Saapuessani eilen (2.12.) Skogbyn ruukkialueella olevalle purolle näin koskikaran lennähtelevän puron yllä, jo kolmatta kertaa lyhyen ajan sisällä samalla purolla. Koskikaroja ei juurikaan näe näin etelässä muulloin kuin loppusyksyllä ja talvella, jolloin niitä saapuu muutamia tuhansia yksilöitä Pohjois-Ruotsista ja -Norjasta sekä Koillis-Venäjältä. Suomen Lapissa pesii kesäisin arviolta vain 250-300 paria.
Viime päivien muutamien asteiden pakkasista johtuen vuolaasti virtaavan pikkupuron pärskeistä oli kertynyt kuihtuneiden kasvien ja pensaiden ympärille lasimainen, läpinäkyvä jääkerros. Syvän purouoman jyrkillä kallioseinämillä kasvavasta sammalesta roikkuvat puikot pitivät jäisissä otteissaan myös maksaruohon lakastunutta kukintoa.
Esimerkiksi nurmialueella siementaimista laajennut, kevättuulessa aaltoileva posliinihyasinttipilvi on perin kaunista katseltavaa! Kauempaa yleisvaikutelma on vaalea, lähemmäksi kumartumalla näkyvät terälehtien kuulaan taivaansiniset raidat. Kukkien ryhmittyminen ”p
Taas on keväinen sipulikukkailo puhkeamassa kukkaan, kun pienet sipulikasvit ovat heräämässä etelän aurinkoisimmilta paikoilta alkaen. Luonnonsinivuokkojen lisäksi kauhtuneen rusehtavaa kevätmaisemaa kirjovat puutarhojen posliinihyasintit, idänsinililjat, kevättähdet ja kro
Norkkoriipukset ovat metsäpuutarhan, pensasryhmien ja pihamaiden varhaiskeväisiä koristeita. Norkkojen värit elävät kukinnan alkamisen myötä: esimerkiksi lepän hedenorkot muuttuvat ruskeanpunertavista keltasävyisiksi. Myös haapa, tammi ja koivu lukeutuvat norkkokukintoisiin
Kartanoiden puutarhat ovat kokeneet pohjoisissa oloissamme monta vuosisataa ja tyyliä, jotka inspiroivat näkemyksillään ja kasvikokeiluillaan myös kotipuutarhuria. Kartanopuutarhojen historiaa meillä Suomessa käsittelevä artikkelini on luettavissa Oma PIHAn nyt ajankohtaisesta
Då snön smält så mycket att de första vårblommorna kan titta fram och man kommer åt att klippa ner eller gallra buskar ända nere vid marken kan det dyka upp […]
