Köynnöshortensiat värittävät paraikaa maisemaa uusien lehtiensä limenvihreällä ja avautuvien kukintojen vaaleudella. Kukinnot näyttävät tässä vaiheessa pitsiverkolta vasten runsasta lehdistöä.
Köynnöshortensia on komea kasvi, se venyy ravinteikkaassa maassa aina 10 metrin korkeuteen. Hortensioiden tapaan tämä köynnöskasvi kaipaa hapanta maata. Syksyllä lehdistö muuttuu keltasävyiseksi. Yksittäiset, kauniisti ruskettuvat kukat jäävät koristamaan kasvia talveen saakka.
Kirjoitan monipuolisesti kasvimaailmasta. Vuodenaikojen inspiroimat aiheet ovat peräisin niin puutarhastani saaristossa kuin vaikkapa kotimaan kasvikohteista sekä ulkomaisista puutarhatapahtumista. Biologitaustaisena freelancer-toimittajana on kiinnostavaa käsitellä esimerkiksi sitä, millaisilla tavoilla puutarhanhoitokin voi ylläpitää luontoyhteyttämme. Pidän paljon muun muassa niityistä, hyötykasveista, kasveihin liittyvästä perinnetiedosta, kukkapuista ja syysväreistä.
Oma PIHA on lehti sinulle, joka nautit pihasta, puutarhasta tai parvekkeesta.
Löydät lehden sivuilta sekä harvinaisuuksia että perinteisiä pihakasveja – vinkkejä uuden tontin omistajalle ja konkaripuutarhurille.
En muista kokeneeni aikaisemmin hetkeä omalla pihalla jolloin olisin voinut sanoa että tammikuussa heti uuden vuoden jälkeen jotain on nupulla! Jouluruusun nuput ovat kasvaneet päivä päivältä pulleammiksi. Krookukset ovat myös kasvaneet kohisten ja maasta on noussut pinnalle muutama sipulikin. Köynnöshortensian silmut näyttivät tänä aamuna myös kovin elinvoimaisille. Lumetonta pakkassäätä on kuitenkin luvassa, joten on aika
Päivänkakkaraniitty on upean valoinen näky. Kasvissa on luonnonkukan charmia, ja monelle se onkin yksi kesän rakkaimmista kukkamerkeistä. Päivänkakkara (Leucanthemum vulgare) on niittyinen ”kansalliskukkamme”, sillä se ilahduttaa koko Suomessa. Se on valittu Keski-Suomen maakuntakukaksi. Kakkarakasvustoja kannattaa vaalia, jos sellaisia lähitienoolla tietää, tai sitten kylvää uusia. Kasvi leviää siemenistä hyvin. Kasvupaikaksi sopii laihahko ja kuivahko maa auringossa.
Kun pari viikkoa sitten olin käymässä Tammisaaren ulkoilupuistoon kuuluvassa Ramsholmenissa, havaitsin lintujen ruokintapaikalla käyttäytymiseltään ja kooltaan puukiipijää muistuttavan linnun, jota en heti tunnistanut. Eikä ihmekään, koska Siperiassa pesiviä pähkinänakkeleita vaeltaa muutaman kerran vuosikymmenessä idästä Suomeen. Tänä syksynä ko. linnuista on tehty havaintoja eri puolilla Suomea. Pähkinänakkelit ajaa liikkeelle talviravintona välttämättömien sembrasiementen kato. Linnut hakeutuvat syystalvella
Lumikellonnuput pilkistävät jo paikoin esiin maasta, ja kaupoissa kukkivat monet kevätkukat. Tässä muutama hehkeä kuvamuisto Tulppaanien lumo -näyttelystä vuodelta 2013. Molemmat narsissit ovat pitkään viljeltyjä historiallisia harvinaisuuksia.
WWF kampanjoi toista vuotta rakennetun ympäristön villiinnyttämisen ja elinympäristöverkoston luomisen puolesta. Katso alta villiinnyttämisen vinkkilistaa🌻
Nyt poimitaan kurtturuusun kiulukoita ja peitetään tatarkasvustoja. Vieraslajiasetus teettää torjuntatöitä monella kotipihalla.
Puutarha on helppohoitoisin, kun se täytetään kasveilla, jotka kasvavat rehevästi, peittävät maan ja tulevat samalla toimeen toistensa kanssa. Mitä tehdä, jos sattuu pitämään myös hennoista ja pienistä kasveista?
Kenties maailman yleisimmät rikkakasvit ovat yllättäen ravintokasveja. Juolavehnän juuria voi jopa jauhaa ja käyttää leipätaikinaan.
Kuningaslilja. On ihmeellistä, että luonnossa kasvaa näin upea kasvi. Villiä kuningasliljaa on löydettävissä vain yhdestä paikasta maailmassa, Kiinan Sichuanista Min-joen rotkomaisesta laaksosta.
Ripaus ranskalaista romantiikkaa tai häivähdys englantilaista puutarhakulttuuria – nuo mielleyhtymät nousevat nopeasti pintaan aromaattisesta laventelista puhuttaessa.
