Siirry sisältöön

Blogi: ajankohtaisia aiheita puutarhoista ja kasveista

Artikkelit, jotka käsittelevät sesongin kuumia aiheita ja vinkkejä.

  • Pisaroita poimulehdillä

    Poimulehtien (Alchemilla) yleisilme on pehmeän aaltoileva. Limenkeltaiset kukinnot piristävät kasvia kesäaikaan. Hieman sahalaitaisilla, pehmeäkarvaisilla lehdillä on monia terveysvaikutuksia ja niitä voi poimia esimerkiksi teeaineksiksi tai salaattiin. Poimulehdessä on runsaasti mineraaleja ja antioksidantteja, se tukee hyvin ruoansulatusta ja edistää kaikenikäisten naisten terveyttä. Poimulehtikasvusto näyttää jatkuvasti aamukasteisen kostealta, sillä kasvi erittää nestepisaroita lehtiensä yläpinnalle. Yksi kasvin englanninkielisistä

  • Villiviiniruskaa

    Upean punaiset villiviininversot laskeutuvat keveästi päiväkävelyllä nähdyltä kivimuurilta. Tutummatkin puutarhakasvit ovat taas näihin aikoihin räiskähtäneet täyteen syysväritykseensä. Villiviiniverhon lämmintä värivaikutelmaa elävöittävät lehdistön lomasta pilkistävät oranssin ja vihreän sävyt. Villiviinistä saa myös oivan maanpeittokasvin, kun sen antaa kiemurrella vapaasti maata pitkin. Se pärjää varjoisallakin pihalla, mutta toisaalta loisteliain syysväritys syntyy aurinkoisella paikalla. Kesällä maanpeittovilliviini tuo puutarhaan tuuheaa ja

  • Milloin kävit viimeksi arboretumissa?

    Muisto kesästä: kävelyhetki arboretumissa eli puulajistopuistossa. Ensin kaikki näyttää tutulta, on kuusia, tammia, pihlajia. Sitten puita alkaa katsella tarkemmin. Nehän ovat kaikki hiukan erilaisia. Matalaan pylvääseen kiinnitetty nimikyltti vahvistaa epäilyn: tuo on tuttu kotipihlaja, tuo taas makeapihlaja, tuo japaninpihlaja, tuo tuossa keltamarjapihlaja. Tästähän tulee varsinainen oppitunti! Matka jatkuu: Tässä on purppurakuusi, tuossa tavallinen kuusi, käärmekuusi

  • Herkulliset pavut

    Ilahduin kovasti kuullessani, että vuoden 2018 vihannekseksi on valittu papu. Miten mainiota! Olen nimittäin suuri papujen ystävä. Vihreät pensaspavut, tarhapavut, härkäpavut, yläilmoihin suikertelevat punakukkaiset ruusupavut, kaikki käy. Paljon puhutaan papujen terveellisyydestä ja siitä, miten runsaasti niissä on valkuaista, mutta minusta parasta pavuissa on se, että ne ovat herkullisia. Suosikkireseptini vihreille pensaspavuille on yksinkertainen: keitän niitä

  • Sinisen lumoa

    Sinisensävyisiä riippupetunioita ja arabiansulkahirssi, siinä erään onnistuneen kesäkukkaistutuksen resepti. Tämä julkisen paikan kukkalaatikko kukkii edelleen muhkeasti ja sen harmoniset ja hohtavat sävyt kiinnittävät huomion kauempaakin. Arabiansulkahirssin syvä tummanpunainen väri täydentää petuniankukkien utuisempia sävyjä. Hirssin eksoottiset ja pehmoiset kukinnot kohoavat laatikon keskellä kuin tuulessa liehuvat purjeet. On hauska nähdä aina lisää esimerkkejä siitä, miten perinteiset kesäkukat kuten

  • Intiaanikesän värejä

      Punaiset ja keltaiset kesäkukkasävyt lämmittävät mieltä ja antavat energiaa aina kun tällaisen intiaanikesänvärisen istutuksen ohitse kulkee. Samettikukkien täyteläisesti aaltoilevat terälehdet lienevät tuoneet kasville sen toisen kutsumanimen samettiruusu. Jos tila antaa myöten, samettiruusuja voi istuttaa suureksi ryhmäksi, jossa sävyt vaihtuvat kuin tulenliekeissä ikään. Lämpimän tunnelman täydentää ruskeavartinen sara, jonka kauniin ilmava kasvutapa luo istutukseen niittymäistä

  • Vastavärit

    Eilen pihan penkillä kahvia siemaillessani ihastelin puutarhan värimaailmaa. Miten loistavasti violetti ja keltainen täydentävät toisiaan! Etualalla kukkii puistoruusu The Pilgrim, sen takana on isoksi puskaksi kasvava keltakaunokki (Centaurea macrocephala), koostaan huolimatta perenna, joka nousee maasta joka kevät uudestaan. Oikealla on harmaaminttu (Mentha longifolia), joka leviää minttujen tapaan. Se ei välttämättä ole paras valinta kukkapenkkiin leviämistaipumuksen

  • Tuoksuvainen syyssyrikkä

    Syyssyrikästä (Buddleja davidii) tavataan aina mainita, että se on erinomainen perhoskasvi. Ja niin se toki onkin. Perhosten lisäksi sitä rakastavat kyllä monet muutkin pörriäiset, kuten ampiaiset, kimalaiset ja etelänpäiväkiitäjät. Jälkimmäisiä olen päässyt ihailemaan ikkunasta käsin: ne pörräävät tuoksuvaisten kukintojen ympärillä kuin minikokoiset kolibrit ja imevät makean meden pitkällä ja kapealla kärsällään. Miten hauska näky! Alla

  • Maanläheinen elonkorjuukranssi

    Kransseja on mukava tehdä koristeiksi kaikkina vuodenaikoina, juuri niistä materiaaleista joita omasta puutarhasta juuri sillä hetkellä sattuu löytämään. Pieni kierros pihalla, ja tietty väriteema mielessä, eikä mene kauankaan kun ulko-ovea koristaa elokuulle sopiva kranssi oman pihan antimista. Koko kesän ajan olen koristanut ovensuun kukilla muodossa tai toisessa ja täytyy todeta, että se ilahduttaa niin kylään

  • Kanervaa luonnossa valkoisena ja punaviolettina

    Kanerva on luonnossa niin yleinen ja arkinen kasvi, että sen kauneutta tulee harvoin ihailleeksi. Tosin Eino Leino kyllä ymmärsi jo aikoinaan kanervan kauneuden, kun hän runossaan ”Hyljätyn valitus” muisteli nuoruutensa impeä kanervakimppu kädessään. Yleensähän kanervaiset kankahat loistavat punavioletteina, mutta toisinaan saattaa löytää pienen laikun kanervia, joilta puuttuu kyky muodostaa sinipunaista antosyaniiniväriainetta ja tämän seurauksena kukat

  • Ihana elokuu

    Pidän kaikista kesän vaiheista, mutta kyllä tässä elokuussa on jotakin aivan taianomaista. Puutarhassa on aivan upeaa kukintaa, perhosia näkyy aurinkoisina päivinä. Nauhukset ovat kauneimmillaan, liljat kukkivat, samoin syysleimut. Metsät kutsuvat marjoja ja sieniä poimimaan. Ensimmäiset kanttarellit on jo poimittu. #gallery-6 { margin: auto; } #gallery-6 .gallery-item { float: left; margin-top: 10px; text-align: center; width: 33%;

  • Paluu hortensiapolulle

    Yksi Ranskan puolituntemattomista helmistä on Ploermelin pikkukaupungissa Bretagnessa sijaitseva hortensiapolku, Le Circuit des Hortensias. Kyseessä on ranskalaisittainkin ainutlaatuinen puutarhapolku, jonka varrelta löytyy puolisensataa hortensialajiketta ja viitisentuhatta pensasta. Kirjoitin polusta jutunkin Oma Pihaan (5/2016), ja tänä vuonna, heinäkuun alussa, lähdin katsomaan miltä siellä nyt näyttää. Ihmisiä oli vähän, koko paikka oli lähes yksin meidän. Edellisestä vierailusta oli