Rivitalollemme johtavan tien vierellä – kuin portinpylväinä – on kaksi suurta betoniastiaa kesäkukkia varten. Tänä kesänä niistä toisessa kukkii karjalanneito ja toisessa verenpisara. Kasvit oli sijoitettu amppeliruukkuun, kun ne hankittiin kesäkuun alussa puutarhaliikkeestä. Kohtalaisen runsaalla kastelulla ja säännöllisellä lannoituksella varsinkin verenpisara on menestynyt hyvin tällä puolivarjoisella ja avoimella paikalla, missä sen voidaan olettaa jatkavan kukintaansa myöhäiseen syksyyn saakka.
Viimeisen parin kolmen viikon aikana verenpisara on innostunut tekemään hurjasti nuppuja
Rivitalossamme ei ole valitettavasti paikkaa, missä kasvin voisi talvettaa. Siihen tarvittaisiin 5-10 lämpöasteinen valoisa esim. huone, varasto tai kellari. Talven aikana kasvi pudottaa yleensä lehtensä. Kastelu tulee olla talvetuksen aikana niukkaa. Keväällä taimet istutetaan uudelleen ja versoja latvotaan voimakkaasti.
Toukokuun puolivälissä hankimme Hagalandetista (Karjaalta 10 km Helsingin suuntaan) amppelissa pikkupetunian, josta käytetään myös nimiä miljoonakello ja Japanin kello, vaikkei kasvilla ole mitään tekemistä kellokukkien kanssa. Amppeliruukkuun oli istutettu myös mm. verbenaa, murattia ja hopeavitjaa. Säännöllisellä kastelulla ja lannoituisella kasvu ja kukinta aurinkoisella seinustalla on ollut voimakasta. Amppelikukan läpimitta onkin nyt 85-90 cm.
Pikkupetunian kuihtuvia kukkia ei tarvitse nyppiä pois, koska ne varisevat itsestään. Piilossa olevan ruukun kevyt ravistus edesauttaa myös lakastuneita kukkia putoamaan
Ja lopuksi kuva matarakiitäjästä, joka viikonloppuna terassilla iltaa istuessamme vieraili naapurin syysleimun kukilla
