Siirry sisältöön

Tigerstedtien suvun puulajiperintöä

Arboretum Mustila Kouvolan Elimäellä on kasvinystävän neljän vuodenajan klassikkoretkikohde.

Jaa artikkeli

Erikoisemman puun istuttaminen kotipihaan on pitkän tähtäimen valinta - miksipä ei siis tutustuisi aiotun lajin neljän vuodenajan asuihin retkillä arboretumiin? Harvinaisen pitkälle puiden tulevaisuuden hahmoihin voi nähdä maamme vanhimmassa puulajipuistossa Mustilassa.

Suurten hemlokkien hämyssä voi katsella, millaisiksi puut kehittyvät varttuessaan.

Vaan millainen on 1900-luvun alkuvuosina ensi-istutuksensa saaneen arboretumin historia?

Se liittyy vahvasti Tigerstedtien sukuun, sillä Mustila on heidän perintöarboretuminsa. Mustilan kartanon alue siirtyi valtioneuvos Axel Fredrik Tigerstedtille vuonna 1901. Hänen äidinpuoleinen sukunsa oli omistanut tienoon sitä ennen 1700-luvun lopulta lähtien.

A. F. Tigerstedt alkoi kohentaa aluetta rakkaan harrastuksensa dendrologian eli puutieteen hengessä ja muutti perheineen asumaankin Mustilaan vuonna 1917. Tigerstedt halusi luoda ulkomaalaisperäisiä puita istuttamalla sekä silmäniloa mailleen että tietoutta Suomessa menestyvistä eksoottisista lajeista. Kartanolta näkyneen mäntymetsän sairastuminen kasvitautiin oli käytännöllinen syy eksoottisen alikasvospuukerroksen istuttamiseen ennen koko metsän menehtymistä.

Kirsikkasorvarinpensaiden syysasua arboretumin Alppiruusulaaksossa.

Mustilan kehittämistä jatkoi valtioneuvoksen vanhin poika C. G. Tigerstedt, joka oli auttanut isäänsä arboretumissa jo vuodesta 1910. Hänen aikakautenaan perustettiin muun muassa Mustilan tiheätunnelmainen Alppiruusulaakso. Arboretumin kasvikoeistutukset olivat keskittyneet aiemman Tigerstedtin toimesta pääasiassa havupuihin. Mustilan vanhimmat ulkomaisista siemenistä kasvatetuista taimista varttuneet havumetsiköt (siperianpihdat) ovat peräisin vuodelta 1908. C. G. Tigerstedt alkoi lisätä joukkoon myös enemmän lehtipuita ja koristepensaita. Havupuuistutuksilla oli kuitenkin edelleen tärkeä rooli Mustilan koetyössä, kun silloinen Metsäntutkimuslaitoskin alkoi osallistua toimintaan.

Valokuva vuodelta 1932 Mustilan metsiköistä näyttää arboretumin koeistutusten varttuvan. Kuvan taakse kirjoitettu teksti kertoo: "Abies balsamea, ikä 27 vuotta. Etualalla C. G. Tigerstedt. Puun siemen kotoisin Minnesotasta." (Kuvaaja Emil Vesterinen, Lusto - Suomen Metsämuseo: Suomen Metsäyhdistyksen kokoelma / Metsätaloudellinen Valistustoimisto) www.finna.fi (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/)

C. G. Tigerstedtin pojista molemmat lähtivät sukuarboretumin viitoittamille urille, Axel Mustilan kartanonisännäksi ja Peter M. A. Tigerstedt Helsingin yliopiston kasvinjalostusprofessoriksi. Mustilan alppiruusut tarjosivat talvenkestäväksi osoittautunutta materiaalia yliopiston jalostushankkeelle. Arboretumissa on nähtävissä myös 1970- ja -80-lukujen taitteessa sinne istutettuja satoja jalostushankkeen alppiruusuja.

Mustilan vanhimpaan eksoottislajistoon lukeutuvien siperianpihtojen rungot ovat kiehtovan koristeellisia talvellakin.

Nykyisin Mustila on edellä mainittujen Tigerstedtin veljesten perustaman säätiön hallinnassa. 1990-luvun siemenkeruumatkat esimerkiksi eri puolille Pohjois-Amerikkaa kartuttivat arboretumin kasvivalikoimaa ennennäkemättömillä tavoilla. Viime vuosina säätiö on keskittynyt etenkin Mustilan kehittämiseen vierailukohteena sekä kaupunkien ja seurakuntien kanssa tehtävään yhteistyöhön viherrakennuslajiston monipuolistamiseksi.

Kävijä voi levähtää Mustilan metsiköissä tunnelmissa, jotka sointuvat kotimaan maisemiin, mutta tuovat myös tuulahduksia muista maanosista.

Pensasmagnolia (Magnolia sieboldiana) ihastuttaa alkukesällä suurilla kukillaan ja syksyllä vinkeän näköisillä siemenkodillaan.
Karhut, kissat, hirvet ja taruhahmot.. Mustilan kasvierikoisuuksien lomaan on viime vuosina lisätty laaja joukko moottorisahaveistoksia.

🌲 Mustilan arboretum, Elimäki

Avoinna ympäri vuoden, aukioloajat ja lisää tietoa paikasta https://mustila.fi

, , , , , , ,

Kirjoitan monipuolisesti kasvimaailmasta. Vuodenaikojen inspiroimat aiheet ovat peräisin niin puutarhastani saaristossa kuin vaikkapa kotimaan kasvikohteista sekä ulkomaisista puutarhatapahtumista. Biologitaustaisena freelancer-toimittajana on kiinnostavaa käsitellä esimerkiksi sitä, millaisilla tavoilla puutarhanhoitokin voi ylläpitää luontoyhteyttämme. Pidän paljon muun muassa niityistä, hyötykasveista, kasveihin liittyvästä perinnetiedosta, kukkapuista ja syysväreistä.  

Mainos – sisältö jatkuu alla

Tilaa lehtemme!

Oma PIHA on ihan tavallisen kotipuutarhurin paras kaveri. Aitoa ja inhimillistä Oma PIHAa tekevät näkemykselliset viherpeukalot rennolla otteella.

Lehden sivuilta löydät niin kotimaisia pihatarinoita, uusia unelmia kuin käytännönläheisiä ohjeitakin.

Tilaa Oma PIHA
Mainos päättyy

Kommentoi artikkelia

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Saako olla lisää

  • Kuutamohortensian hohdetta

    Kuutamohortensia (Hydrangea paniculata ’Praecox’) puhkeaa kukkaan jo heinäkuussa. Runollisen osuvasti nimetyn kasvin kuunvalkeat kukinnot hohtavat runsaan lehdistön lomasta. Täydessä kukassa oleva kuutamohortensiapensas on herkällä tavalla hieno katseenvangitsija. Lisäksi se vehreyttää puutarhatilaa jopa yli parimetrisillä kasvustoillaan. Valkovihreä kokonaisvaikutelma on kuitenkin keveä ja japanilaistyyppinen. Pitsimäisten perhoskukintojen väri muuttuu syksymmällä punertavaksi, kuten myös tutulla, myöhemmin kukkivalla syyshortensialla. Lehtiin

  • Magnolia Vanha rouva

    Ihaillaanpa tässä postauksessa hanamin eli kirsikankukkajuhlan aikaan limittyviä muitakin kukkapuita, nimittäin magnolioita! Japaninmagnolia (Magnolia kobus) ’Vanha rouva’ on iki-ihana lajike Mustilan arboretumista. Siellä kartanon pihalla jo puolen vuosisadan ajan kasvanut esiäitiyksilö on osoittautunut meikäläisittäin hyvin talvenkestäväksi magnoliaksi (ainakin vyöhykkeet I-II), ja sitä lisätään myyntiin ’Mustilan’ tai ’Vanhan rouvan’ nimillä. ’Vanhan rouvan’ perhosmaiset, hienontuoksuiset kukat asettuvat

  • Talven punamarjoja

    Punamarjainen kesälaakeri (Ilex verticillata) on talviasuisena joulun ja uudenvuoden juhla-ajan väripiste. Tietoisuus siitä syksyn ja talven puuvartisena leikkokasvina on kasvanut viime vuosien aikana. Pidän näiden marjaoksien metsäisestä tunnelmasta ja graafisesta muodosta. Ne myös toimivat kauniina muistutuksena punaisesta värivoimasta lumisenakin vuodenaikana. Mustilan arboretumissakin kasvatettua kesälaakeripensasta löytyy luontaisesti pohjoisen Amerikan itärannikolta, missä sitä kutsutaan esimerkiksi ’talvimarjaksi’. Ainavihannasta

  • Kultaneulasia

    Euroopanlehtikuusen neulaset ovat puutarhan myöhäisimmän ruskan runollinen yksityiskohta. Tämä havukasviksi poikkeava kesävihanta puu on kotoisin keskisen Euroopan vuorilta. Kultaneulaskimput säteilevät puun oksilla tähtimäisesti ja pysyvät yleensä osin kiinni vielä lumentulon jälkeenkin. Alas varistuaan ne muodostavat valoisan katteen puun alle. Keväällä uusien lehtikuusenneulasten sävy lukeutuu puutarhan raikkaimpiin vihreisiin. Lehtikuuset ovat nopeakasvuisia ja vanhemmiten järeitä puita. Kuvien

Uusimmat jutut

  • Karhunlaukkaa kevään puutarhamessuilla

    Suomalainen puutarhamessukausi pitää sisällään ilahduttavan monenlaisia tapahtumia suurmessuista yhdistysten taimipäiviin. Tässä kuvallinen piipahdus Kevätmessuille Helsingissä.

  • Det gamla äppelträdet

    Alla äppelträd behöver beskäras varje år men beroende på sort, grundstam, ålder och hur trädet skötts tidigare är beskärningsbehovet olika. Börja med att gå runt trädet några gånger och fundera på vad som är målet med beskärningen.

  • Blomsterpyssel

    Vår i luften! och vi längtar efter blommor och grönt. Har snödroppar och vintergäck visat sina första blomknoppar i rabatten? Vid en varm vägg blommar de kanske redan? I dikesrenen finns silkeslena videkissar och kanske en första solgul tussilago?

Kaikki jutut