Joulukukkakausi alkaa hyvissä ajoin. Voidaan puhua oikeastaan syystalven kukkasesongista.
Joulukukka-asetelmat voi ostaa valmiina, sommitella erikseen ostetuista taimista tai jopa kasvattaa niihin kukat itse. Viimejouluinen muratti, joka on viettänyt kesän ulkona, pääsee takaisin koristetehtävään. Samaten vanhat jouluamaryllikset eli jaloritarinkukat, jotka ovat niin ikään ulkoilleet kesän ajan, saattavat kasvattaa uudet kukkavarret syksyn mittaan tai juuri jouluksi.
Perinteisimmät joulukukat olivat niitä, jotka saatiin ennen vanhaan kukkimaan täällä pohjoisessakin keskellä talvea ilman lisävaloa ja runsasta lämpöä. Tällainen kasvi oli hyasintti, joka on nykyisinkin kaikkein suosituin joulukukka. Hyasintit voi ostaa kukkivana ruukussa tai kasvattaa preparoiduista eli esikäsitellyistä sipuleista itse. Tavalliset hyasintinsipulit eivät ehdi kukkaan jouluksi, vaan ne kukkivat varhain keväällä – mukavaa sekin.
Muita vanhoja joulun kukkia olivat kielo ja syreeni. Viimemainittu on jäänyt pois joulukukkien valikoimasta, sillä syreeninoksien hyötäminen kukkaan on työlästä.
Punakukkaiset joulutulppaanit tulivat suomalaisten joulupöytien koristeeksi reilut sata vuotta sitten, silloin sipulin kanssa. Matalia pikkutulppaaneja on edelleen myynnissä joulun alla.
Joulukaktus ja ritarinkukka ovat hyasintin ja tulppaanin lisäksi kestosuosikkeja jouluksi ja koko talveksi. Joulukaktus, joka voi kulkea perintökasvina sukupolvelta toiselle, kukkii runsaasti joka joulu. Runsaimman kukinnan saa, kun kaktus viettää kesän ulkona.
Onnellinen on se, jolla on vanhoja ritarinkukkien sipuleita. Ritarinkukat on mahdollista saada kukkimaan sopivasti jouluksi. Ne viettävät kesän ulkona ja pääsevät sisälle ennen syyspakkasia. Sipulit istutetaan uuteen multaan ja odotellaan kukkanuppujen ilmestymistä.
Kirkkaat ja värilliset hyasinttimaljakot ovat kauniita ilman kukkiakin. Maljakon leveään yläosaan laitetaan hyasintin sipuli kasvattamaan juuria maljakon alaosassa olevaan veteen. Hyasintin hyötäminen maljakossa on perinteinen tapa, joka on saanut uutta suosiota viime vuosina.
Maljakkoon voi asettaa hyasintin preparoidun sipulin ja seurata kasvua alusta lähtien. Jos aikaa on vähemmän tai preparoituja sipuleita ei löydy kaupoista, voi ruukkuhyasintista poistaa ja pestä mullan varovasti ja asettaa sipulin juurineen maljakkoon.
Kukinnan jälkeen hyasintin kukkavana ja lehdet saavat kuivua pikkuhiljaa. Sipuli säästetään ja istutetaan keväällä ulos kukkapenkkiin tai niitylle. Uutta kukintaa voi odotella seuraavana keväänä.
Hyasintin sipuli muuttuu trendikkääksi joulukoristeeksi vahaamalla. Myynnissä on valmiiksi vahattuja hyasintin ja ritarinkukan sipuleita. Vahauksen voi myös tehdä itse lepotilaiselle sipulille tai sitten kasvavan ruukkuhyasintin sipulille poistamalla siitä multa ja juuret.
Sulatetut kynttilänpätkät toimivat hyvin vahana. Sulata steariini lämmönkestävässä astiassa vesihauteessa. Sulatusastian tulee olla sopivan leveä ja syvä, jotta sipuli saadaan upotettua sinne kokonaan. Pitele sipulia grillipihdeillä ja kasta sulaan steariiniin. Steariini jähmettyy nopeasti, jolloin voit kastaa uudestaan. Näin jatketaan, kunnes vahakerros on riittävän paksu. Viimeistele vahaus erivärisellä steariinilla, kimalteella tai vaikka havunneulaisilla.
Intresset för trädgård och växter har följt mig genom livet. Jag kan fortfarande på samma sätt som ett barn fascineras av de små detaljerna i en blomma. I mitt jobb som landskapsplanerare är helheten och de små detaljerna lika viktiga. I min trädgård har jag både prydnads- och nyttoväxter. Många är gamla traditionella växter som har en historia att berätta. Andra är nyheter som jag testar för att se om de är användbara i mina planer och texter. Förutom trädgård som både är mitt yrke och min hobby seglar jag med familjen och tränar agility och rallylydnad med mina hundar.
Oma PIHA on ihan tavallisen kotipuutarhurin paras kaveri. Aitoa ja inhimillistä Oma PIHAa tekevät näkemykselliset viherpeukalot rennolla otteella.
Lehden sivuilta löydät niin kotimaisia pihatarinoita, uusia unelmia kuin käytännönläheisiä ohjeitakin.
Hyasintti on ehkä eniten myyty joulun kukka, ainakin se kilpailee tulppaanien kanssa joulupöydän kunniapaikasta. Amaryllis kasvattaa alati suosiotaan, joulutähden asema on vakaa. Ennen vanhaan oli tarjolla myös erikoisempia joulukukkia.
Rakastettu joulunajan kukka, jouluruusu (Helleborus), ei ole kertakäyttöinen, vaan kukoistaa oikeanlaisen talvetuksen jälkeen puutarhassa tulevina vuosina.
Joulu lähestyy kovaa vauhtia. Nyt onkin aika nautiskella sesongin kukista. Ritarinkukat (Hippeastrum) ovat varsinaisia juhlapöydän kuningattaria kaikissa muodoissaan ja väreissään. Ritarinkukat eivät ole pelkästään vain punaisia tai valkoisia, sillä näinkin ihana vihreä lajike Evergreen on melkeinpä modernin ja keväisen näköinen. Tätä kukkaa katsellessani mietiskelin että koskahan kukkakauppiaat keksivät hyödyntää vihreitä ritarinkukkia pääsiäissesongin aikaan? Luonnossa ritarinkukat
Kesällä on kesäkukkia, talvella on… ritarinkukkia! Komeisiin kukkiin syttyy kimaltava hehku heti, kun puunlatvoissa hiipivä talviaurinko suuntaa edes himmeän säteen kohti ikkunalautaa. Lasin takana häämöttävä lumi antaa arktisen taustan tropiikin väreille. Tästä alkaa talvinen tarina.
Risteyttämällä saa elegantti japaninkurjenmiekkakin uusia sävyjä ja runsautta. Japanilaista kasviharrastajaa kiehtovat siemenkasvatuksessa yllätyksellisyys ja uuden luominen.
Milloin tänä keväänä kannattaa kylvää, istuttaa ja kitkeä puutarhassa? Haastattelussa kuun mukaan ajoittamisen perinnettä tallettanut Anne Pöyhönen.
Komeilta ja sopivan kesyttömiltä näyttävät amerikanpionit täydentävät alkukesän kukkaloistoa puutarhassa. Kukinnan jälkeen ne toimittavat vihreän pensaan virkaa. Syksyllä avautuvat suuret siemenkodat.
Kaikkein ihanimpia kevään kukista ovat maalis–huhtikuussa kukkivat pienet sipulikukat. Ne ovat kerrassaan jalokiviä puutarhassa. Kukkien värit loistavat tummaa maata vasten ja saavat sydämen tykyttämään. Koska aina tuntuu, että pihassa ei ole aikaisia kevätkukkia tarpeeksi, muista tänä vuonna kirjata ylös sopivat kasvupaikat ja istuta syksyllä lisää sipuleita ja mukuloita.
Karhunlaukka on Keski-Euroopan suosituimpia keväisiä villiyrttejä. Sen hienonmakuisia lehtiä poimitaan nykyisin Suomessakin yhä useammassa kotipuutarhassa.
Mehikasveista ja maksaruohoista saa hauskoja asetelmia. Rikkoutuneet ruukutkin pääsevät näin uuteen käyttöön.
