Rivitalollemme johtavan tien vierellä – kuin portinpylväinä – on kaksi suurta betoniastiaa kesäkukkia varten. Tänä kesänä niistä toisessa kukkii karjalanneito ja toisessa verenpisara. Kasvit oli sijoitettu amppeliruukkuun, kun ne hankittiin kesäkuun alussa puutarhaliikkeestä. Kohtalaisen runsaalla kastelulla ja säännöllisellä lannoituksella varsinkin verenpisara on menestynyt hyvin tällä puolivarjoisella ja avoimella paikalla, missä sen voidaan olettaa jatkavan kukintaansa myöhäiseen syksyyn saakka.
![Viimeisen parin kolmen viikon aikana verenpisara on innostunut tekemään hurjasti nuppuja](http://omapiha.info/wp-content/uploads/2014/08/Pikkupetunia-ja-verenpisara-015-195x300.jpg)
Viimeisen parin kolmen viikon aikana verenpisara on innostunut tekemään hurjasti nuppuja
Rivitalossamme ei ole valitettavasti paikkaa, missä kasvin voisi talvettaa. Siihen tarvittaisiin 5-10 lämpöasteinen valoisa esim. huone, varasto tai kellari. Talven aikana kasvi pudottaa yleensä lehtensä. Kastelu tulee olla talvetuksen aikana niukkaa. Keväällä taimet istutetaan uudelleen ja versoja latvotaan voimakkaasti.
![Pikkupetunia-ja-verenpisara-016-copy](http://omapiha.info/wp-content/uploads/2014/08/Pikkupetunia-ja-verenpisara-016-copy-200x300.jpg)
Toukokuun puolivälissä hankimme Hagalandetista (Karjaalta 10 km Helsingin suuntaan) amppelissa pikkupetunian, josta käytetään myös nimiä miljoonakello ja Japanin kello, vaikkei kasvilla ole mitään tekemistä kellokukkien kanssa. Amppeliruukkuun oli istutettu myös mm. verbenaa, murattia ja hopeavitjaa. Säännöllisellä kastelulla ja lannoituisella kasvu ja kukinta aurinkoisella seinustalla on ollut voimakasta. Amppelikukan läpimitta onkin nyt 85-90 cm.
![Pikkupetunian kuihtuvia kukkia ei tarvitse nyppiä pois, koska ne varisevat itsestään. Piilossa olevan ruukun kevyt ravistus edesauttaa myös lakastuneita kukkia putoamaan](http://omapiha.info/wp-content/uploads/2014/08/Pikkupetunia-ja-verenpisara-022-203x300.jpg)
Pikkupetunian kuihtuvia kukkia ei tarvitse nyppiä pois, koska ne varisevat itsestään. Piilossa olevan ruukun kevyt ravistus edesauttaa myös lakastuneita kukkia putoamaan
![Ja lopuksi kuva matarakiitäjästä, joka viikonloppuna terassilla iltaa istuessamme vieraili naapurin syysleimun kukilla](http://omapiha.info/wp-content/uploads/2014/08/Matarakiitaja-200x300.jpg)
Ja lopuksi kuva matarakiitäjästä, joka viikonloppuna terassilla iltaa istuessamme vieraili naapurin syysleimun kukilla
Yksi heinäkuun kivoista puutarhayksityiskohdista ovat valkosatoisina pilkottavat metsämansikat, jotka johdattavat ajatukset kasvimaailman monimuotoisuuteen. Niiden kasvusto vihannoi viime blogitekstissäni kuvatun mäkimeiraminiityn lähettyvillä. On mukavaa, miten aromikkai
Mäkimeiraminiityn puhkeaminen kukkaan kuuluu heinäkuisiin mielihetkiini. Niitty on saanut laajentua vuosien mittaan kallioketomaiselle paikalle, jolla meirami viihtyy. Maustesatoa kertyy, liilan-aniliininpunaiset kukkasävyt ihastuttavat värisilmää ja niitty kuhisee nyt perhosia
Meilahden arboretumin ruusutarha eli rosarium on kesäisen pääkaupunkimme ihastuttavasti tuoksuvia kukkakäyntikohteita. Kukintavuoro vaihtelee tarhassa kesän mittaan, esimerkiksi ranskanruusut ilahduttavat näin heinäkuussa. Ruusujenystäviä kuljeskelee hitaasti rosariumi
– och njut av midsommarens ängsblommor Kom ihåg att pincera bergtallarna vid midsommar är något jag sagt många gånger. När det är gjort kan blommorna till midsommarkransen plockas. Pincera betyder […]
Kesäkuun kukkijoista viehättävimpiä on tuoksuköynnöskuusama (Lonicera caprifolium). Sen illan tullen voimistuva, uniikki tuoksu tuntuu kantautuvan suoraan vanhanaikaisista perinnepuutarhoista, joissa kasvatettiin monia hajuaistia miellyttäviä kasveja. Kuusama-ajankohta lukeutu