Ensimmäinen oma pihamaa herättää hykerryttäviä ja malttamattomiakin tunteita. Mielessä saattaa olla monta ideaa odottamassa toteuttamista. Kuitenkin jos kasvintuntemus on vielä lapsenkengissä, kannattaa ennen taimihankintoja ja istutustöihin ryhtymistä tutustua kasvien maailmaan.
Aloittelijan on hyvä pitäytyä helppohoitoisissa perennoissa eli monivuotisissa kukissa ainakin niin kauan, kunnes tietoa ja kokemusta karttuu. Näin tehdessä säästytään lannistavilta vastoinkäymisiltä ja istutuksista päästään nauttimaan alusta alkaen. Ilahduttavaa on, että varsin suuri osa perennoista menestyy vaatimattomassakin kasvupaikassa ilman kummempaa vahtimista tai hoitoa.
Mutta onpa helpoillakin perennoilla tiettyjä tarpeita, joihin on hyvä perehtyä. Näin tehdessä mahdollistetaan taimien kehittyminen täyteen loistoon. Täytyy tietää kasvien kasvupaikkavaatimukset sekä huomioida oman pihan maaperä sekä valon ja varjon määrä. Saattaahan hyvinkin olla, että olet jo ihastunut kasviin, jolla ei kuitenkaan ole kasvuedellytyksiä puutarhassasi. Kasvivalinnoissa huomioidaan myös kukinta-ajankohdat ja katsotaan, että penkkiin tulee riittävä määrä eri aikaan kukkivia perennoja.
Yleisesti ottaen perennojen hoito on juurtumisvaiheen jälkeen vähäistä. Oikealle kasvupaikalle istutettuja perennoja ei tarvitse kastella kuin ehkä pitkinä hellekausina.
Tarhakurjenmiekat
Iris Germanica-Ryhmän lajikkeet
Tarhakurjenmiekat ovat suosittuja perennoja aurinkoisille ja kevyesti varjoisille paikoille. Kukinta on lyhyt, mutta vaikuttava. Kukat ovat lajikkeen mukaan valkoiset, siniset, keltaiset, violetit, ruusunpunaiset tai moniväriset. Sinertävät, pystyt, miekkamaiset lehdet koristavat perennapenkkiä syksyyn saakka. Paksu juurakko istutetaan maan pintaan vaakasuorasti niin, että juurakon selkäpuoli jää näkyviin. Paras kasvualusta on pinnalta kuohkea ja hiekkapitoinen ja syvemmältä savea sisältävä.
Lehtoakileija
Aquilegia vulgaris
Lehtoakileija tuo omanlaisensa tunnelman puutarhaan. Asetuttuaan se leviää siemenillä helposti ja sopii luonnonmukaiseen puutarhaan. Lehtoakileijat risteytyvät helposti ja kukkivat sinisin, valkoisin, violetein tai vaaleanpunaisin kukin.
Tummakurjenpolvi
Geranium phaeum
Tummakurjenpolvi on ihastuttava kasvi. Meillä tämä vasta jalansijaa saanut perenna kuuluu englantilaisten maalaispuutarhojen vanhaan peruslajistoon. Tummakurjenpolvi kukkii kesäkuussa tumman ruskeanvio-
letein kukin. Vaatimatonkin kasvualusta kelpaa, mutta kasvu ja kukinta ovat parhaita hyvämultaisessa puutarhamaassa. Helposti siementämällä lisääntyvä tummakurjenpolvi on puutarhan kaunistus kukinta-ajan ulkopuolellakin, sillä runsaassa lehdistössä on koristeellisia, tummanruskeita kuvioita. Lehtikuvioiden määrä ja voimakkuus vaihtelevat siementaimesta toiseen. Myös loistavan valkokukkainen lajike ’Album’ on kokeilemisen arvoinen.
Tarhakurjenpolvi
Geranium × magnificum
Tarhakurjenpolvi on voimakas- ja pystykasvuinen perenna, jonka kukkaloisto on vertaansa vailla. Kukat ovat suuret ja upean sinivioletit. Siemeniä ei muodostu eikä siementaimia tule, mutta kasvusto laajenee vähitellen lyhyiden rönsyjen avulla. Tarhakurjenpolvi viihtyy lämpimällä, aurinkoisella tai puolivarjoisalla paikalla, jossa maa on tuoretta tai kosteaa.
Kyläkurjenpolvi
Geranium pratense
Kyläkurjenpolvea tavataan Suomen luonnossa vanhana puutarhakarkulaisena. Se kukkii pitkään vaalean sinivioletein kukin. Sille valitaan tuore tai kostea, aurinkoinen tai puolivarjoinen paikka, jossa maa saa olla runsasravinteista ja savistakin. Kyläkurjenpolvi lisääntyy helposti siemenillä, joten jos sen ei haluta leviävän laajalle, varret leikataan heti kukkien lakastuttua. Kokeilemisen arvoisia lajikkeita ovat muun muassa ’Splish-Splash’, jonka kukissa on violetinvärisiä roiskeita valkoisella pohjalla sekä ’Dark Reiter’, jolla on tumman punaruskeat lehdet.
Loistosalvia
Salvia × sylvestris ’Blaukönigin’
Aurinkoisessa paikassa, kuivahkossa, runsasravinteisessa maassa loistosalvia kukkii sini-
violetein ja nimensä mukaisesti loistavin kukin. Loistosalviaa on helppo yhdistellä muiden aurinkoisen paikan perennojen kanssa.
Idänkurjenpolvi
Geranium himalayense ’Plenum’
Rantakukka
Lythrum salicaria
Kuolanpioni
Paeonia anomala
Vaaleanpunakukkainen kuolanpioni istutetaan aurinkoiselle tai puolivarjoiselle paikalle vettä läpäisevään, tavalliseen puutarhamaahan. Kuolanpioni on perinnekasvi, erittäin talvenkestävä ja menestyy vaatimattomillakin paikoilla, niinpä se on pioneista helppohoitoisimpia. Kuolanpioni ei pidä siirtämisestä, joten sille annetaan kasvurauha.
Punapietaryrtti
Tanacetum coccineum
’Robinson’s Red’, 'Robinson's Pink'
Pirteä punapietaryrtti eli punapäivänkakkara kukkii aurinkoisilla tai puolivarjoisilla paikoilla punaisin tai roosan värisin kukin. Kasvualustan tulee olla kuiva tai tuore.
Palavarakkaus
Lychnis chalcedonica
Perinteistä voimakkaan punakukkaista palavaarakkautta saattaa olla vaikea yhdistää muihin kukkiin. Sen sijaan vaaleanpunakukkainen ’Carnea’ ja valkeakukkainen ’Alba’-lajike ovat helposti yhdisteltävissä toisten perennojen kanssa. Palavarakkaus viihtyy auringossa ja ravinteisessa, hiekkamultaisessa kasvualustassa. Se talvehtii läpäisevässä maassa erinomaisesti.
Neidonkurjenpolvi
Geranium sanguineum var. striatum
Neidonkurjenpolvi kukkii hennon vaaleanpunaisin kukin. Koristeelliset lehdet saavat kauniin, punertavan syysvärin. Neidonkurjenpolvi istutetaan aurinkoon ja vettä läpäisevään maahan, sillä se ei siedä talvimärkyyttä.
Punahattu
Echinacea purpurea
Kaunopunahattu kukkii todella pitkään pystyillä, tukevilla kukkavarsilla. Isot liilanpunaiset tai valkoiset (’White Swan’) kukinnot ovat päiväperhosten suuressa suosiossa. Kasvupaikan tulee olla aurinkoinen ja maan tuoretta, läpäisevää, keski- tai runsasravinteista ja lämmintä. Talvisuojaus vähälumisilla seuduilla pidentää punahattujen ikää.
Harmaamalvikki
Lavatera thuringiaca
Auringossa tai puolivarjossa viihtyvä harmaamalvikki on aito vanhanajan perinnekasvi. Korkeat varret ovat niin tanakat, ettei malvikkia tarvitse tukea. Kukat ovat vaaleanpunaiset ja silkinhohtoiset. Harmaamalvikki suosii kuivaa tai tuoretta, keskiravinteista hiekkamultamaata ja kestää kuivuutta syvän juuristonsa ansiosta.
Tarhapäivänliljat
Hemerocallis-lajikkeet
Pitkäikäiset, terveet ja talvenkestävät tarhapäivänliljat ovat helppohoitoisia perennoja. Ne kasvavat rehevinä aurinkoisilla tai puolivarjoisilla paikoilla. Suuresta koostaan huolimatta paksujuuriset tarhapäivänliljat kestävät kuivuutta, mutta kukkivat parhaiten, kun kasvualusta on kosteaa ainakin keväällä ja alkukesällä. Kasvustot jaetaan, kun kukinta alkaa hiipua.
Punaluppio
Sanguisorba officinalis
Punaluppio on erittäin kestävä perenna, jolla on korkeat ja taipuisat varret. Ruskeanpunaiset, palleron muotoiset kukinnot tuovat vaihtelua istutuksiin, etenkin jos ryhmässä on useampi kasvi. Punaluppio viihtyy aurinkoisella tai puolivarjoisalla paikalla, jossa maa voi olla tuoreesta kosteaan. Nuoria lehtiä voidaan käyttää salaateissa.
Komeamaksaruoho
Sedum ’Herbstfreude’
Aurinkoisella paikalla viihtyvä komeamaksaruoho on kookas, tanakka perenna, joka kukkii purppuranpunaisin kukin syksyllä lumen tuloon saakka. Komeamaksaruoho on hyvä perhoskasvi, joka viihtyy kauan samalla kasvupaikalla ilman erityistä hoitoa. Kasvualustan tulee olla kuivahko tai tuore ja keskiravinteinen. Kuivuneet varret jätetään talventörröttäjiksi, jotka leikataan vasta keväällä.
Nukkapähkämö
Stachys byzantina
Tarhaväriminttu
Monarda-lajikkeet
Verikurjenpolvi
Geranium sanguineum ’Album’
Valkokukkainen verikurjenpolvi muodostaa tiheän mättään. Se on aurinkoisen paikan ja puolivarjon perenna, jonka puhtaan valkoiset kukat piristävät niin kivikkopenkkiä kuin istutusalueiden reunojakin. Verikurjenpolvi istutetaan tavalliseen puutarhamultaan.
Isotähtiputki
Astrantia major
Helppohoitoinen isotähtiputki kukkii valkoisin, vaaleanpunaisin tai punaisin kukin. Se siementää kohtalaisesti, jollei kukkavarsia leikata kukinnan jälkeen. Tämä lehtometsien perenna viihtyy tuoreessa tai kosteassa maassa melkein missä vain. Parhaiten se kukkii melko aurinkoisella kasvupaikalla.
Kuunliljat
Hosta-lajit ja -lajikkeet
Puolivarjossa ja varjossa viihtyvät kuunliljat kuuluvat kaikkein komeimpiin ja vaikuttavimpiin perennoihin. Lajikkeita on runsaasti ja ne kukkivat liiloin, violetinsinisin tai valkoisin kukin. On vaikea uskoa, että näin monipuoliset ja näyttävät kasvit eivät vaadi kummempaa hoitoa. Niille riittää kevyt lannoitus luonnonlannoitteilla silloin tällöin. Kuunliljat viihtyvät samalla paikalla vuosikymmeniä, joten niille annetaan kasvurauha.
Lehtosinilatva
Polemonium caeruleum ’Alba’
Sormivaleangervo
Rodgersia aesculifolia
Tarhaväriminttu
Monarda ’Schneewittchen’
Punahattu
Echinacea purpurea ’White Swan’
Isopäivänkakkara
Leucanthemum × superbum
Jättipoimulehti
Alchemilla mollis
Jättipoimulehti on paitsi helppohoitoinen, myös erittäin monipuolinen kasvi moneen paikkaan. Se kukkii auringossa, puolivarjossa ja jopa varjossa vihertävänkeltaisin, harsomaisin kukin tehden rehevän ja puolipallon muotoisen kasvuston. Kasvualusta saa olla tuoretta ja savista. Tiheä lehdistö estää tehokkaasti rikkakasvien kasvun. Jättipoimulehti kuuluu mahdollisesti haitallisiin vieraslajeihin, joten sen leviämispyrkimyksiä täytyy pitää silmällä. Luontoon tavalla tai toisella päätyneet jättipoimulehdet hävitetään heti.
Tulikellukka
Geum coccineum ’Borisii’
Kullerot
Trollius-lajit ja -lajikkeet
Siperianunikko
Papaver croceum
Leimurakkaus
Lychnis arkwrightii ’Vesuvius’
Matalakasvuisia ja pintajuurisia peittoperennoja istutetaan puutarhan hankalimpiin, vaikeasti hoidettaviin paikkoihin, kuten rinteisiin ja ohutmultaisille alueille. Peittokasveja voi käyttää monipuolisesti, sillä lajikirjosta löytyy vaihtoehtoja kuiville ja tuoreille paikoille niin aurinkoon kuin varjoonkin.
Lajin mukaan peittoperennat muodostavat maan pinnalle enemmän tai vähemmän tiiviin, mattomaisen kasvuston. Monilla on niin tiivis kasvutapa, että rikkakasvien ja heinien kasvu estyy tai ainakin vähenee, mikä helpottaa puutarhan ylläpitotöitä.
Matalan juuristonsa vuoksi tiheäkasvuisimmatkin maanpeittoperennat soveltuvat mainiosti pensaiden ja puiden alle. Niillä saadaan myös luonnonmukainen kate paikkoihin, joissa nurmikkoa on vaikea hoitaa tai nurmikolla ei ole maan köyhyyden tai paikan varjoisuuden vuoksi lainkaan menestymismahdollisuuksia.
Lehtorikko
Saxifraga rotundifolia
Rönsytiarella
Tiarella cordifolia
Kevätkaihonkukka
Omphalodes verna
Puolivarjossa ja varjossa menestyvä kevätkaihonkukka on yleinen, rönsyilevä maanpeittokasvi, jolla on loistavan taivaansiniset kukat. Se istutetaan kuohkeaan, tuoreeseen tai kosteaan maahan, jossa se leviää rönsyillä. Samaan penkkiin ei kannata istuttaa hidas- tai hentokasvuisia naapureita, sillä kevätkaihonkukka peittää ne ajan mittaan. Hoidoksi riittää kompostin levittäminen katteeksi keväällä. Liian runsasta kasvustoa rajoitetaan lapiolla.
Keltamaksaruoho
Sedum acre
Keltamaksaruoho on koristeellinen ja helppohoitoinen maanpeitekasvi, josta perhoset pitävät. Se sopii aurinkoisiin kivikkoryhmiin, reunakasviksi ja kuiviin rinteisiin. Keltamaksaruoho leviää helposti ja nopeasti tiheäksi matoksi. Maan suhteen se on vaatimaton.
Tuoksukurjenpolvi
Geranium macrorrhizum
Pitkäikäinen ja helppohoitoinen tuoksukurjenpolvi on parhaita maanpeittoperennoja. Kukat ovat karmiininpunaiset, valkoiset tai valko-ruusunpunaiset. Lehdet ovat raikkaanvihreät ja vahvasti tuoksuvat, syysväri on tiilenpunainen. Tuoksukurjenpolvella on paksut maavarret, joiden avulla se leviää. Paras kasvupaikka on aurinkoinen, mutta tuoksukurjenpolvi viihtyy myös puiden antamassa kevyessä varjossa. Maan tulee olla tuoretta tai kohtalaisen kuivaa ja lämmintä.
Peittolehti
Asarum europaeum
Peittolehti eli lehtotaponlehti on arvokas varjossa viihtyvä peittokasvi. Se on aluksi hidaskasvuinen, mutta ajan mittaan kehittyy näyttävä kasvusto kiiltäviä, munuaisen muotoisia lehtiä. Lehdet saattavat talvehtia vihreinä. Taponlehti ei ole maan suhteen nirso, vaan sille riittää tavallinen puutarhamaa.
Posliinirikko
Saxifraga x urbium 'Aureopunctata'
Oma PIHA on lehti sinulle, joka nautit pihasta, puutarhasta tai parvekkeesta.
Löydät lehden sivuilta sekä harvinaisuuksia että perinteisiä pihakasveja – vinkkejä uuden tontin omistajalle ja konkaripuutarhurille.
Pienen tontin suunnitteluun voisi ottaa kaksi punaista lankaa: selkeyden ja rehevyyden. Rakennusmateriaaleiksi on paras valita vain pari yhteensopivaa elementtiä, esimerkiksi grafiitinharmaa kivi ja salvianvihreäksi maalattu puu. Mieleen pulpahtaa saman tien liuta hopealehtisiä kasveja, jotka sointuvat niihin täydellisesti!
Esittelin jo viime kerralla muutaman perinneperennan, jotka taatusti menestyvät Pohjois-Karjalan korkeudella. Tässä tulee lisää ihania perennoja. Perinneperennoja on yleensä helppo kasvattaa ja lisätä. Jalostetuilla lajikkeilla saattaa kukkien koko tai värit olla hyvinkin upeita, mutta perinneperennoilla on omat vahvuutensa, esimerkiksi kukan herkkyys, kukinnan runsaus ja hoidon vaivattomuus. Kaikki kukat ovat Pihakuiskaajan puutarhasta. http://pihakuiskaajanpuutarha.blogspot.fi/. Kruunuvuokko (Anemone coronaria)
Rintamamiestalo puutarhoineen sai uuden elämän, kun porvoolaiset Beatrice Klaucke-Virtala ja Joni Virtala päättivät toteuttaa unelmansa kodista maaseudun rauhassa. Pitkään vailla vakituista asujaa ollut talo vajaan neljäntuhannen neliön kokoisella tontilla löytyi Loviisan Koskenkylästä.
Vaikka kurpitsan varsinainen kulta-aika eli halloween on vasta 31.10. eli lokakuun viimeisenä päivänä, on kotonani vietetty melkoista kurpitsajuhlaa koko tämä syksy. Tänä vuonna ensimmäistä kertaa päätin kasvattaa omia kurpitsoja – juuri sellaisia oranssinkeltaisia komistuksia joita lähinnä amerikkalaisissa elokuvissa näkee. Kokeilu onnistui yli omien odotusteni, sain kasvatettua useita noin 4 kg painoisia ”Rocket” -kurpitsoita (ja pari
