Auringonpaistetta on ollut joulukuun puolivälistä tammikuun 2. päivään keskimäärin 54 minuuttia, täällä länsirannikolla ehkä hieman enemmän. Päivisin on sumuista, harmaata ja hämärää eikä päivän pitenemistä ainakaan vielä huomaa. Pimeyteen väsynyt mieli huutaa jo valoa ja värejä. Leikkotulppaaneja on alkuvuodesta hyvin saatavilla, niitä tulee ostettua aina uusi nippu, kun edelliset ovat lakastuneet vaasiin.
Kevään kaipuussani kotiutin myös huone-esikon (Primula obconica). Katsotaan, kuinka se viihtyy meillä.
Yksi pelargoni on virittäytynyt kukkaan. Tämä lajike on ’Calliope’. Muut ikkunalaudoilla talvehtivat pelargonit näyttävät pitkälti tuolta kuin etualan pieni ’Lotusland’. Muutamat olen jo joutunut kippaamaan kompostin puolelle.
TOIVOTAAN AURINKOISTEN PÄIVIEN PIAN LISÄÄNTYVÄN, NIITÄ KAIPAAVAT NIIN NÄMÄ PELARGONIRUKAT KUIN PUUTARHURIKIN!
Oma PIHA on ihan tavallisen kotipuutarhurin paras kaveri. Aitoa ja inhimillistä Oma PIHAa tekevät näkemykselliset viherpeukalot rennolla otteella.
Lehden sivuilta löydät niin kotimaisia pihatarinoita, uusia unelmia kuin käytännönläheisiä ohjeitakin.
Esikot kuuluvat puutarhan kevääseen siinä kuin sipulikukatkin. Esikot sopivat pihassa kaikkialle: lehtipuiden alle pensasryhmien reunamille niitylle ruusutarhaan perennapenkkiin kivikkotarhaan sekä terassin tai kuistin ruukkuihin.
Kesän kukkaloistoa odotellessa koti koristellaan leikkokukilla. Suosituimpia lienevät tähän aikaan vuodesta tulppaanit, jotka ihastuttavat maljakossa. Ja kun kevät vihdoin koittaa toivon mukaan myös kukkapenkissä. Eihän niihin kyllästy, ei sitten millään. Alankomaat tunnetaan tulppaanimaana, mutta tuontitavaraa ne sielläkin ovat. Alunperin tulppaani on kotoisin alueelta, joka ulottuu Välimereltä aina Syyriaan ja Mongoliaan asti. Eurooppaan ne päätyivät 1600-luvun
Tässä aurinkoinen kattaus lämpimän sävyisiä sipulikukkia, sekä tulppaaneja että narsisseja. Pääsiäinen ei ole enää kaukana, ja varsinkin valoisankeltaiset narsissit vievät jo ajatukset kevättä eteenpäin.
Puistolemmikit (Myosotis sylvatica) ja luhtalemmikit (M. scorpioides) ovat vallanneet puutarhan puolivarjoisatkin kohdat upealla taivaansinisellä loistollaan. Joku pitää puistolemmikkiä rikkakasvina koska se on vakiintunut vieraslaji, ja toinen puolestaan rakastaa sitä osana puutarhaa. Itse kuulun jäkimmäiseen ryhmään. Lemmikki on myös mitä mahtavin pörriäiskasvi. Mitättömän pienikokoinen ja runsaasti siementävä peltolemmikki (M. arvensis) on sen sijaan ollut kasvimaani suuri
Risteyttämällä saa elegantti japaninkurjenmiekkakin uusia sävyjä ja runsautta. Japanilaista kasviharrastajaa kiehtovat siemenkasvatuksessa yllätyksellisyys ja uuden luominen.
Milloin tänä keväänä kannattaa kylvää, istuttaa ja kitkeä puutarhassa? Haastattelussa kuun mukaan ajoittamisen perinnettä tallettanut Anne Pöyhönen.
Komeilta ja sopivan kesyttömiltä näyttävät amerikanpionit täydentävät alkukesän kukkaloistoa puutarhassa. Kukinnan jälkeen ne toimittavat vihreän pensaan virkaa. Syksyllä avautuvat suuret siemenkodat.
Kaikkein ihanimpia kevään kukista ovat maalis–huhtikuussa kukkivat pienet sipulikukat. Ne ovat kerrassaan jalokiviä puutarhassa. Kukkien värit loistavat tummaa maata vasten ja saavat sydämen tykyttämään. Koska aina tuntuu, että pihassa ei ole aikaisia kevätkukkia tarpeeksi, muista tänä vuonna kirjata ylös sopivat kasvupaikat ja istuta syksyllä lisää sipuleita ja mukuloita.
Karhunlaukka on Keski-Euroopan suosituimpia keväisiä villiyrttejä. Sen hienonmakuisia lehtiä poimitaan nykyisin Suomessakin yhä useammassa kotipuutarhassa.
Mehikasveista ja maksaruohoista saa hauskoja asetelmia. Rikkoutuneet ruukutkin pääsevät näin uuteen käyttöön.
