Kesäkuun puolivälistä aina syyskuun lopulle saakka Suomessa voidaan nauttia lähellä tuotettuja avomaan salaatteja. Salaattiviljelijät istuttavat pelloille uusia salaattitaimia viikoittain, joten tuoretta satoa on saatavissa koko satokauden ajan.
Sipoolainen Anders Åström kuuluu suomalaisen salaattiviljelyn uranuurtajiin ja kehittäjiin. Hän aloitti 1970-luvulla jäävuorisalaatilla ja tavallisella keräsalaatilla. 1980-luvulla hän alkoi kokeilla erikoissalaatteja, esimerkiksi lollo rossoa, lollo biondaa ja tammenlehtisalaatteja.
Ravintolat ja henkilöstöravintolat kiinnostuivat uusista salaateista ensimmäisinä. Ruoan ammattilaiset osasivat arvostaa erikoissalaatteja, koska he olivat tutustuneet niihin maailmalla ja tuontituotteena niitä oli jo kokeiltukin.
Ammattikeittiöiden mallin mukaan suomalaiset ovat vähitellen oppineet käyttämään erilaisia salaatteja myös kotioloissa. Uusia salaattilajeja halutaan kokeilla ja yhdistellä houkuttavasti tutumpien salaattien kanssa.
Roomansalaatti nousija
Salaatteihin halutaan vaihtelua, jota tarjoavat salaattien erilaiset koot, muodot, maut, suutuntumat ja lukuisat hienot värisävyt. Vihreiden lajikkeiden punasävyisiin versioihin on jo jossain määrin totuttu. Enää tummien salaattien ei pelätä maistuvan kitkeriltä kuten aluksi epäiltiin.
Tällä hetkellä suosituin avomaan salaatti on rapea keräsalaatti eli jäävuorisalaatti. Se rapsahtaa mukavasti hampaissa ja maistuu mehukkaalta. Kova nousija jo muutaman vuoden ajalta on roomansalaatti.
Roomansalaatin vanha suomalainen nimi on sidesalaatti. Myös nimiä cos-, romaine- ja romansalaatti näkee käytettävän. Roomansalaatti tuli tunnetuksi osana suosittua caesarsalaattia. Rakenteeltaan roomansalaatti on kestävä, maultaan erinomainen ja ruokaisa. Säilyvyys on hyvä. Punainen roomansalaatti on mielenkiintoinen uutuus.
Avomaan salaattien kärkikaartiin kuuluu kähärälehtinen, punertavasävyinen lollo rosso. Tummanpuhuvat värisävyt nostavat esiin salaattien muita raaka-aineita ja ovat hyvä ulkonäöllinen tehokeino. Lehtien kiharaisuus kuohkeuttaa salaatteja. Lollo bionda on puolestaan helakan vihreä.
Tammenlehtisalaatti niin vihreänä kuin varsinkin punasävyisenä on ottanut paikkansa suomalaisessa salaattipöydässä. Tammenlehtisalaatin lehdet ovat liuskottuneet, rakenteeltaan pehmeät ja maultaan miedot.
Batavia ja latin tulevaisuuden salaatteja
Bataviasalaatin puolesta Anders Åström on tehnyt työtä jo vuosikymmenen ajan. Bataviassa miellyttää erityisesti maku. Rapeahko rakenne sijoittuu pehmeän ja rapean keräsalaatin välimaastoon. Poimuiset lehdet ovat joko vihreitä tai punertavia.
Suurin osa batavioista kasvaa lehtisalaatin tavoin, mutta runsaasta lajikkeistosta löytyy myös löyhiä keriä muodostavia versioita. Vihreä ja punainen batavia nousevat todennäköisesti meilläkin tulevaisuuden salaateiksi. Keski-Euroopassa, esimerkiksi Saksassa ja Ranskassa, batavia on kaikkein suosituin salaatti.
Toinen odotettu tulokas kotimaiselta salaattimaalta on little gem eli pikkusalaatti, joka on vielä kokeiluvaiheessa. Se on roomansalaatin ja keräsalaatin välimuoto ja tunnetaan myös nimillä sydänsalaatti ja latinsalaatti. Pienen sydänsalaatin kiinteä kerä on pystyhkö ja lehdet melko paksut, mutta rakenne on pehmeä ja maku erinomainen.
Salaatti kasvaa parissa kuukaudessa
Avomaan salaattiviljelijä hankkii salaattien siemenet joulu-tammikuussa. Ensimmäiset siemenet kylvetään alustoilleen kasvihuoneisiin huhtikuun alussa, jotta taimet voidaan istuttaa avomaalle toukokuun alussa. Taimikasvatus vie 3 – 4 viikkoa ja salaatiksi kasvattaminen avomaalla noin 5 viikkoa.
Siemenkylvöt kasvihuoneissa ja taimien istutus avomaalle toistuvat viikoittain, jotta satoa saadaan kysynnän mukaan sopivasti koko satokauden ajan. Salaatit tarvitsevat kasvaakseen tasaista kosteutta. Salaattiviljelmien hoito, sadonkorjuu ja salaattien myyntikunnostus tehdään käsityönä.
Vuoden Vihannesta nyt avomaalta
Salaatit on tämän vuoden 2007 Vuoden Vihannes. Nyt on meneillään avomaasalaattien sesonki. Avomaasalaatit ovat kookkaita ja maukkaita salaatteja, joista löytyy myös erikoisuuksia. Avomaan salaatit kuuluvat kesäisten ruokapöytien raikasteeksi ja kevennykseksi.
Kotimainen avomaan salaattiviljely numeroina:
- Salaatteja viljellään avomaalla yhteensä 350 hehtaarin alalla. Tästä jäävuorisalaatin osuus on peräti 323 ha.
- Salaatteja tuottaa 188 yritystä. Muita kuin jäävuorisalaattia viljeleviä tiloja on 47. Tavallisimmin salaatteja viljellään melko pienillä aloilla rinnan muiden vihannesten kanssa.
- Avomaan salaateista jäävuorisalaatin kokonaissatomäärä on 4 101 000 kiloa ja muiden erikoisempien salaattien satomäärä 239 000 kiloa vuodessa.
