Siirry sisältöön

Koristekrassi, keittiöpuutarhan kuningatar

Jaa artikkeli
koristekrassi001

Kaukaa Etelä-Amerikasta kotoisin oleva koristekrassi sopii mainiosti myös suomalaisiin pihoihin, parvekkeille ja kasvimaiden kaunistajiksi. Onhan se varsinainen ilopilleri tumman oranssinpunaisine ja keltaisine kukkineen. Tai lohenpunaisine, riippuen lajikkeesta.

Koristekrassi sopii erinomaisesti hyötypuutarhaan, sillä kasvin lehdet, kukat ja jopa siemenetkin syötäviä. Nuoret lehdet voi silputa salaatin sekaan ja isommista saa sievät kertakäyttölautaset pihajuhliin. Eivät ne kovin tukevat ole, mutta muuten hyvät. Kukissa on hieno, hiukan pippurinen vivahde. Niillä voi koristella kakut ja salaatit, minkä lisäksi ne voi vallan hyvin popsia suuhun. Vaalealihaisen kalan seurana ne ovat myös omiaan. Vihreät siemenet puolestaan säilötään etikkaliemeen ja käytetään kapristen tapaan.

Koristekrassi maistuu valitettavasti myös ötököille. Etenkin kirvat suorastaan rakastavat sitä. Tarkkaile siis lehtien alapintoja ja kukkavarsia ja ryhdy toimiin heti, kun näet ensimmäiset öttiäiset. Vesisuihkutus tai mäntysuopavesi toimivat hyvin. Myrkkyjä on syytä välttää – eihän kasvissa ole edes mitään syötävää, jos sitä suihkuttelee myrkyillä.

 

koristekrassi002
koristekrassi003

ris

, , , ,

Unelmieni puutarhassa yhdistyvät hyötytarha ja kauniit kukkaistutukset. Innostun unohtuneista ja harvinaisista hyötykasveista ja nautin siitä, että saan vihannekset ja yrtit keittiööni omalta kasvimaalta. Luonteeltani olen utelias kulkija. Matkoillani vierailen erilaisissa puistoissa ja puutarhoissa. Jokainen niistä on ainutlaatuinen ja jokaisella on tarina kerrottavanaan. Niistä voi myös poimia uusia ideoita, joita toteuttaa tykönään. 

Mainos – sisältö jatkuu alla

Tutustu Oma PIHA -lehteen

Oma PIHA on lehti sinulle, joka nautit pihasta, puutarhasta tai parvekkeesta.

Löydät lehden sivuilta sekä harvinaisuuksia että perinteisiä pihakasveja – vinkkejä uuden tontin omistajalle ja konkaripuutarhurille.

Katso tarjous
Mainos päättyy

Kommentoi artikkelia

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Saako olla lisää

  • Kylvä kasvihuoneeseen – hyötytarhassa koittaa esikasvatusaika

    Keväällä kasvihuoneessa tuoksuvat multa ja nuoret tomaatintaimet. Kasvin elämän seuraaminen siemenestä satoon on koukuttavan palkitsevaa. Aikaisimmat kylvöt pitkää esikasvatusta vaativille kasveille tehdään jo tammi–maaliskuussa kodin ikkunalaudalle tai kasvivalojen alle, sillä harvalla on käytössään talvikuukausina lämmitettävää kasvihuonetta. Kylväessä on hyvä tutustua siementen itämisaikoihin ja taimien kasvatusaikaan. Lisäksi tarkkaillaan kevään etenemistä, jotta osataan ajoittaa kylvöt oikeaan hetkeen. Asuinpaikan kasvuvyöhyke vaikuttaa luonnollisesti asiaan – siemenpussien yleisohjeet

  • Lumikuningatarten lumoa

    Talvipuutarhassa Helsingissä vietettiin 10.-13.3. lumikuningatar-orkideoille omistettua viikonloppua. Valkokukkaiset, sadunomaisesti nimetyt lumikuningattaret (Coelogyne cristata) ovat kotoisin Himalajalta. Talvipuutarhassa ne kasvavat valoisan kaktushuoneen seinämällä, epifyyteille eli puunoksilla kasvaville kasveille sopivissa koreissa. Muhkeat orkideatöppäät puhkeavat kukkaan näin kevättalvisin. Vuotuisilla lumikuningatarpäivillä oli paikalla myös Suomen Orkideayhdistys esittelemässä toimintaansa ja jäsentensä kukkivia kasvierikoisuuksia.  

  • Muista ystävää kukkasin – tai miksei vaikkapa siemenin!

    Hyvää ystävänpäivää! Vaikka talvi on ollut lauha ja vähäluminen, ei se vähennä kevään ja värikkäiden kukkien kaipuuta. Ihana kimpullinen leikkokukkia piristää pöydällä kummasti. Hurmaavat tulppaanit houkuttelevat ajatukset jo tulevaan kevääseen jolloin syksyllä piilotettujen sipulien kukinta palkitsee helppohoitoisella kauneudellaan. Leikkoneilikat ja jaloleinikit keväisissä väreissään tuntuvat olemassaolollaan suorastaan kohottavan kodin energiaa. Ystävänpäivää juhlittaessa tänään, ei rakasta ruusua

  • Kotipihan ruusuja, osa 2

    Pienessä rosariossani kukkii heinä-elokuussa tämä ihastuttava teehybridiruusu ’Kronborg’. Nämä olivat hankintahetkellä todella huonokuntoisia rönttejä, mutta reipastuivat päästyään maahan kasvamaan. Takana on yksi talvi ja se sujui ongelmitta. Toivotaan samaa tälle vuodelle. ’Kronborgien’ naapurina ovat nämä pinkit kukkatötteröt. Ne kuuluvat ’Baronesse’ -ryhmäruusuille. Nekin ovat talvehtineet rosariossa vasta yhden talven yli. Viereisessä, hieman huonolla hoidolla olleessa penkissä

Uusimmat jutut

  • Ulkobonsain kasvukausi 

    Ulkobonsain kasvattajan kasvukausi alkaa avomaalla matalien kohopenkkien ääreltä. Penkit, joissa puut ovat talvehtineet ilman ruukkua, sulavat aikaisemmin kuin ympäristönsä. Vastassa on kaksi juuristotyyppiä ja puuhaa koko kasvukauden ajaksi.

  • Kesäköynnöksiä suomalaiseen puutarhaan ja parvekkeelle

    On syytä valita huolella pihapiirin ja kukkamaan köynnökset, kasvattaapa ne siemenestä itse tai ostaa torin taimikauppiaalta. Taimien on oltava melko suuria ja hyväjuurisia, jotta ne ehtivät kukkimaan runsaasti ja ehkä kehittämään myös siemeniä tulevien kesien tarvetta varten.

  • Kukkasatoa

    Ruusuja täytekakun päällä, kehäkukkia salaatissa… mutta entäpä kuunliljaa ja neilikkaa? Luonnossa ja puutarhassa on hurja määrä syötävää, jos kukkasatoa vain raaskii korjata.

  • Värikäslehtiset kannat

    Kannat tuovat kesäiseen puutarhaan tropiikin tuulahduksen ja kukkapenkkiin eksoottista väriä. Rehevä kannapehko elävöittää istutusaluetta, kesäkukkaryhmää, terassia ja parveketta. Tärkeintä kannassa ovat suuret, vihreät tai purppuraiset lehdet.

  • Rakkaudesta kieloihin

    Kevätkesällä luonto täyttyy huumaavasta tuoksusta. Metsän aluskasvillisuuden seasta erottuvat siistin soikeat, pitkäruotiset lehdet ja satamäärin pieniä, pulleita, posliininvalkoisia kukkia. On kielojen (Convallaria majalis) aika jälleen loistaa.

  • Nokkoset ja vuohenputket hyötykäyttöön

    Kevätauringon säteet herättävät kasvit, jotkut nopeammin kuin toiset. Pitkän talven jälkeen on virkistävää poimia tuoreita lehtiä, herkkiä herkkuja lautaselle. Pienet vihreät versot ravitsevat myös silmiä ja sielua.

Kaikki jutut