nyt käynnissä. Pihakalenterin julkaisua on aikaistettu aiemmista vuosista, jotta sitä voidaan käyttää myös joululahjana. Pihakalenteri 2008/2009:n vuosi alkaa huhtikuusta, jolloin uusi kausi puutarhassakin pääsee alkuun. Tekijöinä ovat puutarha-alan rautaiset ammattilaiset. Aarno Kasvi valottaa taas puutarhan hoidon saloja kokeneen puutarhurin otteella. Hänen vinkkinsä ovat aivan kalenterin alkusivuilla. Teemaliitteinä Pihajuhlat, Pensaiden leikkausopas ja

Mesimarjan viljelypinta-ala on kaksinkertaistunut Pohjois-Savossa. Mesimarjan viljelypinta-ala ei Suomessa silti vielä päätä huimaa, ja hillo- ja likööriteollisuus potevatkin siitä raaka-ainepulaa. Vielä viime helmikuussa mesimarjan viljelypinta-alan sanottiin olevan Suomessa vain vajaat kolme hehtaaria. Lajikkeiden ja viljelytekniikan kehittymisen kautta viljelyn odotetaan kuitenkin lisääntyvän. Menestystä mesimarjasta Pohjois-Savoon -hankkeen ansiosta kesällä 2006 perustettiin mesimarjan koetilat 14 maatilalle, joille istutettiin

Kotimaisten marjojen käyttö ruokavaliossa näyttää lupaavalta keinolta paksusuolisyövän ehkäisyssä, elintarviketieteiden maisteri Marjo Misikankaan 7.12.2007 tarkastetusta väitöskirjatyösta ilmenee. Ruokavalio, joka sisälsi 10 prosenttia lakkaa, puolukkaa tai valkoherukkaa, pienensi kokeellisessa paksusuolimallissa sekä kasvainten lukumäärää että kokoa kontrolliin verrattuna. – Tuloksia voidaan hyödyntää terveysvaikutteisten elintarvikkeiden kehittämisessä, vastaväittäjänä toiminut professori Hannu Mykkänen Kuopion yliopistosta totesi väitöstilaisuudessa. Pohjois-Suomesta lähtöisin oleva

Jurmon saarella Turun saaristossa laiduntavat alpakat. Ne otettiin lampaiden tilalle, ja ovat kuulemma helppohoitoisempia kuin lampaat. Lampaiden keväisen karitsoinnin ja syksyisen teurastuksen kanssa on aika homma, vaikka lampaat muuten eivät paljoa vaadikaan. Alpakat käyvät hyvin laiduntamaan sellaisille paikoille, joissa maa on köyhää – aivan kuten suomenlampaatkin. Ruohon ei tarvitse olla rehevän mehevää, vaan kaikenlaiset heinät

Turun Sanomat uutisoi 13.11.2007 verkkolehdessään nelivuotisesta, alan kaikkien aikojen laajimmasta tutkimuksesta. Ikaalisten Luomun toimitusjohtaja Ari Kulmanen sanoo, että tämä laaja tutkimus todistaa luomuruuan terveellisyyden. – Kirjoituksessa todetaan, että Newcastlen yliopiston johdolla tehdyn, Euroopan unionin tukeman 17 miljoonan euron tutkimuksen mukaan luomuruuassa on esimerkiksi sydän- ja verisuonitautien sekä syöpäsairauksien riskiä vähentäviä antioksidantteja 40 % enemmän kuin

Oma Piha -lehden toimituspäällikkkö Rea Peltola ja valokuvaaja Vesa Koivu ovat viime keväänä ilmestyneellä Pionitt-kirjallaan yksi kuudesta Tieto-Finlandia-ehdokkaasta. Akatemian professori Risto Alapuro totesi puheessaan, että tekijät ovat suomalaisen puutarhakirjoittamisen ja -kuvauksen uudistajia. – Sille lyö leimansa vauhdikas sanankäyttö, syvä taustatyö ja komprommissiton visuaalisuus. Ehdolla ovat Pionit-kirjan lisäksi Peter von Baghin Sininen laulu, Kaarina Davisin Rankka

Jouluvalojen syttyessä ruokalautasten kasvisosuus alkaa painottua selkeästi juureksiin. Tuttuun tapaan jo pikkujouluna maistellaan rosollia sekä porkkana- ja lanttulaatikoita. Perinneherkkujen lisäksi juureksista voi nauttia monin modernein tavoin. Tutustu juuresten koko kirjoon, ja kokeile oikopolkuina erilaisia juuresjalosteita ja työtä helpottavia, esikäsiteltyjä juureksia. Juurekset ovat kivunneet ruoan ammattilaisten ja ruokaharrastajien suosikeiksi. Juuressosekeitot, paahdetut juurekset ja juurespyreet ovat saaneet

Kuluttajat toivovat lisää maistatuksia kauppojen hedelmä- ja vihannesosastoille. Vihannestukku Veikko Laineen teettämässä tutkimuksessa 73 prosenttia tutkimukseen osallistuneista katsoo, etteivät he saa paljoakaan palvelua hedelmä- ja vihannesosastolla. Kolme viidestä tosin katsoo, etteivät he kaipaakaan palvelua. Maistatuksista sitä vastoin oltaisiin kiinnostuneita. Veikko Laineen myyntipäällikkö Stefan Näsmanin mukaan kuluttajat kaipaavat tietoja varsinkin oudoista hedelmistä, niiden käyttömahdollisuuksista ja kypsyysasteista.

Presidentti TARJA HALOSEN mukaan suomalaisten kannattaa harrastaa sesonkisyömistä ja käyttää kaudelle tyypillisiä tuotteita. – Elintarvikkeiden kulutus aiheuttaa noin kolmanneksen kotitalouksien ympäristövaikutuksista. Eli se on samaa suuruusluokkaa kuin liikkumisen ja autoilun ympäristövaikutukset. Modernin elämäntavan myötä ruuan kuljetukset, pakkaaminen ja pakastaminen ovat lisääntyneet. Kehitys on helpottanut jokaisen arkista ruuanlaittoa, josta ympäristö kuitenkin joutuu maksamaan, Halonen sanoo. Halosen