Vanha kansa teki esimerkiksi siemenkylvökset kuunvaiheen mukaiseen otolliseen aikaan.
Kuuperinteen tutkija Anne Pöyhönen Yläkuu kustannuksesta kertoo perinteentallentajan työstään uusimmassa Oma PIHA-numerossa 3/2026. Täällä blogissa jatketaan tutustumista Suomessa säilyneeseen kuun mukaan ajoittamisen taitoon.
-Luonnon kanssa yhteistyössä toimivan puutarhurin kannattaa rytmittää työnsä sekä kuunvaiheen että oman kotiseudun paikallisen sään perusteella, Anne Pöyhönen kertoo. -Meillä Suomessa on hienoa vanhaa perimätietoa luonnon rytmin seuraamisesta ja sen mukaan rauhalliseen tahtiin elämisestä. On osattu ajoittaa työt niin, että niistä saa parhaan mahdollisen tuloksen kunakin vuonna, hän jatkaa.
Mitä ovat yläkuu ja alakuu?
Keväällä odotettiin viljan oikeaa kylvöaikaa ”kuin kuuta nousevaa”. Tämä sanonta on peräisin Länsi-Suomesta, jossa kasvavan kuun nimitys on vanhastaan ollut ”nouseva kuu”. Itä-Suomessa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa sanotaan yläkuu, ylikuu tai ylöskuu.
Nämä ylenemistä tarkoittavat sanat kuvaavat kasvuvoiman nousemista. Kasvu suuntautuu kylvetyissä ja istutetuissa kasveissa maan yläpuolisen osan eduksi. Vaikka kevät olisi kauneimmillaan, satoa maan yläpuolelle tekeviä kasveja ei hyödytä kylvää muulloin kuin yläkuulla (tänä keväänä 17.-31.5.), muuten nämä kasvit lähtevät kehittämään enemmän juuria ja vähemmän maan yläpuolista osaa.
Täysikuun mentyä ohi alkaa laskevan kuun aika eli alakuu. Täysikuun jälkeen reilun viikon aikana kylvetään juurikasvit, kuten porkkana ja punajuuri, ja istutetaan perunat ja muut maan alle tai varren tyviosaan sadon tekevät - esimerkiksi ruuaksi käytettävät sipulit ja maa-artisokka. Alakuun viimeisten kolmen päivän aikana (tänä keväänä 13.-15.5.) ei ole enää hyvä kylvää tai istuttaa mitään, vaan sitten voi kitkeä rikkaruohoja, kääntää kasvimaata ja peltoa sekä lannoittaa vaikkapa kompostia levittämällä.
Uudenkuun päivänä suunta kääntyy, eikä vaikutus ole selvä kumpaankaan suuntaan. -Silloin ei hätäillä töiden kanssa, vaan on hyvä pitää lepotaukoa, Anne Pöyhönen tuumaa. -Uudenkuun päivän jälkeen alkavan yläkuun aikaan kylvetään valmiiksi käännettyyn maahan, silloin itäminen on nopeaa ja kasvu etenee vauhdilla.
Vanha kansa seurasi Kuuta kuin kellon viisaria
-Kun vanha kansa puhui kuunvaiheista perinteisillä termeillä, he kuvasivat maanpinnan tason tapahtumia, Anne Pöyhönen sanoo. -Taivaalla oleva Kuu on ikään kuin kellon viisari, joka näyttää missä mennään, mutta tapahtumat ovat ihmisen lähellä, maan päällä.
Tiede on mitannut Kuun ja Auringon vuorovesivoiman nostavan ja laskevan maan kivikuorta vuorokausittain. Suomessa tämä vaikutus on noin 25 cm ylös-alas joka vuorokausi. -Auringonkierron vaikutusta vuorovesivoimassa on yksi kolmasosa ja Kuun kaksi kolmasosaa - siksi on tärkeää seurata juuri kuunkierron vaikutusta, Anne Pöyhönen korostaa.
Vanhan kansan neuvoja kannattaa itse testata eli tehdä asioita hyvään ja huonoon aikaan, ja verrata tuloksia. Silloin voi nähdä omin silmin, miten suuri ero voi olla!
Jos esimerkiksi raivaa vesakot kevään yläkuulla mätäkuun alakuun lopun sijaan, saa elokuussa paljon koripajua punontatöihin. Jos kääntää pellon keväällä yläkuun puolivälissä ja lämmintuulisena päivänä, se kasvaa täyteen rikkaruohoa. Tämän voi välttää kääntämällä pellon alakuulla, iltapäivällä ja mielellään kylmätuulisena päivänä.
Jos tänä keväänä aloittaa kuunvaiheiden seuraamisen oman puutarhansa töissä, mistä kannattaa lähteä liikkeelle?
Anne Pöyhönen: Aloita itselle tärkeiden kasvien kylvämisestä ja istuttamisesta parhaaseen aikaan. Kukat ja maan yläpuolelle satoa tekevät kylvetään ja istutetaan aina yläkuun aikaan. Tulee hyvä mieli, kun kasvit lähtevät hyvin kasvuun! Vapun juhlinnan jälkeen voi Etelä-Suomessa aloittaa juurikasvien kylvöllä sekä keltasipulin ja muiden ruokasipulien ja varhaisperunan istutuksella. Pohjoisempana peruna ja juurikasvit laitetaan maahan vasta seuraavalla alakuulla 1.-11.6.
Kaikkea ei toki ehdi ja onnistu tekemään aina optimaaliseen aikaan, joten on hyvä myös tietää, mikä on huonoin aika kullekin työlle. Kylvämistä vältetään alakuun eli laskevan kuun viimeisinä päivinä, ennen uudenkuun päivää. Kasvuvoima luonnossa on silloin vähimmillään.
Jos kasvattaa sisäkukkia tai parvekekasveja, samat ajankohdat pätevät niidenkin kohdalla. Kukkien mullanvaihto ja pistokkaiden istutus yläkuulla takaa hyvän kasvun jatkossa.
Maata ei kannata kääntää erityisen hyvän itämisen päivinä 22.-23. toukokuuta, jottei vihannesmaan tai kukkapenkin koko rikkakasvisiemenpankki lähde kasvuun. Sen kun kerran kokeilee, niin tietää!
Miten kastellaan kuun rytmissä?
Anne Pöyhönen: Kuunkierrossa on lyhyempi "vesipäivien" rytmi, jolloin kasvit juovat enemmän vettä. Ne on merkitty kuukalentereihin vesipisaran kuvilla. Vesipäiviä ovat tänä keväänä 1.-3. toukokuuta, 11.-13. toukokuuta, 20.-21. toukokuuta ja 29.-30. toukokuuta.
Vesipäivinä huonekasvit varastoivat vettä lehtiinsä ja leikkokukatkin juovat niin, että maljakon vedenpinta voi laskea monta senttiä yhdessä päivässä. Ulkonakin on hyvä kastella erityisesti näinä päivinä, varsinkin vastaistutettuja kasveja, joiden juuret eivät ole ehtineet kasvaa syvälle. Jos vesipäivinä sataa, kasvit piristyvät ja kasvavat ihan silmissä. Ihmisellä ja lemmikeilläkin on usein enemmän jano näinä päivinä.
Puutarhuri tuulten seuraajana
Anne Pöyhönen: Puutarhaihmisille on tärkeää seurata myös tuulen vaikutusta. Vanha kansa puhui aina ”kylvötuulesta”. Vaikka kuunvaihe oli oikea, ei lähdetty kylvämään tai istuttamaan, jos oli kovaa pohjoistuulta, joka jatkui monta päivää. Kasvit aistivat, että kuivan ja kylmentävän pohjoistuulen aikana voi haihtua paljon vettä, eivätkä sen vuoksi lähde itämään ja kasvamaan yhtä hyvin.
Kylvötuuli on lämmintä ja kosteaa ilmaa tuova tuuli, yleensä lounais- tai etelätuuli. Omalla iholla ja aisteilla oppii tuntemaan, onko tuuli ihoa kuivattavaa ja kylmää vai ihoa hellivää sekä kosteutta ja lämpöä tuovaa. ”Kevättä ilmassa”- sanonta tarkoittaa sitä, että tuuli on kääntynyt kylvötuuleksi. Vanha kansa on tuntenut myös monia eri ”kylvölintulajeja”, jotka leuto etelätuuli tuo mukanaan. Näiden odotettujen lintujen runsas saapuminen varmisti, että on hyvä ilma kylvää.
Siemenkylvöt kuun mukaan
Anne Pöyhönen: Kevään tuloaikataulun mukaan valitaan, millä yläkuulla kylvetään yrtit, kukat sekä maan yläpuolisiin kasvinosiin sadon tekevät kasvit. Alakuulla kylvetään ja istutetaan verson tyveen tai maan alle sadon tekevät kasvit. Kylmänarkoja kasveja ei istuteta ulos ennen kuin hallanvaara on ohitse - halla tulee herkästi täydenkuun ja uudenkuun öinä.
Jokainen uusi istutuskerta on kasville kuin uusi kylvöpäivä, kasvit kun eivät itse vaihtaisi kasvupaikkaa. Siirtoistutuspäivän vaikutus jää voimaan jatkossa, mikä kannattaa huomioida istutettaessa kasvi lopulliseen kasvupaikkaan. Kun kylvö tai istutus on tehty oikealla kuunvaiheella, kasvi kasvaa vahvemmin, juurtuu hyvin (ja tarvitsee vähemmän kastelua kesän mittaan) sekä tekee enemmän satoa. Erityisen hyvät istutuspäivät tomaatille, kurkulle, mansikalle sekä muille hedelmää tekeville kasveille ovat 22.-23.5.
Milloin kasvien kevätleikkaus tehdään?
Anne Pöyhönen: Omenapuiden kevätleikkaukset tehdään täydenkuun jälkeen, alakuulla eli laskevalla kuulla kuten 2.-15.5, ettei tilalle heti kasva uutta vesioksaa. Silloin pensas tai puu ei kärsi, ja leikkuupinta kuivuu umpeen, eikä jää vuotamaan nestettä. Erityisen hyviä päiviä ovat alakuun hedelmäpäivät 4.-5.5. ja 14.-15.5. Marjapensaista voi silloin pensaan kärsimättä poistaa vanhat oksat.
Tuuheuttava leikkaus kaikille pensaille ja puille tehdään uudenkuun päivän jälkeen muutaman päivän aikana. Silloin leikatut oksat haarovat runsaasti ja kasvavat nopeasti uutta.
Mainos – sisältö jatkuu alla
Tilaa lehtemme!
Oma PIHA on ihan tavallisen kotipuutarhurin paras kaveri. Aitoa ja inhimillistä Oma PIHAa tekevät näkemykselliset viherpeukalot rennolla otteella.
Lehden sivuilta löydät niin kotimaisia pihatarinoita, uusia unelmia kuin käytännönläheisiä ohjeitakin.
Tasaisen varmasti kevät on tehnyt tuloaan myös täällä Pohjois-Pirkanmaalla. Liukkaat jäätiköt alkavat pikkuhiljaa väistyä auringon lämmittäessä maata, ja myrskytuulen puhallettua maata kuivaksi. Tänään tein pienen pihakierroksen, ja ilokseni löysin kevään ensimmäiset nuput. Kuten aina tällä pihalla, aikaisimmat nuput kuuluvat vaaleajouluruusulle (Helleborus niger). Mikäli mitään äkillistä takapakkia ei tule, elän jo toivossa että kirsikkapuiden juurelta nousevat
Vain puolitoista kuukautta enää! Silloin – yhtenä kevään alkamisen merkkinä – ensimmäiset muuttolinnut palaavat takaisin Suomeen! Oheisista viime kevään kuvista varhaisin on otettu Hangon Täktomissa maaliskuun 14. päivänä, jolloin muutama merihanhi laskeutui golfkentän viereiselle pellolle. Maaliskuun loppupuolella laulujoutsenpari katseli monivuotista pesimäsuotaan Skogbyn ruukkialueella, missä myös leskenlehti oli työntänyt pälvipaikalla ensimmäiset auringonväriset kukkansa esiin. Ojanpenkan pajunkissoihin
Kaikkein ihanimpia kevään kukista ovat maalis–huhtikuussa kukkivat pienet sipulikukat. Ne ovat kerrassaan jalokiviä puutarhassa. Kukkien värit loistavat tummaa maata vasten ja saavat sydämen tykyttämään. Koska aina tuntuu, että pihassa ei ole aikaisia kevätkukkia tarpeeksi, muista tänä vuonna kirjata ylös sopivat kasvupaikat ja istuta syksyllä lisää sipuleita ja mukuloita.
Suomalainen puutarhamessukausi pitää sisällään ilahduttavan monenlaisia tapahtumia suurmessuista yhdistysten taimipäiviin. Tässä kuvallinen piipahdus Kevätmessuille Helsingissä.
Alla äppelträd behöver beskäras varje år men beroende på sort, grundstam, ålder och hur trädet skötts tidigare är beskärningsbehovet olika. Börja med att gå runt trädet några gånger och fundera på vad som är målet med beskärningen.
Vår i luften! och vi längtar efter blommor och grönt. Har snödroppar och vintergäck visat sina första blomknoppar i rabatten? Vid en varm vägg blommar de kanske redan? I dikesrenen finns silkeslena videkissar och kanske en första solgul tussilago?
När vårsolen börjar värma på allvar är det dags att fundera på om några träd eller buskar behöver beskäras i vår. Anpassa redskapen efter hur mycket som skall beskäras och hur grova kvistar och grenar som skall klippas och kapas.
Parhaan kokemuksen tarjoamiseksi käytämme teknologioita, kuten evästeitä, tallentaaksemme ja/tai käyttääksemme laitetietoja. Näiden tekniikoiden hyväksyminen antaa meille mahdollisuuden käsitellä tietoja, kuten selauskäyttäytymistä tai yksilöllisiä tunnuksia tällä sivustolla. Suostumuksen jättäminen tai peruuttaminen voi vaikuttaa haitallisesti tiettyihin ominaisuuksiin ja toimintoihin.
Toiminnalliset
Aina aktiivinen
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Preferences
The technical storage or access is necessary for the legitimate purpose of storing preferences that are not requested by the subscriber or user.
Tilastot
The technical storage or access that is used exclusively for statistical purposes.The technical storage or access that is used exclusively for anonymous statistical purposes. Without a subpoena, voluntary compliance on the part of your Internet Service Provider, or additional records from a third party, information stored or retrieved for this purpose alone cannot usually be used to identify you.
Markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
