Lyhyt sesonkin kotimaisen omenan pullonkaula

Kotimaisen omenan sesonki on lyhyt ja määrät pieniä, mikä vaikeuttaa omenan kauppaa. Markkinointi on kehittymätöntä, hinnat korkeat, ja kaiken lisäksi omenan laatu merkitsee kaupalle ja kuluttajalle eri asioita.

Työtehoseura kertoi torstaina Helsingissä tuloksia tutkimushankkeesta, jossa on paneuduttu kotimaisen omenan kauppaan niin viljelijän, kaupan, suurkeittiöiden kuin kuluttajankin näkökulmasta haastattelujen ja kyselyjen avulla vuosina 2003-2004. Hankkeen päärahoittaja oli Marjatta ja Eino Kollin säätiö.

Tutkija SIRKKA MALKIN mukaan omenakauppaa vaikeuttaa eniten lyhyt sesonki elokuusta joulukuuhun ja pienimuotoinen tuotanto. – Kauppa on melko selkiytymätöntä. Viljelijät myyvät itse omenansa, ja ne kulkevat monien välikäsien kautta, jolloin laatu kärsii. Kauppiaat haluaivat ostaa omenat isoissa erissä.

Kauppaketju saattaa edellyttää, että kaupat ostavat omenat omilta tukuiltaan. Yksittäisen viljelijän voi olla vaikea saada omeniaan kauppaan. – Yhteistyön avulla viljelijät saisivat kokoon suurempia eriä. Esimerkiksi Ahvenanmaalla toimiva viljelijöiden yhteisyritys myy omenat suoraan tukuille. Vastaavanlaisia tarvitaan manner-Suomeen, kun omenanviljely koko ajan laajenee.

Lajikkeita on liikaa eikä niitä tunneta

Ammattimaisessa viljelyssä on parikymmentä omenalajiketta ja monet niistä uusia. Kauppa ei tunne lajikeominaisuuksia, saati sitten kuluttaja. Niinpä monen omenakeon vieressä seisoo kyltti "kotimaista omenaa".

– Se on vastoin EU-määräyksiä. Kauppa toivookin tietopankkia omenien kokonaistuotannosta, lajikemääristä ja niiden ajoittumisesta satokauteen, Malkki sanoo ja esittää, että kaupoissa voisi olla omenaerän vieressä kyltti, missä kerrottaisiin lajikkeesta ja mihin käyttöön se sopii samaan tapaan kuin perunoilla jo on.

Kotimaisen omenan markkinointikampanjoita on harvoin. Kauppiaat toivovat, että viljelijät kävisivät esittelemässä omeniaan ja kuluttajille olisi jaossa maistiaisia ja reseptejä. Ongelmana on, että sesonkiaikaan omenien korjuu ja lajittelu työllistävät viljelijät täysin.

Kauppa pitää isosta, kuluttaja maukkaasta omenasta

Kauppiaan mielestä hyvä omena on kookas, mieluiten punainen ja kolhuton. Koska moni ostaa omenia kappaleittain, isot omenat kilistävät kassaan enemmän euroja kuin pienet.

Kuluttaja ei Työtehoseuran tutkimuksen mukaan katso niinkään kokoa, vaan maku ratkaisee. Kuluttajat arvostavat kotimaisissa omenissa ennen kaikkea puhtautta, minkä vuoksi omenoita voi syödä kuorineen.

– Mutta kotimaiset omenat ovat kuluttajan mielestä kalliita. Suurimmalle osalle on yhdentekevää, onko omena kotimainen vai ulkomainen, sanoo kuluttajien asenteita tutkinut MERJA MÄKINEN.

Mäkisen mukaan markkinoinnissa pitäisi korostaa kotimaisuuden sijasta omenan terveysvaikutuksia, sillä kuluttaja pitää niitä tärkeinä.

Kakkosluokkaa voisi käyttää säilöntään

Kuluttajat haluaisivat, että kotimainen omena olisi tarjouksessa ja että tarjolla olisi myös kakkosluokan omenaa ykköstä reilusti halvemmalla. Kakkosluokka sopisi hyvin säilöntään ja leivontaan.

Malkki kannattaa kakkosluokan tarjoamista kaupassa, sillä silloin kaupalla ei olisi kiusausta pistää kolhiintuneita omenia ykkösluokkaan niin kuin nykyisin saattaa tapahtua, kun vaihtoehtona on komposti. (Finfood)

Mainos – sisältö jatkuu alla

Pihakalenteri 2025

Uusi piha- ja puutarhavuosi kutsuu odotuksineen ja suunnitelmineen!

Pihakalenterin seurassa kunkin viikon, kuukauden ja vuodenajan asiantuntevat vinkit, olennaiset ohjeet ja ihanat kasvi-ideat kulkevat mukana.

224-sivuisessakalenterissa on runsaasti tilaa omille muistiinpanoille.

Tilaa nyt

Mainos päättyy