Marhanlilja ’Claude Shride’
Vuodet vaihtelevat, säät yllättävät, onneksi on aina jokin kasvi, jolle olosuhteet ovat juuri sopivat. Kenties jo viime kasvukausi, syksy ja kulunut talvi olivat varjoliljoille otolliset, sillä nyt kukkavarsia tuntuu nousevan runsaasti.
Marhanlilja (Lilium Martagon-Ryhmä) on varjoliljan sukulainen risteymien kautta. Hankin ’Claude Shride’ -liljan sipulin muutama vuosi sitten Viherpeukaloilta ja se taisi kukkia ihan hyvin jo ensimmäisenä kesänään. Nyt siihen on noussut kolme tanakkaa kukkavartta, ties mihin korkeuksiin ne tänä vuonna yltävätkään!
Mahdollisesti Lilium martagon var. cattaniae
Toissa syksynä istutin kolme eri sipulia, kahta marhanliljaa ja hyvin tummakukkaista varjoliljaa (Lilium martagon var. cattaniae), yhteen penkkiin. Niistä yksi on nyt tulossa ensi kertaa kukkaan kaksin kukkavanoin. Kukkien avauduttua pääsemme tunnistamaan, mikä mahtaa olla kyseessä – luulen, että turvaudun Pirkko Kahilan asiantuntemukseen ja kysyn häneltä.
Viime syksynä istutin uuden marhanliljan, ’Peppard Gold’, ja siinäkin on kukkavarsi nousussa, tosin melko matalana vielä.
Tiheän valkohäntäpeurapopulaation takia liljat täytyy kasvattaa verkkojen sisällä, muuten kukkavarret syödään poikki ja se harmittaa vietävästi, sillä lilja ei haaraudu ja tee uusia kukkavarsia.
Perinteinen punakukkainen varjolilja
Ihan tavallinen varjolilja (Lilium martagon) sekä puna- että valkokukkaisena on viehättävä ja rakas kasvi lapsuudenkotini pihasta, niin myös varmasti monen muun lapsuudenkodista. Muistan, että nämä kukkivat lähes aina harmillisesti silloin, kun emme olleet kotona, vaan lomailemassa mökillä tai purjehtimassa. Nyt taitaa tulla ensimmäisiä kukkia jo ennen juhannusta!
