Saapuessani eilen (2.12.) Skogbyn ruukkialueella olevalle purolle näin koskikaran lennähtelevän puron yllä, jo kolmatta kertaa lyhyen ajan sisällä samalla purolla. Koskikaroja ei juurikaan näe näin etelässä muulloin kuin loppusyksyllä ja talvella, jolloin niitä saapuu muutamia tuhansia yksilöitä Pohjois-Ruotsista ja -Norjasta sekä Koillis-Venäjältä. Suomen Lapissa pesii kesäisin arviolta vain 250-300 paria.
Viime päivien muutamien asteiden pakkasista johtuen vuolaasti virtaavan pikkupuron pärskeistä oli kertynyt kuihtuneiden kasvien ja pensaiden ympärille lasimainen, läpinäkyvä jääkerros. Syvän purouoman jyrkillä kallioseinämillä kasvavasta sammalesta roikkuvat puikot pitivät jäisissä otteissaan myös maksaruohon lakastunutta kukintoa.
Kukkivat ruusuorapihlajapuut (Crataegus x media) ilahduttavat nyt kesäkuussa superkerrannaisella kukkamassallaan, jolle tummanvihreät lehdet luovat tyylikkään kontrastin. Ruusuorapihlaja kannattaa istuttaa suojaiselle ja aurinkoiselle paikalle. Paahdettakin tämä ihanuus kestää
Alkukesän kukkapuujuhla on edennyt omenankukkiin, ja puidenystävän onkin seuraavaksi aika retkeillä omenapuiden katveeseen. Kukkapilviä on avautumassa niin hyötytarhoissa kuin koristeistutuksissa, vaikkapa valmistujaisjuhliakin kehystämään. Kyseessä on japanilaisille
Japaninruusukvitteni (Chaenomeles japonica) lukeutuu toukokuun yllättäviin oranssinpunertaviin kukkijoihin. Ruusukvittenin kukkarunsaus on huimaava, vaikka itse pensas on matalahko, noin polvenkorkuinen. Kasvi on hyvä valinta tuoksupuutarhaan, sillä sekä kukat että myöhemmin he
Ihaillaanpa tässä postauksessa hanamin eli kirsikankukkajuhlan aikaan limittyviä muitakin kukkapuita, nimittäin magnolioita! Japaninmagnolia (Magnolia kobus) ’Vanha rouva’ on iki-ihana lajike Mustilan arboretumista. Siellä kartanon pihalla jo puolen vuosisadan ajan ka
Yksi kevään alkupuolen odotetuimmista kukkijoista on scilla, tuo pieni ja ponteva sipulikasvi, joka levittäytyy mattokasvustoiksi esimerkiksi nurmialueilla ja pensaanalusilla. Viralliselta nimeltään idänsinililja (Othocallis siberica) on kuitenkin kotoisin läntisestä Aasiasta.
