Jo reilut sata vuotta sitten tasetti oli jouluntuoja. Sen sipuleita hyödettiin kukkaan tulppaanien ja joulukaktusten seuraksi. Pienet, tähtimäiset kukat levittävät ympärilleen huumaavaa tuoksua.
Tasetti eli sarjanarsissi sopii myös nykyajan jouluun ja uudenvuoden juhlintaan. Sitä on mukava kasvattaa pimeiden talvikuukausien piristykseksi, sillä pienistä sipuleista puhkeavaa vihreää kasvua on ilahduttavaa seurata. Kasvun kruunaavat varsien latvoihin avautuvat viehkot, lumivalkoiset kukat. Ne tuovat lisää valoa päiviin.
Tasettien hyötäminen onnistuu helposti. Ei tarvitse hankkia edes multaa, sillä sipulit juurtuvat vaikka koristekivien joukkoon. Salaojittavat pikkukivet ovat jopa multaa huolettomampi vaihtoehto silloin, kun käytetään pohjareiätöntä ruukkua. Astian pohjalle vain ripotellaan kivikerros ja sipulit asetellaan kivien päälle vieretysten. Kiviä lisätään, kunnes sipuleiden ylin kolmannes on enää näkyvissä. Lopuksi astian pohjalle lirutetaan vettä niin, että veden pinta jää aavistuksen verran sipulien alapuolelle.
Sipulit jätetään valoisaan paikkaan juurtumaan. Jos on tarjolla hieman huoneenlämpöä viileämpi paikka, kuten ikkunalauta, astia siirretään sinne. Näin versot kasvavat tanakoiksi. Viileys ei kuitenkaan ole tasetille samaan tapaan välttämätöntä kuin monelle muulle sipulikasville. Tasetti lähtee kasvuun ja kukkii lämpimässäkin.
Istutusta hoidetaan kastellen. Sipuleita ei pidä päästää kuivahtamaan, sillä silloin kukat eivät kehity. Kun istuttamisesta on kulunut neljästä kuuteen viikkoa, tasetti alkaa avata nuppujaan. Viehättävä, tuoksuva kukinta kestää kauemmin, kun astia nostetaan yöksi viileään.
Oma puutarhani sijaitsee Savossa. Omenapuut tuottavat jo hyvin satoa, marjasinikuusamat ja marjatuomipihlajat niukemmin. Kasvattelen lisäksi mielelläni yrttejä ja toisinaan hurahdan kylvämään trooppisten kesäköynnösten siemeniä niin, että joka purkista versoo. Rakkainta on kuitenkin vaalia ja ihastella järvinäkymää. Vierailen mielelläni muiden puutarhoissa, lumoudun kauniista näkymistä ja ihmettelen ihmisten kekseliäisyyttä. Myös tarinat intohimon taustalla kiinnostavat minua.
Oma PIHA on ihan tavallisen kotipuutarhurin paras kaveri. Aitoa ja inhimillistä Oma PIHAa tekevät näkemykselliset viherpeukalot rennolla otteella.
Lehden sivuilta löydät niin kotimaisia pihatarinoita, uusia unelmia kuin käytännönläheisiä ohjeitakin.
Yrttien taimia voi ostaa torilta tai kaupan vihannestiskiltä, mutta miksi jättää käyttämättä tämäkin tilaisuus puuhailla siementen ja mullan kanssa. Itsekasvattaminen on lisäksi ainoa konsti saada harvinaisempia yrttejä tuoreina keittiöön.
Päivänkakkaraniitty on upean valoinen näky. Kasvissa on luonnonkukan charmia, ja monelle se onkin yksi kesän rakkaimmista kukkamerkeistä. Päivänkakkara (Leucanthemum vulgare) on niittyinen ”kansalliskukkamme”, sillä se ilahduttaa koko Suomessa. Se on valittu Keski-Suomen maakuntakukaksi. Kakkarakasvustoja kannattaa vaalia, jos sellaisia lähitienoolla tietää, tai sitten kylvää uusia. Kasvi leviää siemenistä hyvin. Kasvupaikaksi sopii laihahko ja kuivahko maa auringossa.
Matalalta paistava ilta-aurinko valaisee vielä pensaissa pysyttelevät ja myös maahan varisseet ruskalehdet uusilla sävyillä. Tässä pari poimintaa kasveista, jotka värittävät paraikaa maisemaa yllättävän heleillä väreillä.
Lumitöiden lomassa voi pihapiiriin jäädyttää raidallisia lyhtyjä talvi-iltojen iloksi. Viirut syntyvät pajujen tai muiden nuorien vesojen avulla. Tyynessä säässä lyhdyt voi varustaa kynttilöin, tuulisempana iltana led-valoin tai led-kynttilöin.
Risteyttämällä saa elegantti japaninkurjenmiekkakin uusia sävyjä ja runsautta. Japanilaista kasviharrastajaa kiehtovat siemenkasvatuksessa yllätyksellisyys ja uuden luominen.
Milloin tänä keväänä kannattaa kylvää, istuttaa ja kitkeä puutarhassa? Haastattelussa kuun mukaan ajoittamisen perinnettä tallettanut Anne Pöyhönen.
Komeilta ja sopivan kesyttömiltä näyttävät amerikanpionit täydentävät alkukesän kukkaloistoa puutarhassa. Kukinnan jälkeen ne toimittavat vihreän pensaan virkaa. Syksyllä avautuvat suuret siemenkodat.
Kaikkein ihanimpia kevään kukista ovat maalis–huhtikuussa kukkivat pienet sipulikukat. Ne ovat kerrassaan jalokiviä puutarhassa. Kukkien värit loistavat tummaa maata vasten ja saavat sydämen tykyttämään. Koska aina tuntuu, että pihassa ei ole aikaisia kevätkukkia tarpeeksi, muista tänä vuonna kirjata ylös sopivat kasvupaikat ja istuta syksyllä lisää sipuleita ja mukuloita.
Karhunlaukka on Keski-Euroopan suosituimpia keväisiä villiyrttejä. Sen hienonmakuisia lehtiä poimitaan nykyisin Suomessakin yhä useammassa kotipuutarhassa.
Mehikasveista ja maksaruohoista saa hauskoja asetelmia. Rikkoutuneet ruukutkin pääsevät näin uuteen käyttöön.
