Tammi-helmikuussa ostan varmasti enemmän leikkoja ja kausikukkia kuin muina kuukausina yhteensä.
Lähdin etsimään helmililjoja, mutta niitä ei ollut. Sen sijaan ostin esikoita. Yritän saada nämä janoiset kaverit selviämään kevääseen asti, jotta voin sitten istuttaa ne ulos.
Tulppaaneita ei vaan voi vastustaa – eikä neilikoita. Ne ilahduttavat kestävällä kukinnallaan parikin viikkoa. Leikkokukkien kanssa on hyvä muistaa pari näppärää nyrkkisääntöä:
-sipulikukille tehdään suorat imupinnat ja kuivina myytävät kukat (usein tulppaanit myydään näin) on hyvä pitää paketissaan tunninkin ajan ja antaa niiden rauhassa imeä itseensä nestejännitys uusien imupintojen kautta
– muille leikkokukille tehdään viistot imupinnat
-sipulikukat pitävät kylmästä matalasta vedestä
-muille leikoille kädenlämpöinen vesi noin puoleen väliin maljakkoa
-ruusut pitävät vieläkin lämpimämmästä vedestä
-mitä puutuneempi varsi sitä kuumempaa vettä
-poista lehdet vesirajan alapuolelta
Uusi piha- ja puutarhavuosi kutsuu odotuksineen ja suunnitelmineen!
Pihakalenterin seurassa kunkin viikon, kuukauden ja vuodenajan asiantuntevat vinkit, olennaiset ohjeet ja ihanat kasvi-ideat kulkevat mukana.
224-sivuisessakalenterissa on runsaasti tilaa omille muistiinpanoille.
Omalla pihallani perinteinen juhannusruusu ehtii aina kukkia ennen juhannusta. Niin nytkin, vaikka on ollut kovin viileää. Sateet ovat tällä kertaa ruskettaneet kukkia, vaikka nuppujakin vielä on. Ruusu on silti varsin kaunis, vaikka kukissa olisikin ruskeaa. Miten voikin olla pensas näin täynnä kukkia joka vuosi! Tänä vuonna puutarhassani on viimein kauan odotettu ruusu, papulanruusu. Tämän ensimmäinen
Kevät valmistellaan nyt! Syksyllä istutetuista kukkasipuleista saadaan väri-iloa maaliskuulta keskikesään. Sipulien maahan upottaminen sopii myös kärsimättömälle, sillä syyssahramit ja syysmyrkkyliljat kukkivat pian istuttamisen jälkeen.
Luin vastikään jostakin, että lasitettujen parvekkeiden ja terassien suosio kasvaa vain eikä loppua näy. Se ei ole mikään ihme, voin todeta 12 vuoden kokemuksella. Vaikka kaupunkiasunto on minulle vain kakkoskoti, onnistuu viihtyisyyttä lisäävien kasvien hengissä pitäminen pienin toimenpitein. Suurin syy suosiolle on kuulemma se, että lasitetun parvekkeen voi kalustaa kuin huoneeksi. Sehän on niin totta!
Tyhjien tonttien muuttaminen auringonkukkapelloiksi on kerrassaan mainio idea. Kenellepä ei nousisi hymy huulille kirkkaankeltaisten, aurinkoa kohti kurkottavien kukkasten edessä? Kun kukkia saa kaiken lisäksi poimia omaa käyttöä varten, ovat asukkaat vieläkin tyytyväisempiä. Sunnuntaiaamuna tälle pellolle oli löytänyt useampikin kukkien kerääjä. Enimmäkseen naisia, mutta oli joukossa miehiäkin. Oli hauska näky, kun vanhat herrat ajelivat polkupyörällä kotia
