Keltakukkainen kasvi ja hirven silmä

Hirven silmä ja kasvamassa olevat sarvet

Lähestyessäni toissapäiväisellä luontolenkilläni Skogbyn ruukkialueella Aholan talon pihapiiriä, jonka läpi tie kulkee, äkäisesti räksyttävä koira tuli vastaani, muttei onneksi käynyt lahkeeseen kiinni. Kesälomaansa vanhassa ruukin rakennuksessa viettävä rouva tuli hakemaan pois koiransa todeten samalla, että pelosta se haukkuu, mutta kyllä tästä saa läpi kulkea. Samalla tuli mieleeni kysäistä rouvalta, josko hän tietäisi alhaalla purouomassa kukkivan kasvin nimeä. Ei hän tiennyt. Kerroin, että olin edellisellä lenkilläni kuvannut kaukaa tuota itselleni tuntematonta keltakukkaista kasvia ja päätynyt siihen, että kyseessä on auringontähti (Telekia speciosa).

Auringontähti kasvaa luonnonvaraisena Karpaateilta Vähä-Aasiaan ja Kaukasukselle. Eksoottisen näköinen kukinto muistuttaa tummankeltaisena loistavaa aurinkoa. Auringontähti aloittaa loppukesän keltakukkaisten asterikasvien kukinnan heinäkuun lopulla. Tätä varjoisella tai puolivarjoisella paikalla kosteassa maassa menestyvää lajia tuotiin Suomeen ensi kerran viime vuosisadan alkupuolella lähinnä vanhoihin kartanopuistoihin, joissa se on säilynyt viljelyjäänteenä ja joskus levinnyt ympäristöönkin.
Kun jatkoin matkaani pyöräillen hitaasti hakkuuaukean reunalla kulkevaa metsätietä, näin muutaman metrin päässä tien vierellä pensaikossa ruskean möykyn. Mielessäni välähti se keväinen karhu, jonka kolme tuttua rouvaa väitti nähneensä juuri tuolla alueella. Mutta ei, hirvi se oli, sarvipäinen uros! Eikä ollut vielä vainunnut minua. Mietin kuumeisesti, miten saisin siitä kuvan, kun se oli pensaan takana. Silloin hirvi työnsi turpaansa sen verran esiin, että näin kameran linssien läpi sen suuren silmän. Kesti puolisen minuuttia, ennen kuin hirvi tajusi, ettei se ollutkaan yksin. Se käännähti ja loikki reipasta vauhtia hakkuuaukean poikki ja katosi vastapäiseen metsään.

Hellepäivänä perhosiakin oli liikkeellä mukavan runsaasti, joten oheisena niistäkin kolme kuvaa.