Vieraat kasvi- ja eläinlajit ovat suuri uhka luonnon monimuotoisuudelle. Vuoden 2011 alussa Suomessa tunnistettiin 157 haitallista vieraslajia. Näiden lajien tuomia ongelmia Suomen luonnolle on pohtinut työryhmä, joka luovutti kansallisen strategiaehdotuksensa maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilalle. Työryhmä esittää keinoja hallita vieraslajien aiheuttamia ongelmia sekä estää uusien haitallisten lajien saapumisen maahan.
Vieraslajit ovat ihmisen mukana uusiin paikkoihin levinneitä eliölajeja, kuten puutarhakasveja, riistaeläimiä, vesieliöitä tai tuholaisia. Uudessa elinympäristössään nämä meille vieraat lajit voivat muuttaa ympäristöä, vaikeuttaa alkuperäisten lajien selviytymistä, levittää tauteja tai aiheuttaa vahinkoa esimerkiksi viljelykasveille tai metsätaloudelle.
Työryhmä esittää yhtenä tavoitteena hävittää haitalliset jättiputket Suomesta kokonaan seuraavan 10–20 vuoden aikana. Ne aiheuttavat vakavia iho-oireita ja syrjäyttävät muuta kasvillisuutta. Jättiputkien hävittämishankkeen on tarkoitus toimia pilottihankkeena ja mallina muiden lajien vastaavaan torjuntaan.
Kansalaiset mukana luomassa strategiaa
Vieraslajistrategian ehdotuksen luonnoksesta oli mahdollisuus antaa palautetta internetissä helmikuun ajan. Erityisesti kantaa pyydettiin ottamaan siihen, ovatko strategiassa esitetyt keinot vieraslajien aiheuttamien haittojen vähentämiseksi toimivia. Ehdotus vieraslajistrategiaksi viimeisteltiin vasta kommenttien annon jälkeen.
Vieraslajityöryhmän sihteeri Johanna Niemivuo-Lahti oli tyytyväinen palautteen antoon.
– Kansalaiskuuleminen onnistui todella hyvin. Luonnoksesta tuli yli 100 asiallista ja hyvää kommenttia niin asiantuntijoilta kuin tavallisilta ihmisiltäkin. Näiden perusteella täsmennettiin esimerkiksi vieraslajimääritelmiä, kertoo Niemivuo-Lahti.
Konkreettisia toimia vieraslajeja vastaan
Työryhmä oli tyytyväinen työnsä lopputulokseen.
– Saatiin aikaiseksi konkreettisia ehdotuksia mitä tehdään, kuten vieraslajiportaali sekä riskiarviointijärjestelmä. Niiden pohjalta on hyvä lähteä torjumaan vieraslajeja, kommentoi Niemivuo-Lahti.
Vieraslajiportaalin avulla vieraslajeja koskevia tietoja pystytään kokoamaan, levittämään ja hyödyntämään. Riskinarviointijärjestelmää tarvitaan seuranta- ja tutkimustiedon hyödyntämiseksi ja sen kanavoimiseksi lainsäädäntöön, valvontaan sekä tiedottamiseen. Tavoitteena on parantaa valmiuksia arvioida vieraslajien aiheuttamaa riskiä ja toteuttaa riskinhallintatoimenpiteitä nopeallakin aikataululla.
Kansalaisten tietoisuudella on työryhmän mukaan suuri rooli vieraslajien aiheuttamien haittojen torjumisessa. Toimijoiden yhteistyönä käynnistetäänkin vieraslajeja koskeva viestintä ja koulutus. Tämän lisäksi kansalaisia kannustetaan vapaaehtoisiin toimiin haitallisten vieraslajien torjunnassa.
Seuraavaksi strategiaehdotuksesta järjestetään laaja lausuntokierros yhdessä ympäristöministeriön kanssa. Niemivuo-Lahti arvio, että lopullinen strategia saadaan julkaistua ensi syksynä.
