Tänään pääsin hieman erilaisiin keväisiin sadonkorjuuhommiin. Syksyllä kukkasipulien alennusmyynnin aikaan tunsin pakottavaa tarvetta haalia kotiin vielä muutaman pussin kun halvalla sain – ja vielä pari lisää (niin tuppaa loka-marraskuussa usein käymään). Kukkapenkeissä ei kuitenkaan ollut tilaa, joten upotin hiekansekaiseen multaan istutetut sipulit muoviruukkuineen päivineen kompostikasaan ja peittelin syksyn lehdillä.
Nyt pääsin nostamaan ne ja siirtämään kasvihuoneen lämpöön. Mitä ihania aarteita sieltä löytyikään! Kaikissa ruukuissa pilkotti tanakoita alkuja täynnä elinvoimaa, etenkin hyasintit näyttivät varsin pulleilta ja kukkanuput ovat jo näkyvissä. Pian onkin pihan koristukseksi käytössä ruukkukaupalla tuoreita kukkivia hyasintteja ja tulppaaneja, suurempiin koristeruukkuihin sommiteltaviksi. Niissä ne saavat ilahduttaa ennen kuin varsinainen arkojen pelargonien sesonki alkaa. Ikkunalaudat ovatkin kotona jo täynnä juurtuneita pelargonien pistokkaita. Kevään sipulikukat sen sijaan kestävät hyvin vaihtelevia sääoloja ja mahdollisen viileän jakson koittaessa kukinta kestää todella pitkään.
Luonto ja kasvit ovat olleet lähellä sydäntäni koko elämän ajan. 1920-luvulla rakennetun puutalovanhuksen mukana tuli lähes puolen hehtaarin villi metsäinen tontti (vyöhykkeellä III-IV), joka käynnisti puutarhainnostuksen vuonna 2002. Aistien tarhassa -kolumneissa saan ilokseni jakaa sanoin ja kuvin puutarhaelämän ihanimpia aistielämyksiä. Lisäksi kirjoitan etenkin hyötypuutarha-aiheisia artikkeleita. Alati laajenevan lavatarhan myötä perennapuutarha on saanut rinnalle omavaraisempaan elämään tähtäävän potagerin ja hedelmäpuita. Luontoyhteys rikastuttaa elämää, ja jokainen omalla pihalla vietetty hetki lataa ihmisen täyteen uutta energiaa!
Uusi piha- ja puutarhavuosi kutsuu odotuksineen ja suunnitelmineen!
Pihakalenterin seurassa kunkin viikon, kuukauden ja vuodenajan asiantuntevat vinkit, olennaiset ohjeet ja ihanat kasvi-ideat kulkevat mukana.
224-sivuisessakalenterissa on runsaasti tilaa omille muistiinpanoille.
Puihin ja pensaisiin jäävät marjat erottuvat syyspuutarhassa lehtien varistua. Väripilkkuja talveen valmistautuvassa pihapiirissä löytyy muun muassa ruusujen, koristeomenien, aronioiden ja happomarjojen oksilta.
Talvi keikkuen tulevi. Välillä pakastaa ja luntakin sataa, mutta enimmäkseen loka- ja marraskuu ovat varsin leutoja. Maa pysyy sulana tai sulaa aina uudelleen, ja puutarhassa pääsee askaroimaan kaikenlaista. Kunpa vain olisi enemmän valoa!
Kevät valmistellaan nyt! Syksyllä istutetuista kukkasipuleista saadaan väri-iloa maaliskuulta keskikesään. Sipulien maahan upottaminen sopii myös kärsimättömälle, sillä syyssahramit ja syysmyrkkyliljat kukkivat pian istuttamisen jälkeen.
Jonkinlaista kesän yhteenvetoa tekee mieli tehdä, kun syksyä alkaa olla ilmassa. Monen kohdalla puntaroidaan kasvimaan satoa, mitä kannattaa ensi vuonna taas kylvää ja mitä ei. Mitä tekisi mieli kokeilla? Itse kun olen ruusuihmisiä, katson kesää niiden kannalta. Ruusuissa on se hyvä puoli, että niitä eivät hetkauta kuivuusjaksot, ei edes heti kesän aluksi tullut kuuma ja
