Amaryllis on myös yksi joulun tähdenmuotoisista klassikkokukista. Sen komeat torvikukat hehkuvat useimmin joulunpunaista tunnelmaa. Valkeista amarylliksistä voi yhdistellä vaikka jouluruusujen kanssa lumisenherkkiä istutuksia. Vaaleanpunasävyiset taas muistuttavat perhosia talven keskellä.
Amaryllikset ovat oikeastaan nimeltään ritarinkukkia (Hippeastrum). Niiden latinankielinen nimi viittaa ’ritarin tähteen’ tai ’hevosmiehen tähteen’.
Joulunajan amaryllikset voi hankkia kauppojen vuosi vuodelta laajemmista valikoimista. Mahdollisimman nupullisena hankittu kasvi ilahduttaa pisimpään. Minimaalinen kastelu myös edistää tätä. Amarylliksen voi lisäksi istuttaa itse sipulina varhemmin syksyllä. Näin on kasvatettavissa vielä laajempi sorttimentti kukkasävyjä. Joululta säästetyt amaryllikset voi kukittaa uudelleen seuraavaksi vuodeksi tietyin hoitotoimin, kuten lepoajalla ja tietyn kauden reippaalla lannoituksella. Aina vain suositumpia ovat myös pitkät leikkoamaryllikset.
Näiden kuvien myötä toivottelen Hyvää Joulunaikaa lukijoille!
Kirjoitan monipuolisesti kasvimaailmasta. Vuodenaikojen inspiroimat aiheet ovat peräisin niin puutarhastani saaristossa kuin vaikkapa kotimaan kasvikohteista sekä ulkomaisista puutarhatapahtumista. Biologitaustaisena freelancer-toimittajana on kiinnostavaa käsitellä esimerkiksi sitä, millaisilla tavoilla puutarhanhoitokin voi ylläpitää luontoyhteyttämme. Pidän paljon muun muassa niityistä, hyötykasveista, kasveihin liittyvästä perinnetiedosta, kukkapuista ja syysväreistä.
Koko puutarhavuosi samoissa kansissa – ajankohtaiset vinkit, tärkeät puutarhatyöt ja omat suunnitelmat kuukaudesta toiseen.
Pihakalenteri on 224-sivuinen, A5-kokoinen pihatarhurin apu, jossa on kierreselkä ja paljon tilaa muistiinpanoille ja piirroksille.
Pihakalenterin ennakkohinta 15.11. asti on 21 €.
Ensilumen tulo on aina kaunis hetki, valkeuden peittäessä kasvit ja koko luonnon allensa. Moni puutarhuri saattaa siitä toki masentua, onhan se varma talven tulon merkki. Puhdas valkeus tuo kuitenkin esiin pihan rakenteiden, puiden, pensaiden ja kasvien muodot todella kauniilla – ja lähes veistoksellisella tavalla puuteroituina. Ainoa asia jota ylipäätään jouluksi olin tänä vuonna pukilta toivonut…
Lunta ei ole vielä satanut juuri nimeksikään eteläisimpään Suomeen. Sen sijaan pakkasherra on jo muutamien päivien ajan antanut tännekin viitteita talven saapumisesta. Lakastuneet, mutta pystyssä olevat kasvit tuo herra on ehtinyt jo koristella säihkyvin, monimuotoisin jäätimantein. Pienen järven rantavedessä olevaan heikkoon jäähän hän on muotoillut aivan uskomattoman hienot, metallinhohtoiset kuviot, joita ihminen tuskin osaisikaan tehdä.…
Ajattelin muistuttaa aiheesta, joka on varmasti monelle tuttu, mutta silti hyvin tärkeä. Eikä kertaus ole pahitteeksi itse kullekaan!
Mitään ei pihallani vielä kuki, mutta kovasti versoja nousee. Talventähdet ja lumikellot nuppuilevat. Lumi alkaa olla häviävänä vähemmistönä; nurmea, sammalta, heinikkoa ja kiviä on esillä. Pintamaata voi jo kaivaa! Huomasin kukkapenkissä yhden hälyttävän verson. Se on marskinlilja (Eremurus), joka versoo aina hyvin aikaisin ja on sitten alttiina yöpakkasten tuhoille. Sen paksun sikarimaisen alun tunnistaa helposti,…
Töölönlahden Kesäpuisto Finlandia-talon vierellä Helsingissä on mainio kiintoisten kasvien bongaamispaikka myöhäissyksyyn saakka.
Ruukkupuutarha menestyy pihan hankalassakin kohdassa. Lisäksi ruukut antavat vapauden siirrellä ja sommitella kasviyhdistelmiä eri tasoille ja vaihtaa väriteemaa vuodenaikojen mukaan.
Keväällä tervehdimme ilolla joka ikistä versoa, joka nousee syksyllä maahan upotetuista sipuleista. Jokaiselle pihalle löytyy sopivia lajeja!
Puustoinen pihamaa varpuineen ja kukkineen on usein hyvä sellaisenaan. Mutta jos kaipaat pihalle lisää vaihtelua ja moninaisuutta, kotimaiset luonnonkasvit ovat ykkösvalinta. Suosi kasveja, jotka sopivat pihan luontotyyppiin: lehdon kasveja lehtipuupihalle, havumetsän kasveja mäntypihalle. Onko paikka valoisa vai varjoinen, maa kuivaa vai tuoretta? Toisaalta monet hienot luonnonkasvit viihtyvät melkein missä vain.
Jokaisella pihalla kasvaa ainakin yksi sellainen kasvilaji, joka on saapunut paikalle omasta aloitteestaan tai sattuman kaupalla ja joka ei ole sen koommin poistunut pihalta – ja josta on lopulta tullut omistajansa uskollinen ystävä.
Harmaat, ainavihannat kasvustot ja ihanasti tuoksuvat, lempeänsävyiset kukat rinteessä. Tai pienet kirkkaanpunaiset kukat pihakedolla ja suuret moniväriset kukinnot kukkapenkissä. Neilikat ansaitsevat paikan puutarhasta.
