Oma PIHA

Elintarvikkeiden Tutkimussäätiön johtajan SEPPO HEISKASEN mukaanpäivittäistavaroiden ja etenkin elintarvikkeiden menestyminen edellyttää,että kuluttaja haluaa ostaa tuotetta säännöllisesti ja hyväksyy sen. – Aikaisemmin kuluttajien ostokäyttäytyminen, ateriointi ja aterian osienvalitseminen oli sangen yhtenäistä, mutta nykyään on monia pirstaloituneitakuluttajaryhmiä. Kun uusia tuotteita kehitetään, täytyykin miettiä joennakkoon kohderyhmä, jolle tuotetta aletaan markkinoida. – Kaupan hyllytila rajoittaa myös tuotekehittelyä, koska samalle

MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) aloittaa ensi viikollayt-neuvottelut Lounais-Suomen tutkimusasemalla, Tohmajärvenemolehmänavetalla ja Hämeen tutkimusasemalla, MTT:n suunnitelmissa onlakkauttaa kaksi ensimmäistä. Pälkäneelle sijaitseva Hämeen tutkimusasemaon tarkoitus muuttaa puutarhatutkimusta palvelevaksi koepaikaksi.Muutokset toimipaikkaverkostossa merkitsevät 21 vakinaisen työpaikanmenettämistä. Yt-neuvottelut päättyvät marraskuun aikana. MTT:n johtokunta hyväksyi kesäkuussa linjauksen, jonka mukaantutkimuskeskuksen toimipaikkaverkostoa supistetaan keskittämälläalueellisen yksikön toimintoja nykyistä harvemmille tutkimusasemille.Muutokset astuvat voimaan 1.

– Ekotehokas tuotanto on elintarvikeyritykselle suoraa taloudellistahyötyä. Ympäristövaikutusten arviointi paljastaa ruokaketjunkehitystarpeita, joihin voidaan yhdessä puuttua, summaa Lännen Tehtaidenkehitysjohtaja JUHANI HVITFELT. Suomalaisen elintarvikeketjun todellisistaympäristövaikutuksista on valmistunut kansainvälisesti ainutlaatuinenelinkaariselvitys. MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus), VTTja neljä elintarvikeyritystä tekivät yhteistyötäFoodchain-tutkimushankkeessa, ja laskivat neljän elintarvikkeenekotehokkuuden koko matkalta viljelijän pellolta kuluttajan pöytään. Tutkimustulokset ovat jo parantaneet elintarvikeketjun ekotehokkuutta, janiiden toivotaan

Salaattien suosiota on kasvattanut se, että viljely ruukussa mahdollistaa herkuttelun tuoreilla salaateilla myös talvella, jolloin avomaasalaattien tarjonta hiipuu. Ruukkusalaattien etuna ovat tuoreus ja pidempi säilymisaika, jonka mahdollistaa myynti kasvatusruukussa. Ruukkusalaatit tulivat markkinoille 1980-luvun puolivälissä. Ruukkusalaatit ovat olleet pohjoismaalaisia erikoisuuksia, joiden viljely on laajentunut täältä myös muualla maailmaan aina eteläiselle pallonpuoliskolle asti. Kuluttajat suhtautuvat uusimman Taloustutkimus

Mikäli luomutuotteen satavuus on heikko, laatu huono verrattuna kotimaisiintavanomaisiin tuotteisiin ja hinta korkea, luomua eivät osta edes sitäsäännöllisesti käyttävä kuluttajat. Suomalainen kuluttaja ei halua juostaluomun perässä, tuotteita on voitava ostaa samasta kaupasta kuin muitakinruokatarpeita. Näin totesi ETT JOUNI KUJALA Helsingin yliopistostakeskiviikkona Luomutuote-seminaarissa Helsingissä. Kujala kertoieurooppalaisen luomutuotteiden markkinointia koskevan tutkimuksen tuloksiaSuomen osalta. – Suomalainen arvostaa kotimaisia

Lobo ja muut talviomenalajikkeet ovat saapuneet markkinoille. Vaikka kotipuutarhoista ei tänä vuonna kummoistakaan satoa saada, tulee ammattitarhoista Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liiton arvion mukaan aivan normaali talviomenasato. Suuruudeltaan se on noin 1,4 miljoonaa kiloa. Lämmin loppukesä kasvatti omenasadon hyvälaatuiseksi ja syyskuun alun yöpakkaset värittivät omenat herkullisen punaposkisiksi. Lobo on yhä talviomenien ykkönen. Sen sato on noin

Syksy on parasta aikaa istuttaa pensasaita. Istutuksessa käytetään paljasjuurisia taimia, jotka ovat lepotilassa eli ne ovat lakanneet kasvamasta. Taimi on saanut jo ruskavärityksen ja varistaa lehtiään. Paljasjuurisia aitataimia ja astiataimia voi istuttaa niin kauan kuin maa on sula. Istutettavat taimet kastellaan perusteellisesti koko juuriston syvyydeltä. Syysistutuksen hyviä puolia on, etteivät taimet syksyllä haihduta yhtä paljon

Ruotsalainen tv-kokki ja keittokirjailija TINA NORDSTRÖM ei vaadi, ettäruuanlaiton tuoksinassa sattuvat virheet leikataan pois lopullisestatv-ohjelmasta. Esimerkillään hän kehottaa katsojiaankin rentoutumaankeittiössä ja nauttimaan ruuanlaitosta. – Olen tv-keittiössä sama omaitseni kuin olen omassa kotikeittiössänikin, mokaan välillä. Virheethuvittavat katsojia ja tekevät ohjelmasta maanläheisemmän japersoonallisemman, Tina tunnustaa suoraan. Ruotsissa Tina Nordströmistä on muutamassa vuodessa tullut ilmiö. Ensimmäistä kertaa Suomessa

Porkkanaviikkoa vietetään toistamiseen syksyn parhaimpaan sadonkorjuuaikaan lokakuun alussa, 6-12.10.2003. Porkkanat tulevat silloin kauppoihin täyteen kokoonsa kasvaneina ja juuri maasta nostettuina, jolloin niiden maku ja ravintoarvot on parhaimmillaan. Porkkanat soveltuvat monenlaiseen ruoanlaittoon leivonnasta laatikkoruokiin. Edullisena ja maukkaana ruoka-aineena niitä kannattaa suosia niin tuoreena kuin kypsennettyinä. Kotimaiset Kasvikset ry:n porkkanaviikon herkut ovat kohtalaisen helppoja valmistaa ja tarjota.

Lehmiä, lampaita, vuohia, kaneja, kasveja, koneita sekä maaseudun tuotteitavoi muun muassa löytää Helsingin Viikistä sunnuntaina 28.syyskuuta.Maatalousylioppilaat ry, Malmin seurakunta ja Gardenia-Helsinki järjestävätperinteisen Päivä Maalla -tapahtuman yliopiston koetilalla ja Gardeniassa. Ohjelman tarjonnassa on huomioitu niin lapset kuin aikuisetkin. Maatilallavoi tutustua lukuisiin kotieläimiin, ratsastaa ponilla tai ajella koiranvetämällä kärryllä ja Gardenian pihalta löytyy lapinkoiria paijattavaksi.Esillä on maatalouskoneita,

Vuoden luomukauppakilpailun finalistit on valittu. Kilpailuun ilmoittautuimääräaikaan mennessä 17 kauppaa. Loppukilpailu käydään luomuviikkojenaikaan viikoilla 40-41, jolloin finalistikaupat haastellaan ja arvioidaanuudelleen. Kilpailun raati koostuu ruoka-alan asiantuntijoista. Edustettunaovat Elintarvikevirasto, Elintarviketeollisuusliitto,Päivittäistavarakauppa ry, Luomu-Liitto, Kotitaloustoimittajat Kymppi ry jaFinfood Luomu. Kilpailun voittajat julkistetaan Helsingissä 4. marraskuuta. Alkukilpailun arvioinnissa kiinnitettiin huomiota luomutuotteidenvalikoimaan, tuoretuotteiden laatuun, asiakkaille tarjottavaanluomuinformaatioon ja sen oikeaan sijoitteluun, esillepanoon

A.C. Nielsenin tietojen mukaan 40 prosenttia suomalaisista on käynytsaksalaisessa Lidlissä, joka rantautui meille vuosi sitten suuren kohunsaattelemana. Kyseisessä laatikkomyymälässä käyneistä kolme neljästä onasioinut siellä myös uudelleen. Keskiostos Lidlissä on euromäärältäänhieman suurempi kuin suomalaisissa lähikaupoissa, mutta toisaalta Lidlissäkäydään harvemmin eli ostouseus on alhaisempi. Omalla alueellaan Lidl kilpailee muiden alueen lähikauppojen ja markettienkanssa, kuten mikä tahansa kauppa.