Kukka-asetelmien ei tarvitse aina olla runsaita ja näyttäviä. Joskus riittää yksittäinen kukkiva oksa pienessä maljakossa. Tai vesilasissa, lasisessa hillopurkissa, vaikkapa teekupissa. Kun katselee ympärilleen, alkaa maljakoitakin löytyä! Ja kukkia: olkoon se sitten tarkoituksella valittu tai sattumalta jostakin ylitse jäänyt.
Näitä pieni asetelmia voikin sitten sijoittaa sinne tänne, ikkunalaudoille, sivupöydälle, eteiseen, työpisteeseen, kylpyhuoneeseen peilin viereen – ja miksei myös ulos terassille tai parvekkeelle. Ilahduttavat missä vain.
Unelmieni puutarhassa yhdistyvät hyötytarha ja kauniit kukkaistutukset. Innostun unohtuneista ja harvinaisista hyötykasveista ja nautin siitä, että saan vihannekset ja yrtit keittiööni omalta kasvimaalta. Luonteeltani olen utelias kulkija. Matkoillani vierailen erilaisissa puistoissa ja puutarhoissa. Jokainen niistä on ainutlaatuinen ja jokaisella on tarina kerrottavanaan. Niistä voi myös poimia uusia ideoita, joita toteuttaa tykönään.
Oma PIHA on lehti sinulle, joka nautit pihasta, puutarhasta tai parvekkeesta.
Löydät lehden sivuilta sekä harvinaisuuksia että perinteisiä pihakasveja – vinkkejä uuden tontin omistajalle ja konkaripuutarhurille.
Pienen tontin suunnitteluun voisi ottaa kaksi punaista lankaa: selkeyden ja rehevyyden. Rakennusmateriaaleiksi on paras valita vain pari yhteensopivaa elementtiä, esimerkiksi grafiitinharmaa kivi ja salvianvihreäksi maalattu puu. Mieleen pulpahtaa saman tien liuta hopealehtisiä kasveja, jotka sointuvat niihin täydellisesti!
Vielä pari päivää ja sitten ne kerään. Kesäkurpitsojen hedelmien sanotaan olevan parhaimmillaan juuri tällaisina, pieninä ja napakoina. Yleensä ne ehtivät kyllä ihan huomaamattakin kasvaa isommiksi, jolloin ne käytetään viipaloituina tai halkaistuina, koverrettuina, uudelleen täytettyinä ja uunissa gratinoituina. Mutta aina silloin tällöin kannattaa kurkistaa, onko tulossa myös näitä pikkuzucchineja. Avomaankurkkujenkin lehtien alla pilkottaa pieniä hedelmiä. Nämäkin
Tästä kaikki alkoi: pienestä mättäästä kevätlinnunsilmää jonka sain naapuriltani pari vuotta sitten. Istutin sen kultatyräkkipenkkiin ja nyt tämä pieni ja pirteän keväinen ihanuus on vallannut koko kukkapenkin ja yrittää luikerrella tietään myös kivenkolojen välistä yhä laajemmalle. Kevätlinnunsilmä on kosteiden lehtomaisten paikkojen luonnonvarainen kasvi (jota en istutushetkellä vielä tiennyt). Itse en koskaan täällä Pirkanmaalla ollut törmännyt
Kevät valmistellaan nyt! Syksyllä istutetuista kukkasipuleista saadaan väri-iloa maaliskuulta keskikesään. Sipulien maahan upottaminen sopii myös kärsimättömälle, sillä syyssahramit ja syysmyrkkyliljat kukkivat pian istuttamisen jälkeen.
Kesäinen kävely järven tai saaren ympäri tai merenrantaa pitkin rentouttaa mielen ja kehon. Samalla voi ihailla alati muuttuvaa vedenpintaa, veden asukkaita ilmassa, vedessä ja maalla sekä vaihtelevaa kasvillisuutta ja kivimuodostelmia. Sekä ikikallio että vasta itänyt elämä ovat läsnä. On rauhaa tai tyrskyjä säätilan mukaan.
Ulkobonsain kasvattajan kasvukausi alkaa avomaalla matalien kohopenkkien ääreltä. Penkit, joissa puut ovat talvehtineet ilman ruukkua, sulavat aikaisemmin kuin ympäristönsä. Vastassa on kaksi juuristotyyppiä ja puuhaa koko kasvukauden ajaksi.
On syytä valita huolella pihapiirin ja kukkamaan köynnökset, kasvattaapa ne siemenestä itse tai ostaa torin taimikauppiaalta. Taimien on oltava melko suuria ja hyväjuurisia, jotta ne ehtivät kukkimaan runsaasti ja ehkä kehittämään myös siemeniä tulevien kesien tarvetta varten.
Ruusuja täytekakun päällä, kehäkukkia salaatissa… mutta entäpä kuunliljaa ja neilikkaa? Luonnossa ja puutarhassa on hurja määrä syötävää, jos kukkasatoa vain raaskii korjata.
Kannat tuovat kesäiseen puutarhaan tropiikin tuulahduksen ja kukkapenkkiin eksoottista väriä. Rehevä kannapehko elävöittää istutusaluetta, kesäkukkaryhmää, terassia ja parveketta. Tärkeintä kannassa ovat suuret, vihreät tai purppuraiset lehdet.
Kevätkesällä luonto täyttyy huumaavasta tuoksusta. Metsän aluskasvillisuuden seasta erottuvat siistin soikeat, pitkäruotiset lehdet ja satamäärin pieniä, pulleita, posliininvalkoisia kukkia. On kielojen (Convallaria majalis) aika jälleen loistaa.
