Pälvi on näin keväisin päivän sana. Milloin ensimmäiset lumettoman maan kohdat näkyvät ja missä? Muodostuuko pälviä vuosittain ensimmäiseksi tietyille paikoille?
Varhaisia pälviä näkyy usein puiden alla, missä esimerkiksi kuusen leveä oksisto on suojannut maata suurimmalta lumikertymältä.
Pälvi on äidinkielemme talviluontoa kuvaavaa kaunista erikoissanastoa. Liitymme näiden sanojen monipuolisuuden perusteella muihin lumen äärellä eläviin kansoihin, kuten inuiitteihin ja skotteihin.
Pälvitilanne on erilainen pitkässä maassa: etelärannikolla sula maa on jo laajalti vallitsevana näkynä. Talven ja kevään mittaan pälvivaihe voi koittaa monta kertaa suojasäiden ja lumisateiden vaihdellessa.
Kirjoitan tekstejä kasvien maailmasta, puutarhastani Hangon saaristossa ja vuodenaikojen inspiroimia juttuja koti- ja ulkomailta. Pidän paljon muun muassa niityistä, hyötykasveista, kasveihin liittyvästä perinnetiedosta, kukkapuista ja syysväreistä.
Oma PIHA on lehti sinulle, joka nautit pihasta, puutarhasta tai parvekkeesta.
Löydät lehden sivuilta sekä harvinaisuuksia että perinteisiä pihakasveja – vinkkejä uuden tontin omistajalle ja konkaripuutarhurille.
I den frodiga försommargrönskan döljer sig många dofter och aromer. Endel av dem kan vi ta tillvara och använda i matlagningen. Just nu är det dags att plocka granskott till granskottssirapen, libbsticka till köttsoppan och många andra kryddor till vinterns örtsalt. De små ljusgröna granskotten är syrliga och kan ätas färska rakt från trädet. De
Ikkunalaudoilla talvea viettävät pelargonit ovat intoutuneet jälleen kukkimaan. ’Raspberry Ripplen’ terälehdet ovat normaalisti tummemman vaaleanpunaiset ja niissä on pinkkejä ”roiskeita”. Tämä yksilö on vähällä valolla ja pelkällä vedellä kasvattanut hennon puuteriset kukat. Suloiset ovat nämäkin ja tuovat väriä marraskuun harmauteen.
Oranssikeltanon (Pilosella aurantiaca) kukissa on upea, meikäläisessä luonnossa harvemmin nähty syvänoranssi sävy. Vähäravinteisilla niittypaikoilla viihtyvä kasvi leviää itsekseen pihalla, sekä rönsyillä että voikukkamaisilla haituvasiemenillä, jotka lentelevät tuulen mukana. Tuloksena on auringossa hehkuva keltanomatto.
Sienille koittivat hyvät kasvuajat loppukesän ja alkusyksyn sateiden myötä. Ainakin eteläisessä Suomessa pihojen ja puutarhojenkin yllätyskoristeita on noussut esiin monimuotoinen joukkio. Sienet ovat keskeisiä eliöitä luonnon toiminnassa muun muassa lahottajina ja ravinteiden kierron toteuttajina. Juurisienet avustavat puuta ravinteilla ja puut taas niitä hiilihydraateilla. Niitä löytyy esimerkiksi rouskuista ja haperoista. Jotkut sienilajit, kuten männyn- ja koivunherkkutatit,
