Kukka-asetelmien ei tarvitse aina olla runsaita ja näyttäviä. Joskus riittää yksittäinen kukkiva oksa pienessä maljakossa. Tai vesilasissa, lasisessa hillopurkissa, vaikkapa teekupissa. Kun katselee ympärilleen, alkaa maljakoitakin löytyä! Ja kukkia: olkoon se sitten tarkoituksella valittu tai sattumalta jostakin ylitse jäänyt.
Näitä pieni asetelmia voikin sitten sijoittaa sinne tänne, ikkunalaudoille, sivupöydälle, eteiseen, työpisteeseen, kylpyhuoneeseen peilin viereen – ja miksei myös ulos terassille tai parvekkeelle. Ilahduttavat missä vain.
Lumipeite näyttää herkkiä jälkiä pihan muiden asukkaiden elämästä: siroja jalanjälkiä siellä, siiven lennokas pyyhkäisy tuolla. Liikkeellä voi olla lintuja, pieniä jyrsijöitä kenties, ehkä lumikkokin. Mustarastas esimerkiksi on ruvennut viime vuosikymmenten […
Kuvassa näkyy olohuoneeni sohvan viereistä ikkunanurkkausta. Siinä onkin rakkaat asiat tiivistettynä, kissat tosin puuttuvat. Kukat ikkunalla ovat isoäidin vanhassa kukkatelineessä ja kastelen niitä lapsuudesta tutulla kannulla (josta myös kissat tykkäävät […]
När den glada julen städats ut finns det plats och lust att påbörja ett nytt odlingsår med spirande grönska. De växter som behöver förodlas längst som paprika och chili brukar […]
Euroopanlehtikuusen neulaset ovat puutarhan myöhäisimmän ruskan runollinen yksityiskohta. Tämä havukasviksi poikkeava kesävihanta puu on kotoisin keskisen Euroopan vuorilta. Kultaneulaskimput säteilevät puun oksilla tähtimäisesti ja pysyvät yleensä osin kiinni vielä lumen
Talvi tuli jotenkin hirveän nopeasti. Tältä näytti The Pilgrim -ruusuni eli ’Auswalker’ marraskuun puolivälissä, kun oli harvinaisen lauhaa. No, sen jälkeen tulikin harvinaisen aikainen talvi – meillä lounaissaaristossa mennään usein […]
