Kukkivat lumpeet (Nymphaea) olivat peittäneet jo eiliseen (15.6.) mennessä lähes kokonaan pienen puistolammen vedenpinnan Hangossa. Näkymä vihreänä mattona kelluvista pyöreähköistä, herttatyvisistä lehdistä ja niiden keskeltä nousseista valkoisista kukista oli kerrassaan upea. Lumpeet avaavat kukkansa vain valoisana aikana ja esim. sateella kukat useinmiten sulkeutuvat. Käyntini lammella ajoittui aamupäivään, ja tuntui, etteivät kukat olleet ehtineet vielä täysin avautua yön jäljiltä.
Lumpeen kukassa voi olla yli 20 terälehteä. Kukkaperä vetäytyy kukinnan päätyttyä kierteelle vetäen kukan upoksiin. Lammen pohjalla sijaitseva juurakko, joka voi sijaita parinkin metrin syvyydessä, on paksu ja monivuotinen. Kuvien puistolammessa ei liene syvyyttä metriä enempää. Lumpeen punakukkainen muoto on rauhoitettu Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Kaikki lumpeet ovat myrkyllisiä.
Kukkivat ruusuorapihlajapuut (Crataegus x media) ilahduttavat nyt kesäkuussa superkerrannaisella kukkamassallaan, jolle tummanvihreät lehdet luovat tyylikkään kontrastin. Ruusuorapihlaja kannattaa istuttaa suojaiselle ja aurinkoiselle paikalle. Paahdettakin tämä ihanuus kestää
Alkukesän kukkapuujuhla on edennyt omenankukkiin, ja puidenystävän onkin seuraavaksi aika retkeillä omenapuiden katveeseen. Kukkapilviä on avautumassa niin hyötytarhoissa kuin koristeistutuksissa, vaikkapa valmistujaisjuhliakin kehystämään. Kyseessä on japanilaisille
Japaninruusukvitteni (Chaenomeles japonica) lukeutuu toukokuun yllättäviin oranssinpunertaviin kukkijoihin. Ruusukvittenin kukkarunsaus on huimaava, vaikka itse pensas on matalahko, noin polvenkorkuinen. Kasvi on hyvä valinta tuoksupuutarhaan, sillä sekä kukat että myöhemmin he
Ihaillaanpa tässä postauksessa hanamin eli kirsikankukkajuhlan aikaan limittyviä muitakin kukkapuita, nimittäin magnolioita! Japaninmagnolia (Magnolia kobus) ’Vanha rouva’ on iki-ihana lajike Mustilan arboretumista. Siellä kartanon pihalla jo puolen vuosisadan ajan ka
Yksi kevään alkupuolen odotetuimmista kukkijoista on scilla, tuo pieni ja ponteva sipulikasvi, joka levittäytyy mattokasvustoiksi esimerkiksi nurmialueilla ja pensaanalusilla. Viralliselta nimeltään idänsinililja (Othocallis siberica) on kuitenkin kotoisin läntisestä Aasiasta.
