Kaikki jutut

MTT puutarhatuotannon jalostamat uudet omenalajikkeet saivat nimen perjantaina Piikkiössä. Viisi uutta uutta omenalajiketta korvaavat ja täydentävät niin ammattilaisten kuin harrastajienkin omenavalikoimaa. Punainen `Petteri´ ja `Jättimelba´ ovat kesä- ja aikaisia syyslajikkeita. `Tobias`on voimakkaan punainen loka-marraskuun herkku. `Talvikaneli´ täydentää kaneliomenien sarjaa myöhäisenä lajikkeena. `Talvikki´ on poikkeuksellisen suuri omena, joka varastossa kypsyy syötäväksi herkuksi, kuvailee professori RISTO TAHVONEN

Tämän vuoden omenasatoa on naposteltu jo muutaman viikon ajan, ja syksyn edetessä markkinoille saadaan lisää lajikkeita, kun kesäomenien lisäksi myös syksylajikkeet alkavat tuottaa satoa. Elo-syyskuun vaihteen yöhallat eivät sadon kypsymistä häirinneet. Omena sietää hyvin kylmää ja markkinoilla onkin nyt tarjolla runsaasti hyvälaatuista omenaa. Kesälajikkeista myynnissä on toistaiseksi ollut pääasiassa perinteikästä Valkeaa kuulasta ja syyslajikkeista pehmeänmakuista

Ensi viikonloppuna kannattaa suunnistaa Etelä- ja Keski-Suomessa metsään,sillä puolukkasato on kypsymässä. Kainuussa puolukoita kannattaa lähteäpoimimaan ensi viikolla ja Lapin läänin etelä- ja keskiosissa syyskuunlopulla. Viime viikkojen sateet ja kylmä sää ovat tosin jonkin verranhidastaneet marjojen kypsymistä. Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) vanhempitutkija KAUKO SALO arvioi tämän vuoden puolukkasadon olevan vähintäänkeskinkertainen. Salo vastaa Metlan valtakunnallisesta marja- jasienisatotutkimuksesta. Metlan tutkimuskin

Loistavalla floristiikalla tuotiin kulttuurihistoriaa esiin Kuopiossa kukkasidonnan SM-kilpailussa. Se koostui kolmesta osa-alueesta: kahdesta yllätystyöstä ja idea työstä. Tänä vuonna kilpailu oli korkeatasoinen. Pääteemana oli luoda floraalinen monumentti kirjailija Minna Canthille. Kilpailijat olivat valmistaneet ideatöitään omilla materiaaleilla jo alkukesästä lähtien, jolloin aihe julistettiin. Kukkasidonnan Suomen mestariksi valittiin Annika Gustafsson Helsingin piiristä. Palkintotyöt heijastivat 1800-luvulla vaikuttaneen radikaaliajattelija

Kauhajoen Ruokamessut katetaan tulevana viikonloppuna perinteiseenHämes-Havusen talonpoikaismiljööseen jo 13. kerran. Valtakunnallinenkotimaisten elintarvikkeiden näyttely- ja myyntitilaisuus on houkutellutpaikalle suuren joukon elintarvikealan yrittäjiä, palvelujen tarjoajia japaikallisia käsityön osaajia. Myyntipöydillä nähdään tänä vuonna muunmuassa viljakalkkunaa, villisikatuotteita, erilaisia marjasäilykkeitä,luomu- ja yrttituotteita, rapuja sekä vanhan ajan karamelleja. Kolmipäiväisten messujen virallisia avajaisia vietetään perjantaina 5.syyskuuta. Viikonlopun mittaan ohjelmassa on näyttelytarjonnan lisäksi

Syyskuun nimikkokasvien kukinta pitää kesän tuntua yllä myöhäiseen syksyyn asti. Piiskujen lämmin kirkkaankeltainen väri valaisee pihaa vielä silloin, kun suurin osa perennoista on jo lopettanut kukintansa. Varhaisimmat piiskut aloittavat kukintansa heinäkuussa, myöhäisimmät kukkivat vielä lokakuussakin. Pimenevinä iltoina myös mustilanhortensian valkoiset, sirot kukinnot erottuvat ja tuovat tunnelmaa hämärtyvään puutarhaan. Piiskut ovat perinteisiä vanhan ajan puutarhakasveja. Kanadanpiiskua,

Vihannessäilykkeiden merkittäviä valmistajia löytyy tänä päivänä Suomestaenää vain muutama. Ala on 1990-luvulla keskittynyt voimakkaasti, mikä onauttanut jäljelle jääneitä yrityksiä kasvattamaan ja tehostamaantuotantoaan, kertoo Saarioisten Säilyke Oy:n toimitusjohtaja ILKKA MÄKELÄ. Viimeisen kymmenen vuoden aikana kokonaistuotantomäärät ovat pysyneetsatokausivaihtelut pois lukien suhteellisen vakaina. Vuonna 1993 kotimaisenvihannessäilyketuotannon määrä Suomessa oli 17 000 tonnia ja vuonna 2002vastaava luku oli 17

Suomen suurin mansikka poimittiin Suonenjoelta LEENA JA ERKKI KALILAISEN Kivirannan tilalta heinäkuun 16. päivänä. Jättimansikka oli Darselect-lajiketta ja painoi 113 grammaa eli se oli kooltaan omenan luokkaa. Erkki Kalilainen kertoo, että suuret mansikat ovat tulleet aivan normaalissa viljelyssä. – Emme ole erikseen yrittäneet kasvattaa kilpailuun voittajamansikkaa. Huomasimme kesällä viime vuoden keväällä istutetulla Darselct-lohkolla, että täältähän

Kekkilä Oyj:n järjestämä ruukkupuutarhan suunnittelukilpailu on ratkennut. Voiton vei Petra Ahteen kilpailutoteutus ”Nurmipenkki”. Betonista ja puusta rakentuva ”Nurmipenkki” sopii sekä yksityisiin että julkisiin tiloihin. Puusta tehdyn penkin päissä oleva jalat ovat betonisia ruukkuja, joissa nurmi kasvaa täyttäen penkin päät. – Halusin tuoda kolkkoihin betoni- ja asfalttipihoihin inhimillisyyttä ja pehmeyttä nostamalla nurmikon ihmisen lähelle ja kosketeltavaksi.

Kotimaisen omenan viljelyn säilymisen ja viljelyalan kasvamisenperusedellytys on hedelmän hyvä laatu, sillä laadukkaalla tuotteellariittää kysyntää. Viranomaisten tekemien pistokokeiden perusteellakotimaisen omenan ulkoinen laatu on ollut tuontiomenaa huonompaa.Kuluttajien mukaan suomalainen omena on kuitenkin maukas, terveellinen jaturvallinen, kertoo tutkija SIRKKA MALKKI Työtehoseurasta. Kotimaisenomenan voi huoletta syödä kuorineen, koska siinä ei olepintakäsittelyaineita ulkomaisten omenoiden tapaan. Työtehoseuran puolitoistavuotta sitten aloittama

Hirvensalmella toimivalle Ravintola Satulinnalle on myönnetty kolmannelleportaalle oikeuttava Portaat luomuun -diplomi. Satulinna on ensimmäinenravintola, joka on yltänyt ohjelman kolmannelle portaalle saakka.Aikaisemmin kolmannelle portaalle on kiivennyt yksi päiväkoti. Ammattikeittiöiden luomutuotteiden käyttöä helpottava portaittainen ohjelmavalmentaa keittiöitä siirtymään muutamien luomuraaka-aineiden käytöstäkohti luomuaterioita ja luomuvalvontaa. Valmennusohjelman yhtenä osanakukin keittiö ideoi omien tarpeidensa pohjalta kehittämissuunnitelman, jotanoudattamalla edetään portaalta toiselle. Ohjelman

Kotimaisen sokerimaissin satoa kerätään parasta aikaa. Satokausi alkaaelokuussa ja päättyy lokakuussa. Maissi on vaatelias lämmön suhteen, jotenpitkä, lämmin ja aurinkoinen kasvukausi kypsyttää keltaiset siemenetajoissa. Meillä maissi menestyykin lähinnä lounaisessa osassa maata,sokerimaissin kokonaisviljelyala on yhteensä noin 30 hehtaaria. Kymmenisen vuotta Salossa maissia viljellyt MIKA AHLQVIST kertoo, että tänävuonna sadonkorjuuseen on päästy noin viikkoa tavallista myöhemmin. Työtpellolla