Edellisessä merkinnässäni mainitsin, että kruunusuvikakkaroiden seuraksi sopii kotoinen ruiskaunokki eli tuttavallisesti ruiskukka (Centaurea cyanus). Sininen on se tutuimmimmista tutuin, ja lisäväriä saadaan valkoisilla, violeteilla ja vaaleanpunaisilla ruiskukilla.
Puutarhassa kukilta riisutaan kaikki niihin liittyvät poliittiset mielleyhtymät ja muut symbolit. Täällä ne saavat kukoistaa itsenänsä, yhdessä muiden kanssa ja sulassa sovussa. Ja vaikka ruiskukka kuuluu perinnekasveihimme, on se itse asiassa muualta tullut. Kauan sitten ja Euroopasta alunperin, mutta kumminkin.
Ruiskukka sopii mainiosti myös hyötytarhaan. Se kaunistaa vihreää kasvimaata, houkuttelee pölyttäjiä ja kaiken lisäksi se on syötävä kasvi: terälehtiä voi lisätä esimerkiksi teen joukkoon tai kakkujen koristeiksi.
Unelmieni puutarhassa yhdistyvät hyötytarha ja kauniit kukkaistutukset. Innostun unohtuneista ja harvinaisista hyötykasveista ja nautin siitä, että saan vihannekset ja yrtit keittiööni omalta kasvimaalta. Luonteeltani olen utelias kulkija. Matkoillani vierailen erilaisissa puistoissa ja puutarhoissa. Jokainen niistä on ainutlaatuinen ja jokaisella on tarina kerrottavanaan. Niistä voi myös poimia uusia ideoita, joita toteuttaa tykönään.
Oma PIHA on ihan tavallisen kotipuutarhurin paras kaveri. Aitoa ja inhimillistä Oma PIHAa tekevät näkemykselliset viherpeukalot rennolla otteella.
Lehden sivuilta löydät niin kotimaisia pihatarinoita, uusia unelmia kuin käytännönläheisiä ohjeitakin.
Lumikellonnuput pilkistävät jo paikoin esiin maasta, ja kaupoissa kukkivat monet kevätkukat. Tässä muutama hehkeä kuvamuisto Tulppaanien lumo -näyttelystä vuodelta 2013. Molemmat narsissit ovat pitkään viljeltyjä historiallisia harvinaisuuksia.
Yksi suurimmista suosikeistani kukkivalla kasvimaalla on vihanneskrysanteemi, jota kutsutaan myös nimillä kruunukakkara ja kruunusuvikakkara (Chrysanthemum coronarium tai Glebionis coronaria). Alkuun sen kukat ovat valkoiset keltaisella kehällä, ja vähitellen kelta ottaa terälehdistä kokonaan vallan. Hurmaava väripilkku kasvimaan vihreyden keskellä! Vihanneskrysanteemi on helppo kasvattaa. Siemenet kylvetään keväällä suoraan maahan ja lisäkylvöjä voi tehdä halutessaan pitkin kesää. Kuten
Ajattelin muistuttaa aiheesta, joka on varmasti monelle tuttu, mutta silti hyvin tärkeä. Eikä kertaus ole pahitteeksi itse kullekaan!
Keväällä kasvihuoneessa tuoksuvat multa ja nuoret tomaatintaimet. Kasvin elämän seuraaminen siemenestä satoon on koukuttavan palkitsevaa. Aikaisimmat kylvöt pitkää esikasvatusta vaativille kasveille tehdään jo tammi–maaliskuussa kodin ikkunalaudalle tai kasvivalojen alle, sillä harvalla on käytössään talvikuukausina lämmitettävää kasvihuonetta. Kylväessä on hyvä tutustua siementen itämisaikoihin ja taimien kasvatusaikaan. Lisäksi tarkkaillaan kevään etenemistä, jotta osataan ajoittaa kylvöt oikeaan hetkeen. Asuinpaikan kasvuvyöhyke vaikuttaa luonnollisesti asiaan – siemenpussien yleisohjeet
Valkoisen ystäviä on paljon. Valkoinen on puhdas, viaton ja valoa heijastava väri, joka ei muodosta riitasointua minkään muun kanssa. Jos ottaa istutusten suunnitteluun ohjenuoraksi taidemaalari Helene Schjerfbeckin tyylin, tulee jokaisessa kukkapenkissä olla siveltimenveto mustaa ja valkoista.
Miltä kotipihalla tai mieluisassa puistokohteessa näyttää marrassävyjen ajanjaksona? Puistomaiseman vaihtelevuuteen eri vuodenaikoina on kiinnitetty erityistä huomiota Kotkan Sapokanlahden vesipuistossa.
Jo reilut sata vuotta sitten tasetti oli jouluntuoja. Sen sipuleita hyödettiin kukkaan tulppaanien ja joulukaktusten seuraksi. Pienet, tähtimäiset kukat levittävät ympärilleen huumaavaa tuoksua.
Syksyt ovat nykyään pitkiä ja lauhoja. Välillä saattaa olla kylmä viikko, vähän luntakin, sitten plusasteinen sää taas jatkuu. Etelä-Suomessa lokakuu on kelvollinen, toisinaan jopa mainio asterien kukintakuukausi. Pohjoisempana saman voinee sanoa syyskuusta. Istuta puutarhan aurinkopaikoille astereita ja muita syyskukkijoita, sillä ne ilahduttavat valtavasti. Syksyn viileydessä kukinnat kestävät viikkokausia.
Joulukukkakausi alkaa hyvissä ajoin. Voidaan puhua oikeastaan syystalven kukkasesongista.
Kesällä on kesäkukkia, talvella on… ritarinkukkia! Komeisiin kukkiin syttyy kimaltava hehku heti, kun puunlatvoissa hiipivä talviaurinko suuntaa edes himmeän säteen kohti ikkunalautaa. Lasin takana häämöttävä lumi antaa arktisen taustan tropiikin väreille. Tästä alkaa talvinen tarina.
