Edellisessä merkinnässäni mainitsin, että kruunusuvikakkaroiden seuraksi sopii kotoinen ruiskaunokki eli tuttavallisesti ruiskukka (Centaurea cyanus). Sininen on se tutuimmimmista tutuin, ja lisäväriä saadaan valkoisilla, violeteilla ja vaaleanpunaisilla ruiskukilla.
Puutarhassa kukilta riisutaan kaikki niihin liittyvät poliittiset mielleyhtymät ja muut symbolit. Täällä ne saavat kukoistaa itsenänsä, yhdessä muiden kanssa ja sulassa sovussa. Ja vaikka ruiskukka kuuluu perinnekasveihimme, on se itse asiassa muualta tullut. Kauan sitten ja Euroopasta alunperin, mutta kumminkin.
Ruiskukka sopii mainiosti myös hyötytarhaan. Se kaunistaa vihreää kasvimaata, houkuttelee pölyttäjiä ja kaiken lisäksi se on syötävä kasvi: terälehtiä voi lisätä esimerkiksi teen joukkoon tai kakkujen koristeiksi.
Unelmieni puutarhassa yhdistyvät hyötytarha ja kauniit kukkaistutukset. Innostun unohtuneista ja harvinaisista hyötykasveista ja nautin siitä, että saan vihannekset ja yrtit keittiööni omalta kasvimaalta. Luonteeltani olen utelias kulkija. Matkoillani vierailen erilaisissa puistoissa ja puutarhoissa. Jokainen niistä on ainutlaatuinen ja jokaisella on tarina kerrottavanaan. Niistä voi myös poimia uusia ideoita, joita toteuttaa tykönään.
Oma PIHA on lehti sinulle, joka nautit pihasta, puutarhasta tai parvekkeesta.
Löydät lehden sivuilta sekä harvinaisuuksia että perinteisiä pihakasveja – vinkkejä uuden tontin omistajalle ja konkaripuutarhurille.
Lumikellonnuput pilkistävät jo paikoin esiin maasta, ja kaupoissa kukkivat monet kevätkukat. Tässä muutama hehkeä kuvamuisto Tulppaanien lumo -näyttelystä vuodelta 2013. Molemmat narsissit ovat pitkään viljeltyjä historiallisia harvinaisuuksia.
Yksi suurimmista suosikeistani kukkivalla kasvimaalla on vihanneskrysanteemi, jota kutsutaan myös nimillä kruunukakkara ja kruunusuvikakkara (Chrysanthemum coronarium tai Glebionis coronaria). Alkuun sen kukat ovat valkoiset keltaisella kehällä, ja vähitellen kelta ottaa terälehdistä kokonaan vallan. Hurmaava väripilkku kasvimaan vihreyden keskellä! Vihanneskrysanteemi on helppo kasvattaa. Siemenet kylvetään keväällä suoraan maahan ja lisäkylvöjä voi tehdä halutessaan pitkin kesää. Kuten
Ajattelin muistuttaa aiheesta, joka on varmasti monelle tuttu, mutta silti hyvin tärkeä. Eikä kertaus ole pahitteeksi itse kullekaan!
Keväällä kasvihuoneessa tuoksuvat multa ja nuoret tomaatintaimet. Kasvin elämän seuraaminen siemenestä satoon on koukuttavan palkitsevaa. Aikaisimmat kylvöt pitkää esikasvatusta vaativille kasveille tehdään jo tammi–maaliskuussa kodin ikkunalaudalle tai kasvivalojen alle, sillä harvalla on käytössään talvikuukausina lämmitettävää kasvihuonetta. Kylväessä on hyvä tutustua siementen itämisaikoihin ja taimien kasvatusaikaan. Lisäksi tarkkaillaan kevään etenemistä, jotta osataan ajoittaa kylvöt oikeaan hetkeen. Asuinpaikan kasvuvyöhyke vaikuttaa luonnollisesti asiaan – siemenpussien yleisohjeet
WWF kampanjoi toista vuotta rakennetun ympäristön villiinnyttämisen ja elinympäristöverkoston luomisen puolesta. Katso alta villiinnyttämisen vinkkilistaa🌻
Nyt poimitaan kurtturuusun kiulukoita ja peitetään tatarkasvustoja. Vieraslajiasetus teettää torjuntatöitä monella kotipihalla.
Puutarha on helppohoitoisin, kun se täytetään kasveilla, jotka kasvavat rehevästi, peittävät maan ja tulevat samalla toimeen toistensa kanssa. Mitä tehdä, jos sattuu pitämään myös hennoista ja pienistä kasveista?
Kenties maailman yleisimmät rikkakasvit ovat yllättäen ravintokasveja. Juolavehnän juuria voi jopa jauhaa ja käyttää leipätaikinaan.
Kuningaslilja. On ihmeellistä, että luonnossa kasvaa näin upea kasvi. Villiä kuningasliljaa on löydettävissä vain yhdestä paikasta maailmassa, Kiinan Sichuanista Min-joen rotkomaisesta laaksosta.
Ripaus ranskalaista romantiikkaa tai häivähdys englantilaista puutarhakulttuuria – nuo mielleyhtymät nousevat nopeasti pintaan aromaattisesta laventelista puhuttaessa.
