Siirry sisältöön

Palmusunnuntaiksi pajunkissoja ja pensasaidan leikkaus

Jaa artikkeli

Huomisen palmusunnuntain kunniaksi tai merkiksi laitoimme rivitalomme pihalle muutamiin astioihin pajunkissoja, joita näillä kylmillä leveysasteilla käytetään palmunlehvien sijasta. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran mukaan palmunlehvät eli pyhät oksat ovat kuuluneet katolisiin pääsiäiskulkueisiin jo 500-luvulta alkaen. Karjalassa, Savossa ja itäisillä lähialueilla ovat sekä ortodoksit että luterilaiset nousseet varhain herättämään vielä nukkuvia perheenjäseniä, sukulaisia ja naapureita lyömällä heitä koristelluin pajunoksin ja lausumalla tilanteeseen kuuluvaa sanakaavaa. Tätä on nimitetty virpomiseksi. Se on käynyt siunauksesta, tuonut terveyttä ja karkottanut pahaa.
Virpomiseen on liittynyt aikojen kuluessa runsaasti muuntelua. Virpomalukujen tyyli on vaihdellut tilanteesta riippuen hartaudesta ilkeilyyn. Karjalan siirtoväen ansiosta virpomistapa tuli tietoon kaikkialla Suomessa. Viime vuosikymmeninä itäinen virpominen alkoi taajamissa sekoittua läntiseen pääsiäislauantain lastenperinteeseen: pikkunoitina kiertelyyn. Kun varhaisempina aikoina virpoja herätti nukkuvan, hän palasi vasta viikon kuluttua hakemaan palkkansa. Taitaisi tulla pikkunoidilla itku, jos palkkaa pitäisi odottaa niin kauan. Joten – muistakaahan varata ovikellon kilahdusta tai koputusta silmällä pitäen makeisia, kolikoita tai muuta palkkaa annettavaksi pikkunoitien koreihin.
Leikkasimme kuluneella viikolla rivitalomme päädyssä olevan pysäköintipaikan ja yleisen tien välissä olevan pensasaidan, mikä on siitä erikoinen, ettei paikalle ole istutettu ainuttakaan pensastainta. Joku talon asukkaista oli alkanut aikoinaan leikata tiheää pensaikkoa, josta on sittemmin muodostunut mainiona pöly- ja näkösuojana toimiva aita. Tosin se leikattiin pari vuotta sitten kahdesta metristä puolimetriseksi tuuheutumisen vauhdittamiseksi. Muutaman vuoden kuluttua se lienee taas leikattunakin miehen (tai naisen) mittainen.

, , ,

Eero asui nuorena pohjoisessa Perämeren rannalla, missä suhde luontoon kehittyi vahvaksi. Sitten metsästysaseet vaihtuivat kameroihin. Myöhemmin omakotitalon pihan hoito Hankoniemellä herätti palavan innostuksen puutarha-asioihin. Eero tallensi kamerallaan ja maalaamalla pihapiirin ja luonnon näkymiä elämänsä loppuun saakka (2017). 

Mainos – sisältö jatkuu alla

Pihakalenteri 2025

Uusi piha- ja puutarhavuosi kutsuu odotuksineen ja suunnitelmineen!

Pihakalenterin seurassa kunkin viikon, kuukauden ja vuodenajan asiantuntevat vinkit, olennaiset ohjeet ja ihanat kasvi-ideat kulkevat mukana.

224-sivuisessakalenterissa on runsaasti tilaa omille muistiinpanoille.

Tilaa nyt
Mainos päättyy

Kommentoi artikkelia

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue myös

  • Pajunkissoja ja tetenarsisseja

    Suomalaisessa kristillisessä perinteessä pajunkissat liitetään pääsiäisen palmusunnuntaihin. Kun pääsiäinen on tänä vuonna vasta huhtikuun puolivälissä, emme malttaneet jäädä odottelemaan sen saapumista löytäessämme sattumalta oikein ”herkullisen” pulleita kissoja tulvivan ojan varrelta. Oksien pienimuotoisella keräämisellä koristeeksi maljakkoihin tai kukkalaatikkoihin ei ole merkitysta pajujen menestymisen kannalta. Siispä hyvällä omallatunnolla pajunoksia noutamaan! Vaikka pajut kukkivat eteläisimmässä Suomessa yleensä jo

  • Pääsiäisen pajunkissat

    Pajunkissat ovat korvaamattomia pääsiäiskoristeina ja palmusunnuntaina lasten virpomiskimpuissa, joihin yleisimmin kerätään jo talvella kissa-asteelle ehtineitä kiiltopajun voimakkaasti kiiltäviä, punaruskeita oksia, jotka jo sellaisenaankin ovat varsin koristeellisia. Eilen tikkutiistaina (siis päivänä, jona perinteen mukaan entisaikaan vuoltiin sytyketikkuja pääsiäistulille) etsin pajunkissoja merenrannan pensaikosta, mutta kovin oli vähän kissoja pajujen oksilla. Vain siinä rannalla olevassa pajupensaassa, joka sijaitsi

  • Nuori yrittäjä auttaa puutarhatöissä

    Suomalaisissa pihoissa ja puutarhoissa on paljon tekemätöntä työtä, kun omistajilta vähenevät voimat tai ruuhkavuosien kiireet vievät ajan. Tämä tarjoaisi nuorille työmahdollisuuksia vaikkapa yrittäjänä. Antti Siponen otti tilaisuudesta kiinni ja perusti oman 4H-harrasteyrityksen kotikylälleen. Tämä artikkeli on julkaistu Oma PIHA -lehden numerossa 2/2018. Savon sydämessä, Lapinlahden Alapitkän kylässä, asuva lukiolaispoika Antti Siponen löysi alun yrittäjyydelle, kun

  • Köyhemmänkin kasvupaikan ruusu

      Ruusuangervoryhmä on pysähdyttävän komea näky täyteläisen vadelmasorbetin värisine kukkineen. Rinnakkaiset nuput ja avautuneet kukat luovat kasvustoon muotojen ja sävyjen vaihtelua.   Angervopensas (Spiraea japonica ’Froebelii’) antaa ruusunpunakukkia vaatimattomammallakin paikalla. Sen väritys on vahva näin kukinta-aikaan, mutta myös syksyllä ruskan värjätessä lehdet oranssinpunertaviksi. Valtteihin lukeutuvat lisäksi nämä ominaisuudet: kasvi talvehtii aika pitkälle pohjoiseen, pysyy noin

Kaikki jutut